Annushka.
Ihan mielenkiinnosta, millaiseen johtopäätökseen olet päätynyt, jos tätä nykyä ymmärrät nuivia paremmin?
No hmm. Tämä on vielä kovin jäsentelemätöntä ja sellaisen fiiliksen tasolla, joten toivon että ette ota sitä minään ehdottomana analyysinä. Mutta no joo, here goes:
Näkemykseni on, että osa nuivaliikehdinnästä sijoittuu nimenomaan jonkinlaiseen maskuliinisuuden ja keskiluokan kriisiin; muuttuvaan mieskuvaan, sen tuomiin haasteisiin, paineisiin ja epävarmuuteen, sekä 90-luvun lamassa rikkoutuneeseen keskiluokkaiseen idylliin, siis siihen että tulevaisuus tietylle sukupolvelle ei olekaan mikään kovin selkeä reitti omakotitaloon ja koiraan ja kaikkeen sellaiseen. Ei ole mitenkään ennenkuulumatonta että varsinkin uuden laman merkeissä nämä epävarmuudet purkautuvat mihin tahansa poliittiseen "vastavoimaan". En siis ollenkaan tarkoita etteivätkö ne epävarmuudet ja hämmennykset ja ongelmat olisi oikeita ja olemassaolevia, lähinnä sitä, että niiden purkautumisreitti ei itsestään selvästi ole mamukriittisyys, vaan juuri se on hieman sattumanvaraista.
Sinänsä on niin, että maahanmuuttokriittisyyden rantautuminen Suomeen oli tietysti vain ajan kysymys. Aivan toinen kysymys on se, kuinka itsestään selvää on sen kanavoituminen juuri Halla-ahon (ja sisulaisten yleensäkin) kautta Perussuomalaisiin. Itse pitäisin tätä ilmiötä myös hieman sattumanvaraisena.
Toisena ja osaltaan päällekkäisenä taustaelementtinä identifioin hyvinvointiyhteiskunnan kriisin, mistä tälläkin foorumilla on paljon puhuttu. Minusta on selvää, että vuonna 2010 olemme tilanteessa, jossa hyvinvoinnin rakenteita ja periaatteita tulee myös fundamentaalisilla periaatteellisilla tasoilla muuttaa. Tällaiset prosessit tietysti ruokkivat myös vastavoimailmiöitä ja sen sellaisia.
Yksi piirre on tietysti myös nais- tai feminismiviha. Joillekin yllätyksellisesti voin jopa ymmärtää sitä monella tasolla. Tämä linkittyy myös yleiseen konservatiivisuuden nousuun, muoti-ilmiöön jossa isänmaallisuus ja vanhakantaiset, ehdottomat arvot nostetaan vastapainoksi 90-luvun kohtuullisen vapaata ajattelua ja tietynlaista kaoottisuutta ja epävarmuutta vastaan. Tämä liittyy selkeästi globalisaatioon (pohjimmiltaan kylmän sodan loppumiseen). Homoantipatia, perinteisen perhemallin ihannoiminen, perinteisen työntekomallin ihannoiminen, kaikki nämä ovat yhteydessä.
On siinä paljon muutakin, mutta heitänpä nyt aikani kuluksi ja huvikseni nämä tähän keskusteluun. Disclaimerina edelleen, että nämä ovat pitkälti jäsentelemättömiä asioita, enkä siis tosiaan edes yritä väittää että kukaan yksittäinen nuiva täyttäisi tällaisen esittelemäni muotin täydellisesti. Kuten nuivat itsekin korostavat, kyseessä on kohtuullisen monimuotoinen liike. Esimerkiksi suhtautuminen homoihin näyttäisi jakavan nuivat aika täydellisesti. Sitä kuitenkin tuntuu - mielestäni - yhdistävän tietynlainen pelko ja häpeä, joka voimallisesti kohdistuu maahanmuuttoon. Minusta maahanmuutto ei ole tässä se oleellinen juttu, vaan se mistä ja miksi se pelko ja häpeä tulevat.
Maahanmuutto on sitten asia erikseen. Sitä toki voi ja pitääkin kritisoida, nimenomaan siihen kohdistuen mitä politiikkaa itse tai valitsemamme edustajat harrastavat. Mutta vaikka tällä(kin) foorumilla sitä kuinka toisteltaisiin, että nuivat ovat vain rationaalisia tai esittävät vain talouspolitiikkaan perustuvaa kritiikkiä, niin se ei mielestäni pidä paikkaansa. Jos aivan rehellisiä ollaan, minusta vaikuttaa aika ylitsevuotavan todistusaineiston valossa siltä, että nimenomaan nuivaksi identifioituminen edellyttää jotain syvempää ja alkukantaisempaa pelkoa/vastustusta maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia kohtaan. Joka siis voi olla yleisen epävarmuuden ja pelon kanavoitumista, ja ehkä vain tietyllä vähemmistöllä mitään suoraa rasismia tai rotuteoriaa.
