Author Topic: Siirtolaisuus ja rikollisuus  (Read 5552 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Jussi Jalonen

  • Guest
Re: Siirtolaisuus ja rikollisuus
« Reply #15 on: April 06, 2010, 11:33:57 »
Poimin aloituksestasi vain nähdäkseni oleellisimman. Nyt nähdäkseni ongelma on siinä, että tästä asiasta keskustellaan aivan turhaan sen kannalta, että onko jonkun kulttuurin "taipumus" tehdä jotain vai ei. Oleellisinta olisi mielestäni keskustella siitä, että mitkä ovat oleelliset implikaatiot sellaisella maahanmuutolla, joka lisää yhteisössä olevien taloudellisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten määrää.

Tuosta sitaatista voi tehdä muitakin johtopäätöksiä. Muutama esimerkki:

- koska tutkimuksen valossa työttömien siirtolaisten tilanne on työtöntä kantaväestöä heikompi ja haavoittuvampi, jopa siinä määrin että se lisää selvästi rikollisuutta heidän keskuudessaan, olisiko syytä keskustella siitä, mitkä tekijät ympäröivässä yhteiskunnassa aiheuttavat tämän riskin kohoamisen nimenomaan siirtolaisten osalta? Toisin sanoen, miksi heidän tilanteensa on haavoittuvampi, onko tilanne korjattavissa, ja jos, niin miten?

- koska työllisyyden ja taloudellisen tilanteen parantumista voi pitää tutkimuksen valossa ratkaisuna tähän ongelmaan, onko ongelma ratkaistavissa yleisellä työllisyyden hoitamisella ja oikealla työllisyyttä edistävällä politiikalla?

- mikäli viimemainittu pitää paikkansa, olisiko syytä keskustella myös siitä, mitkä tekijät ympäröivässä yhteiskunnassa vaikuttavat nimenomaan siirtolaisten työllistymismahdollisuuksiin, mikäli voidaan osoittaa että työllistymisessä vallitsee epäsuhta? Mitkä seikat ovat syynä tähän eroon, ovatko ne korjattavissa, ja jos, niin miten?

Oletettavasti minun ei tarvitse selittää, mistä englanninkielinen sananparsi last hired, first fired on peräisin.

Itse asiassa niistä "oleellisista implikaatioista" ei välttämättä oikeastaan edes tarvitse keskustella. Ne ovat kyllä muutenkin tiedossa, kuten siteeratusta tutkimuksestakin voi jo havaita.


Cheers,

J. J.
« Last Edit: April 06, 2010, 11:36:25 by Jussi Jalonen »

Offline Virkamies

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1647
  • En sitten laupeutunut
Re: Siirtolaisuus ja rikollisuus
« Reply #16 on: April 06, 2010, 11:58:02 »
Tuosta sitaatista voi tehdä muitakin johtopäätöksiä.

Tai ainakin kysymyksiä.

Quote
- koska tutkimuksen valossa työttömien siirtolaisten tilanne on työtöntä kantaväestöä heikompi ja haavoittuvampi, jopa siinä määrin että se lisää selvästi rikollisuutta heidän keskuudessaan, olisiko syytä keskustella siitä, mitkä tekijät ympäröivässä yhteiskunnassa aiheuttavat tämän riskin kohoamisen nimenomaan siirtolaisten osalta? Toisin sanoen, miksi heidän tilanteensa on haavoittuvampi, onko tilanne korjattavissa, ja jos, niin miten?

Kyyninen minäni sanoo, että tuskin.

Quote
- koska työllisyyden ja taloudellisen tilanteen parantumista voi pitää tutkimuksen valossa ratkaisuna tähän ongelmaan, onko ongelma ratkaistavissa yleisellä työllisyyden hoitamisella ja oikealla työllisyyttä edistävällä politiikalla?

Totta kai taloudellisen tilanteen parantaminen helpottaa tilannetta. Ei pelkästään työllisyyspolitiikka vaan koko sosiaaliturvajärjestelmämme. Se tosin maksaa jo nyt Suomen yhteiskunnalle 15mrd velkaa per vuosi.

Quote
- mikäli viimemainittu pitää paikkansa, olisiko syytä keskustella myös siitä, mitkä tekijät ympäröivässä yhteiskunnassa vaikuttavat nimenomaan siirtolaisten työllistymismahdollisuuksiin, mikäli voidaan osoittaa että työllistymisessä vallitsee epäsuhta? Mitkä seikat ovat syynä tähän eroon, ovatko ne korjattavissa, ja jos, niin miten?

Juttu on valitettavasti niin, että yhteiskunnassa on tietty määrä pelimerkkejä ja vain luomalla hyvät edellytykset taloudelliselle toimeliaisuudelle voidaan saada ulkomailta napattua hieman enemmän pelimerkkejä kuin mitä nyt saamme. Työpaikat eivät synny tyhjästä vaan siitä, että yrittäminen ja työnteko kannattavat yhteiskunnassa.

Quote
Itse asiassa niistä "oleellisista implikaatioista" ei välttämättä oikeastaan edes tarvitse keskustella. Ne ovat kyllä muutenkin tiedossa, kuten siteeratusta tutkimuksestakin voi jo havaita.

Valitettavasti ne tuntuvat olevan hieman hukassa joskus. Tuntuu valitettavan usein siltä, että sinisin silmin katsellaan nousevia sosioekonomisia ongelmia ja sitten vain ajatellaan, että asia korjaantuu kunhan vaikkapa rasismi poistuu ja voimme ryhtyä rakentamaan onnelaamme. Siksi koen oleelliseksi huomauttaa näistä tiedossa olevista implikaatioista, jotka ovat mielestäni oleellisia.
Irrelevanttia, koska mantsurian kalahuuhkaja.

Offline Julmuri

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3920
  • Pienimunainen fasisti
Re: Siirtolaisuus ja rikollisuus
« Reply #17 on: April 06, 2010, 12:06:12 »



Tässäkin on mielestäni vain lisää syitä rajoittaa sosiaalisesti haasteellista maahanmuuttoa. Minusta se on tärkein ja oikeastaan ainoa mahdollinen avain maahanmuuton ongelmien hallintaan. Muuttoliikettä pitää olla mahdollista säädellä sen mukaan miten edellisten tulijoiden integraatio edistyy ja varoja on käytettävissä.


Nyt kun sitten kertoisit miten humanitaarista maahanmuuttoa voi rajoittaa rikkomatta ihmisoikeussopimuksia, tai miten Ahmedin maahanmuuttomahdollisuuksia voi rajoittaa Alin rikoksiin tai työttömyyteen vedoten.

Näissä asioissa nimittäin on aina tietyt oikeusperiaatteet ja vähimmäisvaatimukset jotka pitää täyttää. Tämä länsimainen oikeusvaltio tosiaan edelleenkin perustuu eräille perusperiaatteille, ja yksi on se, että kukin vastaa itse omista rötöksistään. Toisin sanoen jos joku jo maahan muuttanut on tehnyt rikoksia, on yleisten oikeusperiaatteiden perusteella vähintäänkin hyvin arveluttavaa maksattaa tämä maahan pyrkivillä henkilöillä, joilla ei ole ollut asianomaisen tekoihin osaa eikä arpaa ja joilla ei ole häneen muuta yhteyttä kuin samaan etniseen ryhmään kuuluminen.

Kyse on periaatteista, joita sovelletaan meidän kaikkien oikeusturvan vuoksi. Tuskinpa sinäkään olisit hirveän iloinen, jos pelkästään maahanmuuttokriitikkoutesi vuoksi joutuisit vastaamaan siitä, että joku toinen maahanmuuttokriitikko on pannut nettiin joukkomurhaan kehottavia puheenvuoroja.

En sano, etten ymmärtäisi pointtiasi. Turvapaikanhakijoiden määriä on kuitenkin vaikea rajoittaa tai vähentää muulla tavalla kuin pyrkimällä liennyttämään maailman kriisipesäkkeiden vastakkainasetteluja, joka on tietysti vaikeaa ja pitkäjänteistä työtä. Silloin kun joku ilmaantuu rajoillemme ja pyrkii sisään, meillä ei oikein ole muuta mahdollisuutta kuin tutkia hänen asiansa ja selvittää, onko laillisia perusteita olla päästämättä häntä maahan,

Kysytään asiaa kerrankin näin päin sopimuksiin vetoajilta. Mitkä sopimukset ja mitkä pykälät niissä kieltävät meitä rajoittamasta humanitaarista maahanmuuttoa?

Tiedän, että sopimukset ja asiaa koskeva EU-direktiivi asettavat tiettyjä rajoituksia, mutta eivät todellakaan estä rajoittamista ja itse asiassa nyt tapahtuvasta humanitaarisesta maahanmuutosta käsittääkseni suurin osa on sellaista, joiden oleskelulupien evääminen ei rikkoisi mitään sopimuksia.

Sopimukset kun asettavat velvoitteita ainoastaan niiden kohdalla, joille on myönnetty turvapaikka. Muiden kohdalle ei, sanottiin syytä kuinka "humanitaariseksi" tahansa.

EU-direktiivi:
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32004L0083:EN:HTML
Quote
(9) Those third country nationals or stateless persons, who are allowed to remain in the territories of the Member States for reasons not due to a need for international protection but on a discretionary basis on compassionate or humanitarian grounds, fall outside the scope of this Directive.

Lisäksi EU-direktiivi ilmoittaa "peruskivekseen"  YK:n pakolaissopimuksen, joka määrittelee pakolaisuuden seuraavalla tavalla:
Quote
YK:n määritelmän mukaan esimerkiksi sotaa tai luonnonkatastrofia pakenevat eivät ole pakolaisia,
http://www.ihmisoikeudet.net/siirtolaisuus/geneven-pakolaissopimus

Eli sotatilan perusteella (yleinen huono turvallisuustilanne) myönnettäviä oleskelulupia ei meiltä edellytä mikään direktiivi tai sopimus. Suomesta on tehty palautuksia rikollisten osalta Pohjois-Somaliaan. Nyt Norja on päättänyt, että myös Etelä-Somaliaan voi palauttaa. Onko Norja kenties tämän seurauksena erotettu kansainvälisestä yhteisöstä?

Eli Summa summarum: Aivan kaikkea humanitaariseksi maahanmuutoksi luettavaa Suomi ei voi omalla päätöksellä lopettaa, mutta suurimman osan voi. Pakollisia ovat vain sellaiset Suomeen tulevat, joiden katsotaan kokeneen pakolaissopimuksen tarkoittamaan vainoa. Muut "humanitaariset" tai kiintiöpakolaiset ovat kiinni vain omasta päätöksestämme.

Tuolta voi jokainen katsoa, että myönnetty varsinainen turvapaikka on kyseessä hyvin pienessä osassa tapauksia.
http://www.migri.fi/download.asp?id=Turvapaikkap%C3%A4%C3%A4t%C3%B6kset+2009;1481;{AD0B2F2C-ED60-4356-9A4B-96130E5E2E10}
"Jos Suomi olisi esim. Latvian kaltainen persereikä, meillä ei olisi mitään ongelmaa turvapaikkaturismista" - nimimerkki "kami" Hommaforumilla

Offline Virkamies

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1647
  • En sitten laupeutunut
Re: Siirtolaisuus ja rikollisuus
« Reply #18 on: April 06, 2010, 14:11:25 »
Pahoittelen, etten huomannut tätä viestiä sivunvaihtumisen johdosta. Tarkoitukseni ei ollut sivuuttaa tätä tarkoituksellisesti.

Tästä voidaan, Virkamies, myös siis keskustella esimekiksi lähtökohtana "mitä hyötyä/haittaa asiasta on meille" tai lähtökohtana "kuinka monta ihmishenkeä meillä on varaa pelastaa ja mitä se meille maksaa". Kysymys on äärimmäisen arvosidonnainen, sitä lienee turha kieltää.

Totta kai. Silloin kaiketi kuitenkin keskustellaan maahanmuuttopolitiikasta enemmänkin kuin rikollisuudesta. Rikollisuuden lisääntyminen on ollut yksi argumentti, jolla jotkut ihmiset ovat käyttäneet perusteluna sille, että miksi kyseisen politiikan pitäisi olla tiukkaa. Jotkut taas ilmeisesti sanovat, ettei se riitä perusteeksi politiikan tiukkuudelle vaan meidän on sovellettava liberaalia politiikkaa.

Quote
Ei tulisi myöskään vähätellä sitä, että miten asiat näytämme ja millaisina ne haluamme nähdä. Helpompaa heittää ropo pienelle nälkäiselle lapselle kuin aikuiselle miehelle, joka mielletään "puskaraiskaajaksi". Kukkaron nyörit kiristyvät ja löystyvät kummasti siitä riippuen, kuinka positiiviseksi avustuskohde mielletään.

Niin varmaankin.

Quote
Millaisia mielikuvia olemme luomassa?

Toivoisin, että realistisia sellaisia, joissa kumpikaan ääripää ei ole vallitseva. Niin liberaalit kuin konservatiivitkin (en nyt keksi parempaakaan termiä liberaalin vastakohdalle, kukin voinee liittää siihen haluamansa termin) tuntuvat käyttävän juuri joko näitä puskaraiskaajien tai sitten sotaa paossa olevia hädänalaisia lapsia argumentaatiovälineinään pyrkiessään perustelemaan kantaansa.

Mutta tämä menee kaiketi taas kerrassaan väärille raiteille. Toivoisin ettei syy ole nyt taas siihen minussa. Yritän palauttaa keskustelua.

Tarkastellaan vaikkapa Suomen vankiloita. Suomessa vankiloissa on kaiketi noin kymmenes väestöstä ulkomaalaisia. Kansalaisuuden saaneita ja toisen polven siirtolaisia varmaan vielä jokunen prosentti päälle. Ne luvut eivät mielestäni ole suunnattoman yliedustettuja. Suurimmissa kaupungeissa rikoksiin tyypillisesti syyllistyvästä väestöstä (20-40v miehet) ulkomaan kieliä puhuvien osuus on jo suurin piirtein tuota luokkaa. Jos tasapainoitamme tilastoja vielä näillä sosioekonomisilla tekijöillä, niin en usko että etnisellä taustalla on suunnatonta merkitystä ellei tarkastella etnistä ryhmää sinällänsä.
Irrelevanttia, koska mantsurian kalahuuhkaja.

Jussi Jalonen

  • Guest
Re: Siirtolaisuus ja rikollisuus
« Reply #19 on: April 06, 2010, 15:07:55 »
- mikäli viimemainittu pitää paikkansa, olisiko syytä keskustella myös siitä, mitkä tekijät ympäröivässä yhteiskunnassa vaikuttavat nimenomaan siirtolaisten työllistymismahdollisuuksiin, mikäli voidaan osoittaa että työllistymisessä vallitsee epäsuhta? Mitkä seikat ovat syynä tähän eroon, ovatko ne korjattavissa, ja jos, niin miten?

Juttu on valitettavasti niin, että yhteiskunnassa on tietty määrä pelimerkkejä ja vain luomalla hyvät edellytykset taloudelliselle toimeliaisuudelle voidaan saada ulkomailta napattua hieman enemmän pelimerkkejä kuin mitä nyt saamme. Työpaikat eivät synny tyhjästä vaan siitä, että yrittäminen ja työnteko kannattavat yhteiskunnassa.

Nyt vaikuttaa siltä, että sivuutit kysymyksen ja aloit puhumaan jostain aivan muusta. Mutta mikäs siinä. Siinä vaiheessa, kun mainitut olosuhteet suotuisalle työllisyyskehitykselle on luotu, ja yleinen trendi on positiivinen - mikä tulee tapahtumaan aikanaan, ellei sitten usko koko tämän olemassaolevan talousjärjestelmän ja sivilisaation poikkeuksellisen pikaiseen perikatoon - niin eikö viimeistään silloin ole aiheellista nostaa esiin myös ne rakenteelliset seikat, joiden vuoksi tietyillä ryhmillä on laskusuhdanteen aikana mennyt heikommin kuin muilla? Sekä tietysti tehdä niille jotain.

Valitettavasti ne tuntuvat olevan hieman hukassa joskus. Tuntuu valitettavan usein siltä, että sinisin silmin katsellaan nousevia sosioekonomisia ongelmia ja sitten vain ajatellaan, että asia korjaantuu kunhan vaikkapa rasismi poistuu ja voimme ryhtyä rakentamaan onnelaamme. Siksi koen oleelliseksi huomauttaa näistä tiedossa olevista implikaatioista, jotka ovat mielestäni oleellisia.

Toista laitaa edustava hypoteettinen yksilö voisi kommentoida tuohon, että on myös toisenlaista sinisilmäisyyttä. Kuten sellaista, että esimerkiksi vaikkapa tuon tähän keskusteluun nyt itse esille nostamasi rasismin vaikutuksista ei piitata niiden nousevien sosioekonomisten ongelmien keskellä, koska niiden mainittujen ongelmien ratkaisussa on niin paljon kaikenlaista muutakin tekemistä. Vastaavasti, kun sosioekonomiset ongelmat ovat ohi, siitä ei piitata senkään vertaa, koska hei, kaikilla on taloudellisesti sekä materiaalisesti tosi hyvä olla, kuka sellaisista ikävistä asioista nyt viitsisi puhua?


Cheers,

J. J.

Offline Virkamies

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1647
  • En sitten laupeutunut
Re: Siirtolaisuus ja rikollisuus
« Reply #20 on: April 06, 2010, 15:27:57 »
Nyt vaikuttaa siltä, että sivuutit kysymyksen ja aloit puhumaan jostain aivan muusta. Mutta mikäs siinä.

Pahoittelen jos näin on käynyt. Luulin hieman vain hyppääväni asioiden edelle ja meneväni asian ytimeen, eli siihen että resursseja on rajallinen määrä ja niiden määrän lisääminen yhteiskunnassa yleensä on ainoa keino, jolla voidaan kohtuullisella varmuudella edistää yleisesti ihmisten asemaa.

Quote
Siinä vaiheessa, kun mainitut olosuhteet suotuisalle työllisyyskehitykselle on luotu, ja yleinen trendi on positiivinen - mikä tulee tapahtumaan aikanaan, ellei sitten usko koko tämän olemassaolevan talousjärjestelmän ja sivilisaation poikkeuksellisen pikaiseen perikatoon - niin eikö viimeistään silloin ole aiheellista nostaa esiin myös ne rakenteelliset seikat, joiden vuoksi tietyillä ryhmillä on laskusuhdanteen aikana mennyt heikommin kuin muilla? Sekä tietysti tehdä niille jotain.

Toki voidaan pohtia näitä asioita. Itse en usko niitä pystyttävän juurikaan virkamiestoimilla edistettävän vaan uskon lähinnä kapitalismin ja historian näkymättömään käteen, jotka tulevat tasoittamaan taloudellisia ja muitakin eroja. Asiassa pystytään tekemään vain hyvin pieniä ohjaustoimenpiteitä, joilla saattaa olla loppujen lopuksi haitallisiakin vaikutuksia. Ellei sitten oteta käyttöön selkeitä toimenpiteitä tyyliin Etelä-Afrikka, joiden laadusta en välttämättä olisi kansalaisena mielissäni.

Quote
Toista laitaa edustava hypoteettinen yksilö voisi kommentoida tuohon, että on myös toisenlaista sinisilmäisyyttä. Kuten sellaista, että esimerkiksi vaikkapa tuon tähän keskusteluun nyt itse esille nostamasi rasismin vaikutuksista ei piitata niiden nousevien sosioekonomisten ongelmien keskellä, koska niiden mainittujen ongelmien ratkaisussa on niin paljon kaikenlaista muutakin tekemistä. Vastaavasti, kun sosioekonomiset ongelmat ovat ohi, siitä ei piitata senkään vertaa, koska hei, kaikilla on taloudellisesti sekä materiaalisesti tosi hyvä olla, kuka sellaisista ikävistä asioista nyt viitsisi puhua?

Kuvaisin sitä pikemminkin termillä välinpitämättömyys tai piittaamattomuus sinisilmäisyyden sijasta. Sitä on varmasti myös.
Irrelevanttia, koska mantsurian kalahuuhkaja.

Jussi Jalonen

  • Guest
Re: Siirtolaisuus ja rikollisuus
« Reply #21 on: April 06, 2010, 22:40:45 »
Toki voidaan pohtia näitä asioita. Itse en usko niitä pystyttävän juurikaan virkamiestoimilla edistettävän vaan uskon lähinnä kapitalismin ja historian näkymättömään käteen, jotka tulevat tasoittamaan taloudellisia ja muitakin eroja.

Markkinatalous itsessään takaa tasa-arvon? No okei, talousasioissa tyyrpuurin puolelle kallistuvana en nyt periaatteessa ole kyllä eri mieltäkään. Tosin oletusarvona tuossa tosiaan on selkeä ideaali, jossa pääoma on pääomaa ja työvoima on työvoimaa taustasta ja ryhmäsidonnaisuudesta riippumatta. Valitettavasti kaikki eivät ajattele näin.

Asiassa pystytään tekemään vain hyvin pieniä ohjaustoimenpiteitä, joilla saattaa olla loppujen lopuksi haitallisiakin vaikutuksia. Ellei sitten oteta käyttöön selkeitä toimenpiteitä tyyliin Etelä-Afrikka, joiden laadusta en välttämättä olisi kansalaisena mielissäni.

En nyt menisi vertaamaan esimerkiksi syrjinnän vastaisen lainsäädännön tarkennettua ja täsmällisempää valvontaa tai vähemmistövaltuutetun viraston toimia, jollaiset lähinnä olivat mielessäni, vielä mihinkään edesmenneeseen apartheid-hallintoon. Aihetta on käsitelty julkisuudessa jo puolitoista vuotta sitten.

Välttämättä en ole kauhean innoissani tuosta ehdotetusta anonyymistä työnhausta. Todettakoon muuten, että tuossa artikkelissa mainituista aiheettomista kysymyksistä olisi työnhaussa silti yleensäkin päästävä eroon. Suomalaisilla työmarkkinoilla vain tuntuu purevan edelleen vanha cabal-ajattelu; pitää olla pirun hyvin verkostoitunut.

Itse asiassa tämän pitäisi mennä kyllä nyt uuden ketjun puolelle, "Siirtolaisuus ja työmarkkinat". Työllisyys nyt tuli tähän välillisesti mukaan, koska se oli tuossa aloitusviestissä siteeraamassani tutkimuksessa mainittu selkeästi syrjäytymistä ja rikollisuutta ehkäisevänä tekijänä.


Cheers,

J. J.

Offline Virkamies

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1647
  • En sitten laupeutunut
Re: Siirtolaisuus ja rikollisuus
« Reply #22 on: April 07, 2010, 08:44:54 »
Huomenta


Markkinatalous itsessään takaa tasa-arvon? No okei, talousasioissa tyyrpuurin puolelle kallistuvana en nyt periaatteessa ole kyllä eri mieltäkään. Tosin oletusarvona tuossa tosiaan on selkeä ideaali, jossa pääoma on pääomaa ja työvoima on työvoimaa taustasta ja ryhmäsidonnaisuudesta riippumatta. Valitettavasti kaikki eivät ajattele näin.

En tiedä tasa-arvosta. Ajattelin lähinnä vain, että jos laariin sataa viljaa, niin sitä ropisee tietyllä väistämättömyydellä lähes kaikille. Tämä oli lähinnä karkea yleistys. Voimme toki miettiä sitä, että millä tavoin järjestämme yhteiskuntamme, jotta niin taloudellinen yhdenvertaisuus kuin toimelias ilmapiiri toteutuisivat.


En nyt menisi vertaamaan esimerkiksi syrjinnän vastaisen lainsäädännön tarkennettua ja täsmällisempää valvontaa tai vähemmistövaltuutetun viraston toimia, jollaiset lähinnä olivat mielessäni, vielä mihinkään edesmenneeseen apartheid-hallintoon. Aihetta on käsitelty julkisuudessa jo puolitoista vuotta sitten.

En minäkään tarkoittanut varsinaista apartheidia. Tarkoitin lähinnä nykyhallinnon toimenpiteitä, joilla on selkeästi rajattu valkoisen väestön ammatinharjoittamista ja yritysvapautta, joilla toki on mahdollistettu aikaisemmin syrjitylle väestölle paremmat olosuhteet.

Quote
Välttämättä en ole kauhean innoissani tuosta ehdotetusta anonyymistä työnhausta. Todettakoon muuten, että tuossa artikkelissa mainituista aiheettomista kysymyksistä olisi työnhaussa silti yleensäkin päästävä eroon. Suomalaisilla työmarkkinoilla vain tuntuu purevan edelleen vanha cabal-ajattelu; pitää olla pirun hyvin verkostoitunut.

Verkottuminen on oikeastaan ainut asia, mikä toimii oikeasti. Kestää hiukan ennen kuin siirtolaiset kykenevät luomaan omat verkkonsa vesille, mutta toki yritteliäimmillä sellaiset jo on Suomessakin. Jos me jotain voimme oppia vaikka Yhdysvalloista on se, että kukin maahanmuuttajaryhmä identifioituu voimakkaasti omaan porukkaansa ja verkottuu sen kesken. Vasta myöhemmin integraation kautta verkot alkavat yhdistymään tai valtavirtaistumaan, jos tätä luonnollista prosessia ei yritetä haitata toimeliaisuutta lamauttavilla toimenpiteillä.

Quote
Itse asiassa tämän pitäisi mennä kyllä nyt uuden ketjun puolelle, "Siirtolaisuus ja työmarkkinat". Työllisyys nyt tuli tähän välillisesti mukaan, koska se oli tuossa aloitusviestissä siteeraamassani tutkimuksessa mainittu selkeästi syrjäytymistä ja rikollisuutta ehkäisevänä tekijänä.

Niin se taitaa tehdä. Yritin yhdessä aikaisemmassa viestissäni ohjata keskustelua takaisin ja suomalaiseen rikosseuraamusalaan, mutta se ei ole herättänyt sen ihmeemmin kiinnostusta.
Irrelevanttia, koska mantsurian kalahuuhkaja.

Jussi Jalonen

  • Guest
Re: Siirtolaisuus ja rikollisuus
« Reply #23 on: April 07, 2010, 10:28:00 »
Tarkoitin lähinnä nykyhallinnon toimenpiteitä, joilla on selkeästi rajattu valkoisen väestön ammatinharjoittamista ja yritysvapautta, joilla toki on mahdollistettu aikaisemmin syrjitylle väestölle paremmat olosuhteet.

Vai että oikein valkoisen väestön ammatinharjoittamista ja yritysvapautta on selkeästi rajattu nykyhallinnon toimenpitein.

Mitäs toimenpiteitä ne sellaiset ovat mahtaneet olla?



Cheers,

J. J.

Offline Virkamies

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1647
  • En sitten laupeutunut
Re: Siirtolaisuus ja rikollisuus
« Reply #24 on: April 07, 2010, 10:41:45 »
Vai että oikein valkoisen väestön ammatinharjoittamista ja yritysvapautta on selkeästi rajattu nykyhallinnon toimenpitein.

Onko alleviivauksiin joku erityinen syy? Tarkoittaako se jotain sellaista, että valkoisella väestönosalla ei voi olla moraalista oikeutta sanoa mitään jos he kokevat tulleensa syrjityksi? No, voi kaiketi sellaistakin mieltä olla. Minä en jaksa moralisoida.

Quote
Mitäs toimenpiteitä ne sellaiset ovat mahtaneet olla?

Niitä on luonnehdittu alustavasti vaikkapa tällä wikipedian sivulla:

http://en.wikipedia.org/wiki/Black_Economic_Empowerment

Kuten totesin, niin näillä lainsäädännöllisillä toimenpiteillä kyllä saataisiin aikaan muutoksia, mutta minä en ole välttämättä sitä mieltä, että niin jyrkkiin toimenpiteisiin olisi syytä ryhtyä. Kannatan markkinoiden hieman vapaampaa itsesäätelyä.
Irrelevanttia, koska mantsurian kalahuuhkaja.

Jussi Jalonen

  • Guest
Re: Siirtolaisuus ja rikollisuus
« Reply #25 on: April 07, 2010, 13:28:25 »
Niitä on luonnehdittu alustavasti vaikkapa tällä wikipedian sivulla:

http://en.wikipedia.org/wiki/Black_Economic_Empowerment


Ai, puhuit edelleen Etelä-Afrikasta. Pahoitteluni; olihan se tuosta kontekstista selvää. Mitenkään puolustelematta sanottakoon silti, että vain vähän aikaisemmin olin vastannut Agricola-verkon eräässä ketjussa viestiin, jossa muuan postittaja oli puhunut "suomalaisiin kohdistuvasta rasistisesta syrjinnästä". Osa ajatuksistani oli siis vielä siinä keskustelussa, ja kotimaan asioissa. Eipä mitään, pyydän anteeksi liian nopeata reaktiotani.

Huomioinet, että tuo aloite sai esimerkiksi Inkathalta kohtalaisen jyrkkää vastustusta, eikä ollut siis erityisen suosittu edes mustan väestön keskuudessa. Ilmeisesti siinä on esiintynyt korruptiota ja väärinkäyttöä. Mutta silti, tuo nyt oli aika kaukaa haettu analogia esimerkiksi niihin malleihin, joita Suomessa on esitetty. Niissähän ei kyse olisi väristä, saati sitten historiallisista kansanosistamme per se).



Cheers,

J. J.