Tämä alkaa nyt käydä hieman kyllästyttäväksi, Virkamies.
Yleensä.
Entäpä jos se henkilö tosiaan on vääntänyt sanomisensa rautalangasta monen monituista kertaa, ja tehnyt mielipiteensä julki niin ettei niitä kerta kaikkiaan voi parhaalla tahdollaankaan millään muulla tavalla ymmärtää? Entäpä jos minä tosiaan olen lukenut hänen tekstinsä alusta loppuun, punniten niiden sisältöä ja arvioiden niiden kirjoittajaa? Entäpä jos satun kenties muutenkin tietämään, joko tahtoen tai tahtomattani, kaikenlaista tästä mainitusta alakulttuurista sekä sen käyttövoimista?
Minulle nuo alakulttuurin käyttövoimat tai ihan mitkä tahansa sivuseikat eivät niinkään merkitse silloin kun haluan ymmärtää jotain yksilöä. Sinultakin mielelläni kysyn suoraan, jos kaipaan täsmentämistä, enkä yritä laittaa sanojen merkityssisältöjä suuhusi.
Rehellisesti sanoen, eipä minun tarvitse itseäni sinulle puolustella, ainakaan niin kauan kun verhoudut edelleen tuon nimimerkkisi taakse.
Ei sinun tarvitsisi puolustella vaikka minulla olisi nimimerkin sijaan oma nimeni käytössä. Onko tälle manööverille muuten internetissä jo jonkinlainen nimike, missä toisen ihmisen sanomisen relevanssi kiistetään puhtaan logiikankin asioissa, koska hän sanoo asiasta anonyyminä?
"Kysele hieman enemmän häneltä, jotta saat selville totuuden"? Siis mitä helvettiä? Sohvalleniko minun pitäisi se mies ottaa haastateltavaksi, ennen kuin minulla on lupa ilmaista eritelty mielipiteeni ja näkemykseni hänen kirjoituksistaan ja tarkoitusperistään? Absoluuttisen puolueeton tai jollain tavoin objektiivinen lukija en ole väittänyt olevani, mutta toisaalta, kuka elävä ihminen sellainen ylipäätään on?
Vaikka olemme epätäydellisiä, niin voimme varmaan pyrkiä parempaankin. Toisekseen, sillä, että pyrkii paneutumaan toisen ajatteluun ja sen merkitykseen on hyvin suosiollinen vaikutus omaan uskottavuuteen puhujana. Sellainen ihminen, joka pyrkii vääntämään toisen merkityssisältöjä ja ikään kuin saamaan toista kiinni jostain monimerkityksellisten sanojen tietyistä omaan agendaan sopivista merkityksistä, ei saavuta niin suurta arvostusta keskustelijana kuin sellainen, joka selkeästi ja johdonmukaisesti pyrkii löytämään toisen tarkoittaman asiasisällön ja vastaa siihen suoraan.
Toisten sanojen vääntäminen pelkästään omiin tarkoitusperiin on mielestäni hieman sellaista dialogian kentän pelkuruutta, jossa ei uskalleta kohdata toisen ajatuksia vaan yritetään saada ne näyttämään joltain sellaiselta, joka ei ole hänen itsensä tarkoittama. Voi tepsiä jos ja kun seurueessa on puolueellisia ihmisiä, mutta suuremmassa joukossa suoraselkäiset toisen ajatusten ymmärtämiset ja niihin vastaaminen tepsii paremmin.
Älä lässytä. Olen istunut radiostudiossa juttelemassa maahanmuuttokriittisen manifestin erään allekirjoittajan kanssa ja juopotellut erään kyseisissä piireissä vaikuttaneen aikoinaan huomattavankin vaikuttajan kanssa. Minä en ole sulkenut ketään ulkopuolelle, enkä ole vetänyt rajaa tai rintamalinjaa yhtään mihinkään. Sen tekevät muut tahot kuin minä. Nimimerkin takana piileskelevällä tuntemattomuuteen verhoutuvalla tytisevällä yksilöllä, joka on tällä forumilla avoimesti ilmaissut kammoksuvansa jo ajatustakin ihmisten fyysisestä kohtaamisesta, ei ole tasan tarkkaan yhtään mitään varaa syytellä allekirjoittanutta "pesiytymisestä jonnekin kolkkaan samanmielisten kanssa" tai "närkästyksen lietsomisesta".
No mutta totta kai on. En koe itse ainakaan pesiytyväni internetissä samanmielisten (mistähän niitä hirveästi edes löytyisikään) seurassa vaan pikemminkin hakeudun vänkäämään erilaisten ihmisten kanssa. Pidän hupaisana kuvaustasi lässyttävästä tutisijasta, kiitos jälleen hymyistä.
Jos pidät edellistä viestiäni primitiivireaktiona, niin oikeasti kannattaisi käydä ulkona enemmän. Ei nyt tietysti ollut mitenkään kauhean vaikeaa ennustaa, että vastaat esittämällä vain yrittäneesi ymmärtää ja selittää joidenkuiden muiden näkemyksiä ja tuntemuksia.
Jaa. Kerrot ensin itse, että asia aiheuttaa sinussa alkukantaisen reaktion ja sitten kerrot kohtuullisen kiukkuiseen tapaan siitä, miltä sinusta tuntuu. Onhan se toki niin, että internet on siinä määrin huono väline, että toisen naamanpiirteitä ei näe, mutta olisit voinut olla johtamatta minua harhaan puhumalla alkukantaisesta reaktiosta mikä sinulle syntyy.
Jos sinulle oli selvää, että kannoin vain oman lusikkani tähän psykologiasoppaan, niin miksi minulle tuli vaikutelma siitä, että hyökkäsit analyysiäni vastaan ikään kuin kertoen että se mitä väitän elämästä on mitä suurinta kuonaa? Tai täsmällisemmin, jäi hieman epäselväksi, että piditkö analyysiäni virheellisenä (ei, ihmiset eivät ajattele niin) vai analyysin mukaisesti ajattelevien ihmisten ajatuksia virheellisenä (ei, elämä ei mene niin kuin he ajattelevat).
Nyt voisikin tietysti kysyä, että mitkä käsittelytavat yhteiskunnassa ovat mielestäsi vieraita miehille? Kun ihan oikeasti, valtaosa - huomattava valtaosa - niistä päätöksentekorakenteista ja -malleista, joista puhut, on kohtuullisen miehisiä luomuksia. Samoin tietysti asioissa vitkastelu kuuluu selkeästi maskuliinisen byrokratian luonteeseen.
Minulla on hallinnosta jonkinlainen käsitys. Voin kertoa, että monet miehet, jotka ovat nyt jäämässä eläkkeelle haikailevat jollain tapaa menneitä aikoja, jolloin asioita ei jääty päivittelemään kuukausitolkulla. Samaan hengenvetoon he usein myös toteavat, että moni asia on toisaalta mennyt myös parempaan. Sanoisin, että monissa asioissa päätöksentekokoneisto on hidastunut 70-luvun ja nykypäivän tilanteita verratessa.
Ennen saatettiin asioita ratkaista jonkun nimismiehen tapaisen virkamiehen päätöksellä melko nopeasti. Nykyään yhä suurempi asiamäärä on alistettu muutoksenhakumenettelyihin ja palaverit yms. kokoukset, joissa asioita pyöritellään ovat lisääntyneet. Sellainen asioiden pyörittely saattaa turhauttaa niitä ihmisiä, jotka ovat tottuneet pikemminkin nopeaan päätöksentekoon.
Tulee mieleeni lähinnä, että oletkohan koskaan edes törmännyt vastakkaisen sukupuolen edustajiin joilla olisi mahdollisesti jokin näkemys ja pyrkimys asiain käsittelemisen naisistamisesta. Vai siis tarkoitatko kenties tuossa yksinkertaisesti, että yhteiskunnan rakenne on muutettu käsittelemään enemmän naisiinkin liittyviä asioita?
Luoja minua suojelkoon edustajista, jotka puhuvat asiainkäsittelyn naisistamisesta... En tarkoita.
Heittää pensselinsä tärpättiin nyt, eiköhän tämä tullut kohtalaisen selväksi.
Kenties.
