Tämä on kyllä aivan käsittämättömän outo väite. Mehän vastustamme mm. islamiin sisäänrakennettua naisvihaa.
Oletko aivan varma tästä? Siis pintapuolisesti toki, sehän on osa nuivien perusrepertuaaria että muslimit alistavat pahasti naisia. Mutta oletko tullut ajatelleeksi, että tehän (sanon nyt te ihan sillä perusteella, että itse ilmaisit tuossa että "me") samalla otatte roolin, jossa kerrotte naisille, että mikä on hyvä ja oikea maailmanjärjestys? Eli tavallaan asetatte toisen sukupuolen jo lähtökohtaisesti sellaiseen statukseen, että he eivät itse tiedä mikä heille on parasta. Länsimainen feminismihän tavallaan perustuu siihen, että tällaista asennetta vastustetaan, ömm, patriarkaalisena.
Linkitän tämän varmaan tänne jo toiseen otteeseen, mutta nykyinen nuori perussuomalainen Simon Elo on jotenkin hyvin kuvaava esimerkki tässä artikkelissa:
http://www.city.fi/artikkeli/Nuoret+konservatiivit/3578/. Lainatakseni lopusta pari pätkää:
"Elon mukaan miehen lyhyempi elinikä liittyy vastuunpakoiluun. Jos miehellä olisi vanha patriarkaalinen rooli, hän olisi terveempi. [...] "Mun henkistä hyvää oloani parantaa, kun tiedän, että mulla on tehtävä tässä yhteiskunnassa", lisää Simon. Elon mukaan miehen tehtävä perheen päänä on ensisijaisesti rahallinen. Mutta tehtäviin kuuluu myös viihdyttäminen."Tässä minusta alkaa jo melko pintapuolisellakin analyysillä valjeta se, että islamin kritisoiminen nimenomaan naisvihaisena aatteena sisältää aivan selkeän kateuden elementin: kadehditaan sitä (usein kylläkin fiktiivistä) muslimimiestä, joka elää maskuliinissa maailmassa, joka on perheen pää ja jolla on vastuuta ja tehtävä maailmassa/yhteiskunnassa. Ihmismieli on sellainen, että tähän on sitten nuivan omassa ajatusrakennelmassa lisättävä se aspekti, että kuinka "me" olisimme niin paljon parempia, kiltimpiä, sallivampia ja armollisempia perheenpäitä, kuin nämä barbaarit. Mutta palaan ehkä tähän itseäni kovasti kiinnostavaan aspektiin alempana kommenteissani Virkamiehelle.
Myönnän ja tiedostan toki, että moni nuiva varmasti aivan vilpittömästi ajattelee vain tuumivansa naisten parasta, eikä välttämättä ymmärrä toisintavansa perinteistä maskuliinisuutta. Tällekin foorumille silloin tällöin kommentoiva feministi Jiri Nieminen on muuten kiinnittänyt huomiota esimerkiksi Timo Soiniin juuri tällaisena perinteisenä maskuliinista roolia politiikassa korostavana henkilönä, kun hän vaikkapa usein on ilmaissut, ettei jonkinlainen stereotyyppinen duunarimies voi äänestää nykyistä arvoiltaan naismaista vasemmistoa. (No, tulipa sekin päivä kun olen Niemisen kanssa jostain samaa mieltä - sori nyt vaan Jiri.)
Minusta melko hyvä vaihde. Analyysi ei ole mielestäni mitenkään kaukaa haettu.
Otan tämän kohteliaisuutena.
Täsmentäisin korkeintaan, että monelle kantasuomalaiselle miehelle varmaan alitajunnan tasolla ainakin suuri osa tästä ahdistuksesta modernin miehen roolista muuttuu voimakkaasti ärsyyntymisen asteelle jos hän kokee suomalaisten naisten ensin jankuttavan hänelle kuinka hänen pitää hävetä maskuliinisia piirteitään ja sitten kuitenkin nämä samat naiset (granted, usein myös eri ihmiset, mutta kuten tiedämme, niin ihmiset monolitisoivat ihmisjoukkoja niin, että syntyy punaviherfeminisitilesbojen ja skininatsirasistihompauttajan kaltaisia hyvin karikatyyrimäisiä hahmoja) hakevat maskuliinisia miehiä oman viitekehyksensä ulkopuolelta.
Ihmettelisin, jos tämä maslowin tarvehierarkiassa kohtuullisen tärkeä asia ei vaikuttaisi joukkojen ja ihmisryhmien psyykeeseen. En koe siinä varsinaisesti suurta vikaakaan vaan pidän sitä lähinnä inhimillisenä. Asia vaikuttanee molemmissa sukupuolissa.
Olen viime aikoina laajentanut tajuntaani keskustelemalla netissä mm. Panu Horsmalahden kanssa (näitä Henry Laasasen opetuslapsia, markkina-arvoteoriaa ja sellaista) ja täytyy myöntää, että olen pitkästä aikaa tuntenut suoranaista aggressiota nettikeskustelussa. Edes nuivat eivät saa sellaista reaktiota esiin. Nämä maskulisteiksi itseään tituleeraavat piput ja nuivat ja puamiehet syyttävät kaikesta oikeastaan naisia, jopa siis asevelvollisuus on jonkin mystisen valtiofeminismin syytä. Ihmettelen omaa reagointiani siis välillä siksikin, että en ole koskaan oikein kyennyt identifioimaan itseäni suoranaisesti feministiksi - itse asiassa minulla on useimmiten sukset ristissä pahasti feministien kanssa - mutta koen jotain aika alkukantaista siinä vaiheessa, kun sukupuoleni syyllistetään yhtenä klönttinä siitä ja tästä mielikuvituksellisesta fasismista. Olen tullut pohtineeksi, että onkohan tämä samantyyppinen kokemus, kuin monilla miehillä pahimpien femakkojen argumenttien edessä. Luultavasti, ja olen ehkä siinä mielessä tyytyväinen siitä, että olen saanut tämänkin ymmärtää viimein.
Mutta kaikki tähän maskuliinisuuden kriisiin nivoutuvat liikkeet eivät toki ole kovin läheisissä tekemisissä edes minkään akateemisen feminismin kanssa, tai tunne sen monia muotoja (osa naurettavia, osa asiallisia). On vain syntynyt kulttuuri, jossa mystinen ja usein monoliittinen feminismi on jollain tapaa kaiken takana, ja tätä ajatusta toistellaan lähes mantrana. Luulen kykeneväni ymmärtämään sitä, että monet ihmiset hahmottavat itseään sukupuolestaan käsin ja siksi perinteisen miehen roolin murtuminen on niin kauhean vaikea asia; yhtäkkiä pitäisikin hahmottaa itsensä ihan pelkästään ihmisenä ja yksilönä, joka voi elää, toimia ja käyttäytyä ihan omasta valinnastaan, omalla tavallaan, eikä minkään annetun mallin mukaan. Sehän on kaoottista ja hämmentävää varmasti.
Olen tietysti myös pistänyt merkille, että nuivapiireissä on myös tietty joukko ahdistuneita naisia, jotka ihan vastaavasti kaipaavat selkeitä malleja ja rooleja.
Luulen, että suurin osa maltillista nuivaporukkaa on lähinnä suuren ihmetyksen vallassa kun heistä tuntuu siltä, että ne naiset jotka eniten saarnaavat tasa-arvon ja erilaisten naisten emansipaatioon liittyvien asioiden tärkeydestä ja sitten kuitenkin tuntuvat tekevän kaikkensa myös sen eteen, että nuo asiat poistetaan Suomesta ja länsimaista.
Tämä on nyt Virkamies ihan hirveää paskaa, suoraan sanottuna. Yritäpä vähän enemmän. Oletko tosissaan sitä mieltä, että feministit/naiset pyrkivät poistamaan tasa-arvon ja sellaisen kivan länsimaista? Liittyykö tämä jotenkin siihen kateusaspektiin, että kun naiset kuitenkin
oikeasti haluaisivat tulla alistetuiksi? Siinä sitten tehdään sellaista äidinmurhaa, että kun "meidät" on kasvatettu huomaavaisiksi ja kohteliaiksi ja sitten fasistiset ja irrationaaliset naiset pettävät (taas) ottamalla itselleen alistavia barbaarimiehiä. Tässä on ehkä jokin hyvin perustavanoloinen petetyksi tulemisen tunne.
Kun Annu sanoo
Minä en kutsu sinua "Virkkikseksi". Arvostaisin vastavuoroisuutta. Mikahoo saa kutsua minua Anneliksi, koska hän ei edes yritä teeskennellä järkevää keskustelijaa.
Luulen, että toinen vielä suurempi "nuivistajamomentti" asioissa on ihan aito huoli siitä, että miten yhteiskuntaa hallitaan.
No varmasti, minun pyrkimyksenihän oli vain pureutua hieman siihen, että mistä se huoli kumpuaa.
Koetaan, että yhteiskuntaa hallitaan hyvin feminiinisesti ja vailla kunnollista asioidenhoitoa, jossa järjestys ja terve järki toteutuisivat.
Oikeasti nyt Virkamies. "Feminiinisesti vailla kunnollista asioidenhoitoa"? En jaksa edes hetkellisesti provosoitua. Järjestys ja terve järki, kyllä niin. Onhan se kauheaa, kun kaikki virkamiehetkään eivät nykyään ole oikeasti miehiä, eli terveen järjen omaavia oikeita ihmisiä.
Olet välillä ihan rationaalinen keskustelija, mutta onneksi palautat välillä tätä palloa niin riman alta, ettei viitsi sitten itsekään panostaa.
Alijäämäiset budjetit, vitkasteleva päätäntökoneisto, väärintekijöiden ymmärtäminen, vähäiset rikosseuraamukset, suuret tulonsiirrot yritteliäiltä vähempiosaisille tms. asiat saavat monen ärsyyntymään asioidenhoidosta. Lepsu maahanmuuttopolitiikka on vain jäävuoren huippu monelle ihmiselle sen kokonaisuuden kannalta.
Pitää nyt oikeasti kysyä, että millä tavalla mielestäsi tämä on seurausta, ihan käytännössä, hallinnon feministisyydestä/naisistumisesta? Siis alijäämäiset budjetit ja vitkasteleva päätöksentekokoneisto?
Olen melko varma, että trollaat.
Ahdistus seuraa myös siitä, että koko yhteiskunnan rakenne on muutettu yhä enemmän käsittelemään asioita sellaisin tavoin, jotka ovat vieraita monille miehistä.
Haluaisitko elaboroida. Työstää. Mitä se on suomeksi.
