Author Topic: Nuivien lempiparjaus: rikollisuus  (Read 104473 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Offline Username1

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 4383
  • Populismi = energiataloudellisin maailmankuva!
Re: Nuivien lempiparjaus: rikollisuus
« Reply #45 on: December 01, 2010, 22:32:39 »
Eddie.

Ja mikä siinä mielestäsi erityisesti piti paikkaansa ja miksi?

(Pitäähän sitä testata, että ymmärsitkö Virkkistä ollenkaan tai oletko kenties Virkkis itse!)
Monikulttuurisuus on rikkaus.

Offline M.K.Korpela

  • Full Member
  • ***
  • Posts: 129
Re: Nuivien lempiparjaus: rikollisuus
« Reply #46 on: December 01, 2010, 23:53:40 »
Mutta tämä lieneekin jo sinulle, Korpelaiseni, varsin tuttua, eli suomalaisten suhteellinen yliedustus Ruotsin rikostilastoissa

Kyllä, tämä on tuttu suvaitsevaiston yritys. On syytä luottaa virallisiin tilastoihin, jotka toimittaa BRÅ eikä mikään Bonniers. Rikoksista epäillyt, BRÅ

Katsotaan tabell 1, sivu 61:



Käytännössä tuo "Norden utan Sverige" tarkoittaa suomalaisia 75 % osuudella. Norskien, juuttien ja härmäläisten rikosherkkyys ei eroa kohtuuttomasti. Edelleen on (todellakin) syytä alentaa arviota 10 %, sillä romaanit kykenevät mitättömän pienellä väestöllään tuottamaan esimerkiksi 10 % nuorten tekemistä murhista Optulan mukaan. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö tämä pätisi myös Ruotsissa. Viittaus 0,2...0,5 % romaneista on epärelevantti, sillä ei romaneja ole Suomessakaan kuin korkeintaan 0.2 % ja siitä huolimatta nämä saavat aikaan mainituista nuorten murhista 10 %.

Suomalaisten yliedustus on suoraan 1.4 eli 40 %, ja romanitekijä mukaanluettuna noin 1.25, eli 25 %.

Frekvenssillä "kunnostautuvat" (150 - 270 %) muun muassa:

Västasien = Irak, Libanon, Syyria
Södra Central = Iran, Intia
Nordafrika = Marokko, Tunisia, Algeria
–stafrika = Etiopia, Somalia, Eritrea

Edelleen on huomattava, että tämä kaikki on sosioekonomisesti vakioitua.

–itä tällä kertaa.
« Last Edit: December 02, 2010, 00:03:35 by M.K.Korpela »

Offline Warda

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 2028
  • tunnustuksellinen rusinapullasynkretisti
Re: Nuivien lempiparjaus: rikollisuus
« Reply #47 on: December 02, 2010, 00:17:54 »
Kiitokset, Korpela, että tartuit nyt vielä aiheeseen.  :)

Tuosta romanien osuudesta tosiaan oltiin siellä hieman toistakin mieltä, eli sen ei uskottu selittävän tuota yliedustusta niinkään suuressa määrin. Pikemminkin etsittiin syytä suomalaismamujen keskimääräistä heikommasta koulutustasosta (kuuluivat porukkaan "alemmin koulutetut maahanmuuttajat") - eli sosioekonomisesta asemasta. Suomalaisiksi ei myöskään laskettu enää niitä, joiden suomalaisperäiset vanhemmat olivat molemmat syntyneet Ruotsissa.

Tähän väliin olisi tietenkin kiintoisaa selvittää, mikä mahtaa olla rikos-, alkoholismi- ja väkivaltatilasto Ruotsiin muuttaneiden suomenruotsalaisten keskuudessa. Veikkaanpa, että jokseenkin matala (huomioiden, että heidän sosioekonominen asemansa on useimmiten sieltä korkeammasta päästä). Laskee myös suomalaisten kokonaisrikollisuutta. Tietääkö kukaan, mikä suomenruotsalaisten muuttovauhti Ruotsiin on tätä nykyä?

edit:p.s. Korpela, millä perusteella pidät Bonniersia epäluotettavana tietolähteenä?
« Last Edit: December 02, 2010, 00:37:16 by Warda »
"Jos Volvo-Markkanen perustaa nettiforumin, jossa hänen seuraajansa keskustelevat pankkien turvajärjestelmien kiertämisestä, kyllä sitäkin sanottaisiin pankkirosvoforumiksi, vaikka millaisella mölinällä sinne kirjoittavat sen kieltäisivät."
- Rasistikortti ja rikostuomiokortti yhdessä! Luuseri!

Offline Warda

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 2028
  • tunnustuksellinen rusinapullasynkretisti
Re: Nuivien lempiparjaus: rikollisuus
« Reply #48 on: December 02, 2010, 00:21:17 »
Kiitos siis Korpelalle, joka kommentoi tätä aiempaa http://todellisuus.org/index.php?topic=930.msg16189#msg16189
eli suomalaismamujen yliedustusta rikos- ja sossupummitilastoissa (viite puuttuu) läntisessä naapurimaassamme.

Kiinnostaisiko vielä pohtia, mitkä kulttuurilliset tekijät hidastavat suomalaisten sopeutumista vieraisiin kulttuureihin ylipäätään? Kovasti sopeutumiskyvyttömyyttä ja -haluttomuutta tahdotaan yleisemmin nähdä vain niissä muunmaalaisissa. Mutta kuten Julmuri tuolla aiemmin huomautti, voihan maahanmuuttoa vastustaa nimenomaan tähänkin suomalaisten sopeutumishaluttomuuteen/kyvyttömyyteen vedoten. Toki toki. ::) Eli ajatellaan: -miksi meidän tarvitsisi tulla vastaan ja sopeutua? Itsepähän ovat tänne tulleet.-

Kiinnostavaa olisi kuulla, millaisia kokemuksia nuivilla itsellään on vieraiden kulttuurien keskellä elämisestä. Onnistuuko yhteistyö ja kommunikaatio muukalaisten kanssa ilman, että stressitaso nousee likimain sietämättömäksi vai soljuuko kommunikaatio vaivatta useammalla, "ymmärrettävällä" kielellä? Onko maahanmuuttovastaisissa useammin niitä, joiden mielestä vieraiden kielten, tapojen ja kulttuurien opiskelu on turhaa/ pakkopullaa ja resurssien hukkaamista - vai ovatko nuivat keskivertoa useammin kosmopoliitteja, reppureissaajia tai kulttuurintutkijoita? Usein kuulee perustelun "en minä ole rasisti, työskentelen päivittäin ulkomaalaisten kanssa/naapurini/kaverini on kotoisin maasta x ja n.....rikin vielä! Ja veljen vaimo on Thaimaasta!"

Länsinaapurien mamuvastaisessa ketjusta löytyi yllättäen useampikin suomalaistaustainen mamuvastustaja. Kovasti yrittivät puolustella suomalaisuutta, olipa joku suomalaistaustainen huumorimies oivaltanut jutun juonenkin:

Quote
Vet du varför ingen bryr sig om oss finnar? För vi är inte svartskallar  
Innan "turkana" kom så fick "finnjävlarna" skulden för varenda mord som skedde i Sverige. Men tack vare att dessa underbara turkar kom så hamnade inte skulden på oss längre.

Vi tar sakta men säkert över ert fina land.
"SP, snart i era hoods" SP = Suomi Power  


Suomalaisia ei toisin sanoen syytetä enää jokaikisestä murhasta, kuten ennen, koska tilalle on saatu tummempisävyisiä turkkilaisia. Hieman sama ilmiö näyttää toistuvan nyt meillä: venäläisviha näyttää laantuneen, kun kaikesta syytetään somaleita ja muita eksoottisempia "tulevan Eurabian" asukkaita. Eikä siis mikään ihme, että tämä koulukiusaajan logiikka puree tässäkin: suomalaisia siirtyy kiusatuista kiusaajan leiriin.

Jottei suomalaismamujen nolo ja osin kurja historia pääsisi unehtumaan, voipi sitä pakkoruotsia hieman treenata vaikka perehtymällä Slussenin kuuluisaan gerillaan eli sillan alla asusteleviin, suomeksi lauleleviin pultsareihin:
http://www.stockholmsfria.nu/artikel/81005

Suomalaismamujen ongelmatilanne ja sen uutisointi oli - alkoholia lukuun ottamatta - jokseenkin samantyyppinen kuin tämä tyyli, miten Suomen nykynuivat syyttävät muukalaisia: ongelmallisimpia olivat nuoret, perheettömät ja osin siksi syrjäytymisuhan alla olevat miehet, joita pidettiin pelottavina ja väkivaltaisina. Hiljaisista ja kunnollisista perheenisistä kukaan ei kirjoitellut, äänekäs öykkärijoukko sen sijaan leimasi suomalaiset ryhmänä vuosikymmeniksi eteenpäin.  

Ja kuten maahanmuuttajien keskuudessa nykyisinkin: naiset sopeutuivat miehiä paremmin.
Suomalaisille tyypillinen machomaisuus ja vanhanaikaiset, jäykät (mies)sukupuoliroolit hidastivat integroitumista. Parhaiten integroituivat ja sopeutuivat uuteen kieleen ja kulttuuriin ne, joiden miehisyys oli joustavampaa.


-Finnjävlar-, -En finne igen-, så skrev pressen om de högljudda gängen. En minoritet fick representera hela invandrargruppen.
- Det var ett väldigt rabalder på slutet av 60-talet och under 70-talets början, säger Jari Kuosmanen som själv kom till Sverige 1969. De unga män som samlades i de här offentliga sammanhangen stod lite utanför samhället, de drack alkohol och uppfattades som lite farliga. De tysta familjefäder som gick till jobbet och hem gjorde inte mycket väsen av sig.
Förutom det utsvävande ungkarlslivet var den egna synen på hur en man ska vara en viktig orsak till att en del grupper marginaliserades. Kvinnorna klarade sig i regel mycket bättre i det nya landet.
- Det krävdes en ganska flexibel manlighet för att klara språk- och kulturförändringarna. Många hörde till gruppen den hårt arbetande killen som var mer traditionell i sin mansroll, säger Jari Kuosmanen. (Kuka se paremmin suomalaisen tuntee..?)  ;)
http://www.stockholmsfria.nu/artikel/81005

Läs mer: http://www.stockholmsfria.nu/artikel/81005#ixzz16trTd9TB

« Last Edit: December 02, 2010, 00:36:36 by Warda »
"Jos Volvo-Markkanen perustaa nettiforumin, jossa hänen seuraajansa keskustelevat pankkien turvajärjestelmien kiertämisestä, kyllä sitäkin sanottaisiin pankkirosvoforumiksi, vaikka millaisella mölinällä sinne kirjoittavat sen kieltäisivät."
- Rasistikortti ja rikostuomiokortti yhdessä! Luuseri!

Offline Warda

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 2028
  • tunnustuksellinen rusinapullasynkretisti
Re: Nuivien lempiparjaus: rikollisuus
« Reply #49 on: December 02, 2010, 00:45:56 »
Tällainen hitaan, puhumattoman, synkkämielisen, alkoholiin menevän machon mielikuva suomalaismiehestä elää Ruotsissa ilmeisesti vieläkin. Mikä lienee käsitys naisista...

Quote
Den finska kulturen är lågmäld, finnar är inte ett folk som pratar om sina problem, finska män är macho och sörjer sorgen hellre med en koskenkorva än att prata om problemen, detta förklarar den utbreda alkoholismen hos dem. Finland har ju stora problem med kvinnomisshandel så den finska kvinnosynen är inte särskilt bra alls. Många finnar har fortfarande åsikten att om kvinnan säger emot förtjänar hon en smäll, för att veta sin plats.
Se siitä sukupuolten välisestä tasa-arvostamme siis, jos ruotsalaisilta on kysyminen. ;) (Helppoa naisen erinomaisella asemalla on kehuskella, kunhan vertaa vaikkapa niihin maihin, mistä pakolaiset tulevat - vai onko?)
"Jos Volvo-Markkanen perustaa nettiforumin, jossa hänen seuraajansa keskustelevat pankkien turvajärjestelmien kiertämisestä, kyllä sitäkin sanottaisiin pankkirosvoforumiksi, vaikka millaisella mölinällä sinne kirjoittavat sen kieltäisivät."
- Rasistikortti ja rikostuomiokortti yhdessä! Luuseri!

Offline M.K.Korpela

  • Full Member
  • ***
  • Posts: 129
Re: Nuivien lempiparjaus: rikollisuus
« Reply #50 on: December 02, 2010, 01:10:03 »
Kiitokset, Korpela, että tartuit nyt vielä aiheeseen.  :)

Tuosta romanien osuudesta tosiaan oltiin siellä hieman toistakin mieltä, eli sen ei uskottu selittävän tuota yliedustusta niinkään suuressa määrin. Pikemminkin etsittiin syytä suomalaismamujen keskimääräistä heikommasta koulutustasosta (kuuluivat porukkaan "alemmin koulutetut maahanmuuttajat") - eli sosioekonomisesta asemasta. Suomalaisiksi ei myöskään laskettu enää niitä, joiden suomalaisperäiset vanhemmat olivat molemmat syntyneet Ruotsissa.

Tähän väliin olisi tietenkin kiintoisaa selvittää, mikä mahtaa olla rikos-, alkoholismi- ja väkivaltatilasto Ruotsiin muuttaneiden suomenruotsalaisten keskuudessa. Veikkaanpa, että jokseenkin matala (huomioiden, että heidän sosioekonominen asemansa on useimmiten sieltä korkeammasta päästä). Laskee myös suomalaisten kokonaisrikollisuutta.

Nuo luvut ovat jo sosioekonomisesti normeerattuja, joten niistä ei enää "pääse irti", vaikka tosin suomalaiseen diplomi-insinööriin ei svedulassa törmää. Sen verran alempi koulutustaso voi kuitenkin vaikuttaa, että ruotsinsuomalaisten kulttuuri on kovin rillumarei: aika on jämähtänyt 70-luvulle, stereoissa soi Irwin ja koko meininki on vähän kuin ruotsinlaivalla. Ne eivät ole ihan samanlaisia kuin suomalaiset kanta-Suomessa, ja voi olla siis epäsuorasti niin että alempi koulutustaso pitää ajan paikallaan 70-luvulla. Yksissä kotipirskeissä vuonna 1985 oli läsnä 15 naamaa joista yksikään ei ollut tupakoimaton. Joka tapauksessa härmäläisten yliedustus on 25 - 40 %, jos joko uskoo / ei usko romanitekijään. Minä olen taipuvainen uskomaan, sillä ei svedulassa ainakaan vähemmän romaneja ole kuin Suomessa aivan paljaana näköhavaintona. Jos muuten katsot BRÅ:n raporttia vielä alaspäin sivulle niin näet, että norjalaisista ja tanskalaisista noin 8 % on syytettynä rikoksesta tarkasteluajankohtana 1997-2001. Suomalaisten vastaava luku on 10,4 %, ja sikäli kun romanitekijä on olemassa ja minun käsittääkseni se on, suomalaiset olivat epäiltynä noin 15 - 25 % (tekijä joko kyllä tai ei) useammin kuin tanskalaiset ja norjalaiset.

Suomalaisten yliedustusta nostaa, olkoot se sitten joko 25 tai 40 %, lähinnä Tukholma ja Ankeborg (Göteborg), sillä epäkurantti osa härmäläisiä on sijoittunut sinne, selväkielellä tulleet 70-luvulla vetämään helppoa fattaa. Ruotsin pikkukaupungeissa härmäläiset ovat lähes svenssoneita, tosin lievillä Irwin-elkeillä nämäkin elehtien. Mitä noihin suomenruotsalaisiin tulee, on taas huomattava että kyseessä ei ole (heilläkään) suorastaan Ankdammenin paras A-ryhmä. Vaikka asiasta ei erikseen tutkimuksia olekaan, en luottaisi kovin lujasti että suomenruotsalaiset kovin tuota frekvenssiä alas vetäisivät ainakaan omakohtaisten tuttavuuksien pohjalta. Kuriositeettina suomenruotsalaiset ovat kunnioitettavalla osudella mukana ainakin Tukholman talousrikollisuudessa.

Vaikka suomalaiset ovatkin jonkin verran, 25 - 40 % yliedustettuina ja vaikka näiden kulttuurista voisikin sanoa pari sanaa, silti pätee edelleen että nämä yliedustukset ovat (taas) suorastaan murheellisia MENA-maiden siirtolaisten kohdalla kuin toki myös lattareiden kohdalla. Näidenkin osuudessa on huomattava sama kuin härmäläisten suhteen, että mitattavana paikalla ei ole suorastaan esimerkiksi libanonilaisten paras A-ryhmä. Eräänlainen 10-20 % könttäalennus voitaisiin antaa juuri tämän korkean sosiaaliturvan aiheuttaman negatiivisen valikoitumisen piikkiin kaikille siirtolaisryhmille.

Mutta pyörittelee lukuja miten tahansa, silti MENA. Ja suhdeluvut muistuttavat jo aiemmin siteeraamaani Tanskan tilastokeskuksen julkaisua.
« Last Edit: December 02, 2010, 01:15:58 by M.K.Korpela »

Offline Nice Guy Eddie

  • Jr. Member
  • **
  • Posts: 55
Re: Nuivien lempiparjaus: rikollisuus
« Reply #51 on: December 02, 2010, 02:06:03 »
Eddie.

Ja mikä siinä mielestäsi erityisesti piti paikkaansa ja miksi?

(Pitäähän sitä testata, että ymmärsitkö Virkkistä ollenkaan tai oletko kenties Virkkis itse!)

Sanoisin, että lainatun kohdan viimeiseen virkkeeseen asti ne kaikki pitävät paikkansa. En tiedä, miksi tuollaista pitäisi alkaa perustelemaan tarkemmin. Jos siinä on jokin epäselvä kohta, niin voin yrittää selvittää mikä oma näkemykseni on siitä. Viimeinen virke onkin sitten enemmän mielipidekysymys. Itse olen sitä mieltä, että niiden ikävien vaikutusten kohdalla ei tulisi harrastaa vastuunpakoilua siinä mielessä, että sivuutettaisiin aihe kokonaan. Joku toinen tietysti saattaa nähdä asian niin vähän merkitsevänä, että ei pidä lainkaan tarpeellisena ottaa kantaa esimerkin R2-tapahtumiin tai anna niiden vaikuttaa mielipiteeseensä maahanmuuttopolitiikasta.
« Last Edit: December 02, 2010, 02:19:34 by Nice Guy Eddie »

Offline Pro Bono

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 672
  • Maahanmuuttajakriittinen- kriittinenkriittinen
Re: Nuivien lempiparjaus: rikollisuus
« Reply #52 on: December 02, 2010, 09:16:59 »
Kiinnostaisiko vielä pohtia, mitkä kulttuurilliset tekijät hidastavat suomalaisten sopeutumista vieraisiin kulttuureihin ylipäätään?
Suurin syy on varmasti se, että oma kulttuuri ja tavat koetaan paremmiksi, kuin se vastaanottavan maan vastaavat.

Kovasti sopeutumiskyvyttömyyttä ja -haluttomuutta tahdotaan yleisemmin nähdä vain niissä muunmaalaisissa. Mutta kuten Julmuri tuolla aiemmin huomautti, voihan maahanmuuttoa vastustaa nimenomaan tähänkin suomalaisten sopeutumishaluttomuuteen/kyvyttömyyteen vedoten. Toki toki. ::) Eli ajatellaan: -miksi meidän tarvitsisi tulla vastaan ja sopeutua? Itsepähän ovat tänne tulleet.-
Siksi, että jos halutaan elää Suomessa niin suomalaisten tapojen mukaan. jos taas halutaan elää Libanonissa, niin eletään libanonilaisten tapojen mukaan. Ei siis suomessa libanonilaisten tapojen mukaan, koska se tekee Suomesta Libanonin. Asia ei toki ole mustavalkoinen niin, että vain toinen joustaa, mutta huomattavasti enemmän pitäisi maahanmuuttajan joustaa,  kuin sen kantiksen. Ei voi olla niin, että vieraat määräävät miten isännän pitää omassa maassaan toimia.

Kiinnostavaa olisi kuulla, millaisia kokemuksia nuivilla itsellään on vieraiden kulttuurien keskellä elämisestä. Onnistuuko yhteistyö ja kommunikaatio muukalaisten kanssa ilman, että stressitaso nousee likimain sietämättömäksi vai soljuuko kommunikaatio vaivatta useammalla, "ymmärrettävällä" kielellä?
Luulin, että tällaisesta ajatusmaailmasta olisi päästy suvispuolella jo eroon, mutta ei näköjään. Lyömäaseena jo niin vanha ja huono, että ei jaksa puuttua.

Suomalaisia ei toisin sanoen syytetä enää jokaikisestä murhasta, kuten ennen, koska tilalle on saatu tummempisävyisiä turkkilaisia. Hieman sama ilmiö näyttää toistuvan nyt meillä: venäläisviha näyttää laantuneen, kun kaikesta syytetään somaleita ja muita eksoottisempia "tulevan Eurabian" asukkaita. Eikä siis mikään ihme, että tämä koulukiusaajan logiikka puree tässäkin: suomalaisia siirtyy kiusatuista kiusaajan leiriin.
Luulenpa, että kritiikin kohteen vaihtuminen ei johdu mistään tunnepitoisesta ihonvärikysymyksesta (eikö tästäkin väittämästä oltu jo päästy eroon), vaan siitä, että numeroita tuijottamalla huomataan niiden turkkilaisten, somaleiden ja muiden eksoottisempien tulijoiden vielä suomalaisia tai venäläisiäkin huomattavasti rikastuttavampi vaikutus.  

Jottei suomalaismamujen nolo ja osin kurja historia pääsisi unehtumaan... jne.
Mikä on tarkoituksesi kun tuot tätä asiaa esiin? Ihan oikeasti? Että emme voi vaatia Suomeen muuttavilta maahanmuuttajilta lain noudattamista, kun suomalaismamut ruotsissa eivät niin tehneet? Miksi kaksi väärää tekee yhden hyvän?

Tuo tarina on epärelevanttia sen suhteen, mitä me voimme/saamme vaatia Suomeen muuttavilta maahanmuuttajilta.
« Last Edit: December 02, 2010, 09:19:19 by Pro Bono »
Onko faktan esiintuominen leimaamista?

- Kuuma peruna, 3.2.2011 -

Offline Pro Bono

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 672
  • Maahanmuuttajakriittinen- kriittinenkriittinen
Re: Nuivien lempiparjaus: rikollisuus
« Reply #53 on: December 02, 2010, 09:21:22 »
Se siitä sukupuolten välisestä tasa-arvostamme siis, jos ruotsalaisilta yhdeltä ruotsalaiselta keskustelupalstalle kirjoittelijalta on kysyminen. ;) (Helppoa naisen erinomaisella asemalla on kehuskella, kunhan vertaa vaikkapa niihin maihin, mistä pakolaiset tulevat - vai onko?)
Vähän korjailtu sun tekstiä. Yleistäminenhän on the suurin synti tällä foorumilla...  ;)
Onko faktan esiintuominen leimaamista?

- Kuuma peruna, 3.2.2011 -

Oho

  • Guest
Re: Nuivien lempiparjaus: rikollisuus
« Reply #54 on: December 02, 2010, 10:49:47 »

Itse ihmettelisin enemmän sitä, mitä sinä haluat sanoa tällä:

Quote
Vai kenties, että jos ihminen on muuttanut tänne muualta ja tekee rikoksen, niin hän on tapahtuman nimeltä "maahanmuutto" jälkeen tehnyt jotain, jota voisi kutsua rikokseksi?


No ton toisen lauseen selittää se, että korkeasti koulutetut tilastotieteilijät eivät tahdo ymmärtää nopan heiton luonnetta satunnaismuuttujana. Tarkemmin sitä, että heitto lakkaa olemasta satunnaismuuttaja kun noppa on heitetty. Maahanmuutto on nimittäin tuossa tapauksessa välttämätön, vaikkei välttämättä riittävä ehto.

Offline evil clown

  • Sr. Member
  • ****
  • Posts: 261
Re: Nuivien lempiparjaus: rikollisuus
« Reply #55 on: December 02, 2010, 11:05:29 »
Tavoistani poiketen, kyselen asiallisia;

Löytyykö joltain vähän vanhempaa dataa noista ruotsin rikostilastoista? Lähinnä kiinnostaisivat kaiketi seuraavanlaiset pläjäykset:
* Brottsförebyggande rådet (1983). Utlänningarna och brottsligheten. Redaktörer: Eriksson, U-B och Tham, H. Forskningsenheten. Rapport 1983:4.
* Brottsförebyggande rådet (1996). Invandrare och invandrares barns brottslighet. En statistisk analys. Författare: Jan Ahlberg. Brå-rapport 1996:2.  Stockholm: Fritzes.
* Martens, P. L. (1997). Immigrants, crime, and criminal justice in Sweden. I:  Tonry, M. (redaktör): Ethnicity, crime, and immigration. Comparative and cross-national perspectives. Crime and Justice. A review of research. Volym 21. The University of Chicago Press, Chicago och London, pages 183-256. (tämä löytyy täältä, muttei ihan 14 dollarin edestä kiinnosta aihe)
* Sveri, B. (1973). Utlänningars brottslighet. En kriminalstatistisk jämförelse mellan svenska och utländska medborgare. Svensk Juristtidning, 1973,. Sidorna 279-310.
* Sveri, B. (1980). Utlänningars brottslighet. En jämförelse mellan om grövre brott övertygade personer 1967 och 1977. Kriminalvetenskapliga institutet vid Stockholms universitet. Stockholm.
* Sveri, B. (1987). Återfall i brott bland utländska medborgare. Kriminalvetenskapliga institutet vid Stockholms universitet. Stockholm.

Näihin viitataan aika usein erinäisillä skenesivuilla mutten pikaisella haulla löytänyt originaaleja mistään vaikka kuvittelisi että asiasta kiinnostuneet olisivat kaivaneet ja pistäneet jonnekin..
Ceterum censeo, Brandöt delenda est.

Offline M.K.Korpela

  • Full Member
  • ***
  • Posts: 129
Re: Nuivien lempiparjaus: rikollisuus
« Reply #56 on: December 02, 2010, 16:19:31 »
Tavoistani poiketen, kyselen asiallisia;

Löytyykö joltain vähän vanhempaa dataa noista ruotsin rikostilastoista? Lähinnä kiinnostaisivat kaiketi seuraavanlaiset pläjäykset:
* Brottsförebyggande rådet (1983). Utlänningarna och brottsligheten. Redaktörer: Eriksson, U-B och Tham, H. Forskningsenheten. Rapport 1983:4.
* Brottsförebyggande rådet (1996). Invandrare och invandrares barns brottslighet. En statistisk analys. Författare: Jan Ahlberg. Brå-rapport 1996:2.  Stockholm: Fritzes.
* Martens, P. L. (1997). Immigrants, crime, and criminal justice in Sweden. I:  Tonry, M. (redaktör): Ethnicity, crime, and immigration. Comparative and cross-national perspectives. Crime and Justice. A review of research. Volym 21. The University of Chicago Press, Chicago och London, pages 183-256. (tämä löytyy täältä, muttei ihan 14 dollarin edestä kiinnosta aihe)
* Sveri, B. (1973). Utlänningars brottslighet. En kriminalstatistisk jämförelse mellan svenska och utländska medborgare. Svensk Juristtidning, 1973,. Sidorna 279-310.
* Sveri, B. (1980). Utlänningars brottslighet. En jämförelse mellan om grövre brott övertygade personer 1967 och 1977. Kriminalvetenskapliga institutet vid Stockholms universitet. Stockholm.
* Sveri, B. (1987). Återfall i brott bland utländska medborgare. Kriminalvetenskapliga institutet vid Stockholms universitet. Stockholm.

Näihin viitataan aika usein erinäisillä skenesivuilla mutten pikaisella haulla löytänyt originaaleja mistään vaikka kuvittelisi että asiasta kiinnostuneet olisivat kaivaneet ja pistäneet jonnekin..

BRÅ vetää säännönmukaisesti pois netistä sen mikä korvataan uudemmalla versiolla. Mutta joitakin voi tilata:

Brottsförebyggande rådet (1996)

Hinta 243 SEK eli noin 25-30 €. Vuonna 1996 koko tämä skene ei ollut vielä niin nettipohjainen että vanhempia tutkimuksia olisi säästetty kovalevylle. Mitä tulee noihin Sverin tutkimuksiin, ne voi tilata Tukholman Yliopistosta, joskaan en ole varma lainaavatko ne ulkomaalaisille. Tuo kappale vuodelta 1987 on olemassa Tukholman Yliopiston kirjastossa, ja jonkinlaisella hyvin työläällä kaukolainalla se voisi onnistua, sikäli kun liityt jotenkin maahanmuuttoasioiden akatemiaan:

Britt Sveri

Loput - 1980 ja 1973 - ovat nekin olemassa jossain saman kirjaston uumenissa ja kyllä nekin saa - joskin taas sillä edellytyksellä että sinulla on jotain tekemistä alaan liittyvän tutkimuksen kanssa.



« Last Edit: December 02, 2010, 16:33:19 by M.K.Korpela »

Offline Warda

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 2028
  • tunnustuksellinen rusinapullasynkretisti
Re: Nuivien lempiparjaus: rikollisuus
« Reply #57 on: December 02, 2010, 23:39:31 »
Se siitä sukupuolten välisestä tasa-arvostamme siis, jos ruotsalaisilta yhdeltä ruotsalaiselta keskustelupalstalle kirjoittelijalta on kysyminen. ;) (Helppoa naisen erinomaisella asemalla on kehuskella, kunhan vertaa vaikkapa niihin maihin, mistä pakolaiset tulevat - vai onko?)
Vähän korjailtu sun tekstiä. Yleistäminenhän on the suurin synti tällä foorumilla...  ;)

Mielestäni tuohon viittaa tavallaan myös se linkittämäni juttuun "Slussenin gerillasta", jossa siis haastateltiin nimenomaan suomalaismamuja Ruotsissa tutkinutta suomalaista tutkijaa.

"- Det krävdes en ganska flexibel manlighet för att klara språk- och kulturförändringarna. Många hörde till gruppen den hårt arbetande killen som var mer traditionell i sin mansroll, säger Jari Kuosmanen."

Perinteinen miehen rooli/siihen jumiutuminen ei tue modernia sukupuolten välistä tasa-arvoa. Nämä huonommin sopeutuneet suomalaismamut olivat tämän väitteen mukaan siis jumuituneet tiukasti siihen perinteiseen miehen rooliin (vastakohtana siis ruotsalainen, tasa-arvoisempi miehen rooli). Näin itse asian ymmärsin.

Tukee tosin muutoinkin yleistä mielikuvaa suomalaisista vs. ruotsalaisista miehistä. Vai onko tämä teille aivan uusi asia?
"Jos Volvo-Markkanen perustaa nettiforumin, jossa hänen seuraajansa keskustelevat pankkien turvajärjestelmien kiertämisestä, kyllä sitäkin sanottaisiin pankkirosvoforumiksi, vaikka millaisella mölinällä sinne kirjoittavat sen kieltäisivät."
- Rasistikortti ja rikostuomiokortti yhdessä! Luuseri!

Offline Warda

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 2028
  • tunnustuksellinen rusinapullasynkretisti
Re: Nuivien lempiparjaus: rikollisuus
« Reply #58 on: December 02, 2010, 23:57:41 »
Korpela ja MENA:

Quote
Mutta pyörittelee lukuja miten tahansa, silti MENA. Ja suhdeluvut muistuttavat jo aiemmin siteeraamaani Tanskan tilastokeskuksen julkaisua.

MENA ei käsittääkseni ollut mitenkään silmiinpistävästi yliedustettu suomalaismamuihin verrattuna. Suomalaiset/venäläiset maahanmuuttajat luonnollisestikin sulautuvat massaan/katukuvaan 2. ja 3. polvessa jouhevammin kuin tummempisävyisten ja eksoottisemman näköisten siirtolaisten jälkeläiset. (PAITSI perunanenät, luonnollisesti  ;) ).

Kiinnostavaa tässä kuitenkin olisi pohtia, ovatko sosioekonomisen tekijät merkittävimmät kaikkien ryhmien sopeutumisen osalta. Onko nuivuus (=tässä: haluttomuus sopeutua vieraaseen kulttuuriin, takertuminen omaan ja oman pitäminen kaikilta osin vieraita kulttuuripiirteitä parempana) toisin sanoen leimallisempaa sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien kesken kuin paremmassa asemassa olevien kesken? Mikä esimerkiksi seuraavista painaa vaakakupissa eniten (sopeutumisongelmaisilla kantiksilla ja sopeutumisongelmaisilla mamuilla):
1. oma koulutus/sivistystausta,
2. oma varallisuus/taloudellinen "pärjäämis/riippumattomuusaste",
3. kommunikointitaidot ja kyky oppia kieliä/tulkita kehonkieltä vaiko esimerkiksi
3. henkilökohtainen asenne/arvomaailma/uskonto? 

Quote
Quote
Quote from: Warda on Today at 12:21:17 AM
Kiinnostavaa olisi kuulla, millaisia kokemuksia nuivilla itsellään on vieraiden kulttuurien keskellä elämisestä. Onnistuuko yhteistyö ja kommunikaatio muukalaisten kanssa ilman, että stressitaso nousee likimain sietämättömäksi vai soljuuko kommunikaatio vaivatta useammalla, "ymmärrettävällä" kielellä?

Pro Bono.Luulin, että tällaisesta ajatusmaailmasta olisi päästy suvispuolella jo eroon, mutta ei näköjään. Lyömäaseena jo niin vanha ja huono, että ei jaksa puuttua.


Pro Bobo: aivan turhaa vedät esiin "suvikset aina" -kortin. Miksi oletat, että jokainen suviskeskustelija tuntisi "skenen"  ja sinä jo käymäsi keokustelut yhtä hyvin kuin sinä, homma-aktiivi? Joten ole ystävällinen ja kuvaile minulle tuntemiesi nuivien kosmopoliittius/kielitaito/kulttuurintuntemustasoa suhteessa väestöön keskimäärin, jos aihe on sinulle niin kovin tuttu. :)

"Jos Volvo-Markkanen perustaa nettiforumin, jossa hänen seuraajansa keskustelevat pankkien turvajärjestelmien kiertämisestä, kyllä sitäkin sanottaisiin pankkirosvoforumiksi, vaikka millaisella mölinällä sinne kirjoittavat sen kieltäisivät."
- Rasistikortti ja rikostuomiokortti yhdessä! Luuseri!

ääriliberaali

  • Guest
Re: Nuivien lempiparjaus: rikollisuus
« Reply #59 on: December 03, 2010, 01:53:18 »
Warda tuossa näytti kaipailevan Pro Bonon tuntemien nuivien kosmopoliittius/kielitaito/kulttuurintuntemustasoa suhteessa väestöön keskimäärin.
En tiedä Pro Bonon tuttavista mitään, mutta jossain määrin ärsyyntyneenä suhteellisen yleisesti esiintyvästä nuivien automaattisesta leimaamisesta peräkammarin pojiksi, jotka eivät ole ulkomaalaista nähneetkään, päätin vastata oman nuivan tuttavapiirini osalta.
Läheiseen tuttavapiiriini lasken ihmiset, joiden kanssa olen vapaaehtoisesti tekemisissä vapaa-ajallani melko usein ja päädyin lukuun 15.
Nämä 15 jakaantuvat koulutuksensa puolesta seuraavasti: tohtoreita 5 kpl, DI 2 kpl, opistoinssi 1 kpl, laborantti 1 kpl, lakimies 1 kpl, KTM 1 kpl, kouluttamattomia (siis yo) 2 kpl ja Humanistimaistereita 2 kpl.
Näistä viidestätoista nuivia ovat 13 ensin mainittua. Listan 9 ensimmäistä on viettänyt vähintään kolme vuotta toisessa maassa. Jokainen puhuu suomen ja englannin lisäksi (mikäli kyseessä ei-engl.-kielinen maa) sujuvasti ko. maassa käytettyä kieltä. Listan 6 viimeistä eivät ole viettäneet mainittavia aikoja ulkomailla, lukuun ottamatta toista kouluttamattomista, joka on syntynyt ja kasvanut ulkomailla. Toki jokainen heistäkin keskusteluenglannin hallitsee ja humanistit kai ruotsinkin (toinen muistaakseni myös ranskan).
Kaikilla kolmellatoista nuivalla on lukuisia eri kulttuureita, rotuja ja kansallisuuksia edustavia tuttavia tai ystäviä, joiden kanssa kukin viettää mielellään aikaansa. Yhteistä kaikille nuiville ja heidän monikulttuurisrotuiskansallisuusväritteisille ystävilleen on se, että jokaisen mielestä Roomassa on käyttäydyttävä roomalaisten tavoin.
Itsekin olen havainnut, että vieraassa maassa tulee parhaimmin toimeen ja saa eniten ystäviä, tai ainakin tuttavia, käyttäytymällä maan tavalla.
En tiedä millaisia väestön edustajat ovat keskimäärin, mutta tuntemani nuivat ovat tuollaisia.
Nyt täytyy lähteä nukkumaan, jotta jaksaisi huomiset kiljukekkerit yhden tohtorin ja noiden inssien kanssa.