Kun nyt tuolla toisaalla tuli jälleen kerran puheeksi suomalaisten etu, niin sain välittömän mielleyhtymän viime aikojen ehkä kummallisimpana poliittisena ilmiönä pitämääni teekutsuliikkeeseen Yhdysvalloissa. Yhtymäkohdat Suomessakin nousussa olleeseen voimakkaaseen eliitin vastustamiseen sekä kansanvallan lisäämiseen ovat aika ilmeisiä, teekutsuilijoiden konservatiivispopulistinen isänmaallisuus on melko tuttua kamaa meillekin. Kuten täälläkin moneen otteeseen todettua, nuivaideologiaan ovat vaikuttaneet myös yhdysvaltalaiset (sisä)poliittiset ajattelutavat välillä jopa siinä määrin, että on vaikea käsittää miten täsmälleen niitä oikeasti voisi soveltaa Suomeen.
Kiinnostava on myös ajallinen aspekti teekutsuilemisessa. Yhdysvalloissa tapahtui juuri ennen finanssikriisiä jonkinlainen hyvin äkkinäinen käännös vasempaan (keskustaan) päin, ja se tietysti kantoi Obaman presidentiksi asti. Bushin kaudella voimainsa tuntoon päässeet konservatiivirepublikaanit ovat siinä määrin huonoja häviäjiä, ettei montaa demokraattia enää tainnut ylettömästi naurattaa siinä vaiheessa kun puheet uudesta sisällissodasta alkoivat vaikuttaa vähemmän etelävaltiolaiselta hurtilta huumorilta. Teekutsuilu syntyi vasta talouden elvytyspaketteja vastustamaan, mutta siinä on tietysti kyse paljon muustakin kuin lainaajien pelastamisen vastustamisesta. Euroopassa on yleensä käännytty politiikassa Yhdysvaltain näyttämään suuntaan muutaman vuoden viiveellä, joten välillä teekutsuartikkeleita lukiessani jopa pysähdyn ihmettelemään, että miten nämä jutut ovat meillä olleet jo pari vuotta joka paikassa.
Suhtautuminen teekutsuilijoihin on sekin kiehtova ilmiö. Otetaan vaikkapa joku
The Economistin kolumni, jossa suoraan sanotaan että kyllähän täytyy aina sympata valtion supistamista ja verojen vähentämistä tavoitteena, mutta. Populismi on siis jollain tavalla lähtenyt hyppysistä ja ajautunut niin kauas normaalista suhteellisuudentajusta, että periaatteessa jopa samaa mieltä tavoitteista olevat eivät voi allekirjoittaa sen kaltaista höyrypäisyyttä.
Hieman
vasemmistolaisempi näkökulma teekutsuiluun tietysti huomauttaa, ettei kyseessä ole ollenkaan mikään ruohonjuuritason spontaani eliitinvastustus, vaan suurella rahalla tuettu ääri/uusliberaali poliittinen liike. Jostainhan sitä rahaa on tietysti tultava, jos on heittää satatonnia nuivaprinsessa Sarah Palinille puheen pitämisestä.
Teekutsuliikkeen ympärillä on tietysti myös niin sanottua rotukeskustelua. Se ei aivan suoraan ole verrattavissa mihinkään muualla käytävään ulkomaalaisväestöön liittyvään keskusteluun, koskapa se käydään aivan omalaatuisessa kontekstissaan. Mikä on kiintoisaa tietysti, on se että ilmeisestikin erinäisten kyselytutkimuksien mukaan teekutsuilijoiden kannattajista huomattava osa suhtautuu niin sanottuun rotukysymykseen...hmm...nuivasti?
Racially resentful on käytetty termi, ja oikeastaan huvittaa kyllä tuo miten sen voi kääntää.
Niiden verojuttujen lisäksihän teekutsuilijoiden agendalla majailee liittovaltion lainsäädännön perustuslaillisuuden tarkka valvonta, josta minä saan kyllä mielleyhtymiä vahvasti Muutos2011-puolueen tavoitteisiin. Yhdysvalloissa on tietysti poliittisessa traditiossa paljon luonnollisempaa ajatella valtiota kansalaisia vastaan suunnattuna salaliittona. Jos joskus joku jaksaisi miettiä nuivuuden ja libertardismin välisen läheisen suhteen dynamiikkaa, olisin kiinnostunut lukemaan.
Teekutsuilijoita moni pitää luonnollisena lamailmiönä. Minusta siinä on paljon muutakin. Suuri osa liittyy tietysti Yhdysvaltain sisäisiin asioihin, mutta on havaittavissa tiettyjä perusteemoja, jotka vaikuttaisivat olevan hyvinkin kansainvälisiä. Jos nyt hyvinkin raa'asti koitan niitä eritellä, niin löytyisi ainakin seuraavia: kokemus tehtävän politiikan karkaamisesta ja monimutkaistumisesta äänestäjän vallan ulottumattomiin, isänmaallinen konservatismi ja oman maan etu/perinteiset arvot sekä kansanryhmien välisten jännitteiden korostuminen nimenomaan sitä kautta, että käsittämättömäksi karannut politiikka mahdollisesti tahallaan suosii joitakin ryhmiä toisten kustannuksella. Lisäksi voisi tietysti kaivella tuolta paljon mielenkiintoista liittyen yksilökeskeisyyteen ja perusoikeusajatteluun.
Näkemyksiä?
