Aika mietteliääksi vetävät tämänkin aloituksen lähtökohdat, on kuin olisi palannut menneisyyteen aikakoneella. Mutta josko enemmittä puheitta tai epäilyjä vaan listaan sellaisia kohtia aloituksesta jotka ovat minusta jo lähtökohtaisesti kummallisia.
Rasismi on vain yksi syrjinnän muoto, eikä muuta syrjintää saisi rasismin varjolla vähätellä.
Syrjinnän yksi peruste voi olla rasismi, mutta rasismi ei ole vain syrjintää.
-Racism- sanana perustuu alun perin rodun käsitteeseen.
Tai oikeammin
rodullistamisen käsitteeseen.
Nykyisin puhutaan rodun sijaan etnisyydestä ja rasismin ohella etnisestä syrjinnästä.
Mikä onkin väärin ellei perusteita käyttöön ole. Kaikki etnisyyden perusteella tapahtuva syrjintä ei välttämättä ole rasismia. Silti Suomessa etnisen syrjinnän taustalla lähes aina on myös rasismia.
Miten me rasismin yhdessä määrittelisimme? Mitkä Internetistä löytyvät rasismin -määritteet ovat teidän suosikkejanne?
Aluksi pitäisi pohtia minkä tavan määritellä valitsemme mikäli kysymys kuuluu -mikä tai mitä on rasismi-. Lyhyt sanakirjamääritelmä ei ole ainoa tapa, eikä useinkaan oikea tapa määritellä ilmiöitä vaihtelevissa yhteyksissä.
Ensimmäinen kysymys on sikälikin hämmentävä, että väistämättä herää kysymys: miksi meidän pitäisi yhdessä tai erikseen täällä määritellä rasismi?
Toinen kysymys, mikäli ensimmäisestä jostain syystä pääsee ylitse, sen sijaan on ihan aiheellinen, mutta miksi rajaisimme rasismin määrittelemisen vain internetistä löytyvän tiedon varaan? Warda linkkaa Wikipedian artikkeliin rasismista - voivatko wikimediat olla kenenkään suosikkilistassa etsiessä luotettavaa tietoa tällaisesta aiheesta?
Oma käsitykseni rasismista pohjautuu aiheesta lukemaani kirjallisuuteen ja tutkimuksiin sekä lisäksi omiin kokemuksiini. Viimeisenä mainittua tietolähdettä en osaa nykyisin enää väheksyä, kohteelle kertyy empiirisiä havaintoja elämänsä aikana enemmän kuin useimmille tutkijoille uransa aikana. En tietenkään väitä itsestäänselvyytenä, että havaintoja pystyisi kohteen ominaisuudessa tarkastelemaan täysin objektiivisesti.
Tuossa wikipedian artikkelissa on loppuun listattu aiheeseen liittyvää kirjallisuutta joista mielestäni hyvän johdatuksen, vaikkakaan ei kattavaa kuvaa siihen
-mitä on rasismi-, antaa vaikkapa tuo:
Miles, Robert: Rasismi. (Racism, 1989.) Suomentaneet Antero Tiusanen ja Juha Koivisto. Tampere: Vastapaino 1994, pohjaa, kun taas siihen
"mikä on rasismia/miten rasismi ilmenee", esim. tämä:
Jokisalo, Jouko (toim.): Rasismi tieteessä ja politiikassa: Aate- ja oppihistoriallisia esseitä. Vankeinhoidon koulutuskeskuksen julkaisuja 1/1996. Helsinki: Edita, 1996. Se että voiko ko. kirjojen perusteella puristaa niissä esitellyt johtopäätökset jonkinlaiseiseksi sanakirjamääritelmäksi on minusta irrelevanttia. Kuka tässä on pakottamassa rasismin käsitettä niinkin ahtaaseen ja suppeaan muottiin, nekö jotka ymmärryksestä rasismin suhteen ovat huolissaan, vaiko pikemminkin ne jotka rasismia itse tapaavat harjoittaa?
Oma käsitykseni rasismista poikkeaa nykyisin jopa länsimaisten tutkijoiden käsitysten synteesistä. Länsimaiselle kulttuurille on luonteenomaista vuosisatoja harjoittamansa rasismin vähättely, jollaisesta esimerkkinä voidaan pitää joidenkin tutkijoiden epätoivoista yritystä pusertaa rasismin käsite universaaliin muottiin. Osa tutkijoista taas haluaisi mieluummin puhua rasismeista, monikkona, joka omastakin mielestäni saattaisi olla edellistä tapaa parempi. Parasta olisi tietysti jos uskallettaisiin vihdoin myöntää ettei maailmassa ole mitään ilmiötä/järjestelmää jota voisi kohtuudella verrata ns. trans-atlanttiseen rasismiin. Ettei tule kilometrin mittaista tekstiä, niin vain yksi esimerkki:
- Vrt. Intin kastilaitosta 1700-1900-luvuilla viktoriaanisen ajan Britannian sääty-yhteiskuntaan. Ovatko mahd. universaalina ilmiönä lähempänä toisiaan vai onko kastilaitos todella, niin kuin jotkut tapaavat väittää, lähempänä samaan aikaan Brittein harjoittamaa siirtomaapolitiikkaa Intiassa? Ja jos todella jälkimmäistä, niin voidaanko väittää että mahdolliset yhteiset piirteet eivät voisi olla Intiassa nimenomaan tuontitavaraa.
Mutta kuten jo tuli todettua, samaan käsitykseen ei suoralta kädeltä käsittääkseni yksikään länsimainen rasismitutkija yhdy. Mielestäni maallikoiden - joiksi luen tottahan toki myös itseni - yksittäisten käsitteiden yleisestä linjasta poikkeavat mielipiteet voi jättää noteeraamatta, varsinkin tällaisessa yleisluontoisesssa nettikeskustelussa.
Lainsäädännön puutteet johtuvat mielestäni ennenkaikkea siitä että sekä poliisi(esitutkija) sekä muu osa oikeusjärjestelmää ovat täysin vailla alkeellisintakaan perustietämystä rasismista. Muta mitä ilmeisimmin myös halusta olla puuttumatta rasistisiin ilmiöihin, syystä tai toisesta.
Mitä tulee rasismin kohteiden väärin tulkitsemiin tilanteisiin, niin en sinsänsä epäile etteikö sellaista voisi tapahtua, ja ettei tapahtuisikin, mutta niin kauan kun kenelläkään ei ole osoittaa yhtään sellaista tapausta jossa kohde aivan aktuaalisesti olisi syyttäinyt ilman perusteita, niin en näe mitään syytä nostaa väitteestä jatkuvasti numeroa.
Puurosen artikkeli oli muistaakseni erinomainen, varsinkin alkuosa, tosin tästä on jo joitain vuosia aikaa kun sen viimeksi luin.