Lipponen: ruotsin aseman heikentäminen keskustan missio

[Annushka]

Paavo Lipponen tölväisee päivän Turun Sanomissa hieman vanhan miehen äreydellä Keskustaa ja Mari Kiviniemeä kielipolitiikasta. Kolumni löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.ts.fi/online/mielipiteet/kolumni/164895.html. Paavo Lipposen avautumiset eivät allekirjoittanutta muuten kiinnostaisi, mutta kolumni sattuu käsittelemään mielestäni aika moniulotteista ja siksi kiintoisaa aihetta.

Lipponen on muun muassa sitä mieltä, että:

Suomen ruotsalaisten kyykyttämisestä ja ruotsin kielen aseman heikentämisestä on tullut hänelle [Kiviniemelle] ja keskustalle elämää suurempi missio.
...
Venäjän kielen tarjoaminen Itä-Suomeen ruotsin kielen tilalle on alentavaa itäsuomalaisille. Suomen työmarkkinat ovat valtakunnalliset, osa pohjoismaisia työmarkkinoita. Kiviniemi olettaa, että Itä-Suomen kunnissa koululaiset sidottaisiin kotiseudulleen heikentämällä heidän mahdollisuuksiaan työllistyä muualla.

Osansa tölväyksistä saavat myös kokoomus, vihreät ja Oulu, jonka murretta Lipponen jostain syystä raiskaa, mutta tunnetustihan ne jotka eivät ole Paavon kanssa samaa mieltä kaikesta ovat idiootteja.

Pakkoruotsikeskustelussa on aina kauhea riski päätyä jonkinlaiseen huutosotaan siitä kenelle se on epäoikeudenmukaista ja keitä kaikkia sorretaan ja miksi. Minusta sen keskustelun tärkeimmät hieman päällekkäin menevät pointit ovat kielen x opiskelemisen mielekkyys, kieliopintojen rooli ylipäänsä pakollisessa koulutuksessa sekä sitten laajempi kulttuurillinen ja oikeudellinen konteksti, jossa toimitaan kielienemmistön ja -vähemmistön välisen suhteen ongelmakentässä. Minusta siis esimerkiksi ei ole täysin ongelmatonta muuttaa ruotsin asemaa kuvitellen, että muutos koskee ainoastaan kielen asemaa, eikä muka vaikuttaisi kieliryhmien väliseen dynamiikkaan ja sitä kautta paljon laajemmin yhteiskunnallisiin suhteisiin.

Tästä huolimatta todellisuus nyt tietysti on se, että suurin osa ruotsia yliopistotasollakin opiskelleista ei nykyään osaa puhua sitä juurikaan (tässä on nähdäkseni hieman sukupolvieroa, joka liittynee siihen että Suomen ja Ruotsin välinen yhteys on 70-luvun jälkeen löyhentynyt huomattavasti). Ruotsi säilyy muodollisena pätevyysvaatimuksena suureen määrään työpaikkoja, mutta niiden töiden määrä joissa sitä todella oikeasti täytyisi puhua, on nähdäkseni melko rajoittunut. Tässä mielessä minä tulkitsen Lipposen näkemyksiä ihan suoraan menneen maailman pohjoismaalaisuutena.

Venäjän hyödyllisyyttä ei kai kukaan voine kiistää. Paavo toki hieman yrittää. Minusta ei ole mitenkään perusteltua väittää, että tarjoamalla itäsuomalaisille venäjää heidät sidottaisiin Itä-Suomen työmarkkinoille. Suomen työmarkkinat ovat nykyään osa EU:n sisäisiä työmarkkinoita (Paavo ehkä unohtaa tässä itse halunneensa kaikkiin mahdollisiin pöytiin, muutenkin tulee mieleen että tuo pohjoismaalaisuuden korostaminen on nyt joku demarien yhteistyöprojekti, joskin Lipponen on aina tiedetty ruotsin aseman puolustajaksi), joilla ihan kiistatta venäjä on hyödyllisempi kieli kuin ruotsi.

Minulla on tietysti ennakkoon käsitys jo siitä, millaisia mielipiteitä tästä asiasta on olemassa ja kummalla puolen niin sanottua nuivarintamaa, mutta onhan se mielenkiintoista katsoa mitä hajaumaa mahdollisesti löytyy.

[Cls]

Kuten arvelitkin jo, niin nuivana olen tietenkin ehdottoman pakkoruotsivastainen. Uskallan veikata, että palstan enemmistö ei kannata pakkoruotsia, kun ydinvoimastakin päästiin aika hyvin konsensukseen.

Kaiken mitä sanoit voin allekirjoittaa. Virkamiesruotsista päästetään todella matalalla rimalla läpi, eikä se ole riittävä ruotsin kieliseen työhön. Siksi on huvittavaa, että pakkoruotsia puolustellaan toisinaan virkamiesruotsilla. Jos taas virkamiesruotsin rimaa nostettaisiin, niin opiskeluajat kyllä pitenisivät, mutta tuskin merkittävää muutosta kielitaitoon olisi mahdollista saada aikaan.

Niin kauan kuin Itä-Suomessa on mahdollista valita myös ruotsi, niin en näe miten se heikentäisi heidän mahdollisuuksiaan työllistyä muualle.

Muista pakkoruotsikeskustelussa esiintyneistä argumenteista:

Ruotsinkielisten palveluiden tarpeella perustelu on huvittavaa, kun monesti on todettu, ettei virkamiesruotsin suorittanut kelpaa palvelemaan ruotsinkielisiä. Itärajan tuntumassa ei muistaakseni tilastojen mukaan asunut juuri ollenkaan ruotsin kielisiä, vaan ruotsinkieliset ovat käytännössä kaikki keskittyneet rannikkokuntiin.

Useimmat perustelut pakkoruotsin puolesta vetoavat kulttuurillisiin ja historiallisiin syihin. Omasta mielestäni tulisi katsoa ennemmin tulevaisuuteen kuin menneisyyteen. Ruotsin tarve vähenee, mutta venäjän kasvaa. Muiden kielten tarve Suomen kansainvälisessä toiminnassa on vähintään yhtä arvokasta kuin ruotsin osaaminen. Sivistysarvoltaan ranskaa on vaikea kuvitella vähemmän sivistäväksi kieleksi kuin ruotsi. Jos toisaalta todellista kansainvälisyyttä kaivattaisiin, niin panostettaisiin englannin puhumiseen. Suomalaiset puhuvat luokattoman huonoa englantia.

-Minkä ilotta oppii sen surutta unohtaa-. Ruotsin unohtaa helposti, koska arjessa sitä ei juurikaan kuule. Minusta ei myöskään ole ruotsista kiinnostuneiden etu, että pakolla ruotsia istuvat ovat paitsi laskemassa opetuksen tasoa (opetus etenee yleensä keskitason mukaan), niin myös häiriköimässä ja alentamassa motivaatiota.

Suuri osa suomalaisista ei tarvitse elämässään ruotsia ollenkaan, eikä se ole yleishyödyllinen aine, kuten matematiikka (ruotsia ei opeteta joka maassa). Pakko asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella, koska sijainti määrittelee erittäin paljon kielen hyödyllisyyttä.

Vähemmän vakava näkökulma aiheeseen: Monta syytä opiskella ruotsia
Wallinin vähemmän kestävät argumentit Itä-Suomen venäjää vastaan: Wallin: Venäjä ei saa syrjäyttää ruotsia peruskoulussa

[Warda]

Koululaisen äitinä olen itse kauhistellut (jopa) PK-seudun koulujen kehnoakin kehnompaa kielivalikoimaa verrattuna siihen, mitä se oli omana kouluaikanani (kehnoa silloinkin).

Olisin itse - kuten monet muutkin tuntemani, monipuolista kielitaitoa pienellä vaivannäöllä jälkikasvulleen toivovat vanhemmat - valmis vaatimaan virkamiesruotsin säilyttämisen/poistamisen sijaan laajempaan ja monipuolisempaan kielikylpy- ja kielisuihkutoimintaan investoimista.

Lapsi oppii sujuvan puhekielen jopa muutamassa kuukaudessa ilman, että oma äidinkieli siitä kärsii.
Tällä hetkellä kiinnostusta kielikylpypäiväkoteihin (erityisisti niihin ruotsinkielisiinkin) on kovasti, mutta tarjonta on yhä niukkaa ja opettajista pula. Venäjänkielisiäkin kylpypaikkoja kaivattaisiin.

Miksei tästä puhuta?
 

[Mika.H]

Koululaisen äitinä olen itse kauhistellut (jopa) PK-seudun koulujen kehnoakin kehnompaa kielivalikoimaa verrattuna siihen, mitä se oli omana kouluaikanani (kehnoa silloinkin)
 

eikö ole kumma, että silloin kun sinä olit nuori kaikki meni päin helvettiä ja kun et ollut enää nuori niin kaikki menee edelleen päin helvettiä, ainoastaan valtion menot ovat kasvaneet ja yli inflaation...

pitäiskös tuosta vetää johtopäätös, ettei edes köyhille raha lisää onnellisuutta?

[Warda]

Oletkos itse sitä mieltä, helvetti on likimain kaikessa ollut ensisijaisena suuntana nyt ja 80-luvulla? 
Luulisi sinun hehkuttelevan edes silloista maahanmuuttopolitiikkaamme...

Itse näkisin, että "kaikki menee päin helvettiä" -asenne yhdistettynä "syylliset on löydettävä ja lynkattava hetimiten" -vaateeseen on varmin keino edistää sekää omaa että yleistä tyytymättömyyttä ja karsia pieniäkin onnen rippeitä...

Minkä arvelet sinun omaa, henkilökohtaista onneasi kasvattavan, Mika? Tiukempi maahanmuuttopolitiikka, nuivenevat asenteet, lottovoitto, palkankorotus vai kenties joku muu asia..?

t. utelias

[Julmuri]

Kuten arvelitkin jo, niin nuivana olen tietenkin ehdottoman pakkoruotsivastainen. Uskallan veikata, että palstan enemmistö ei kannata pakkoruotsia, kun ydinvoimastakin päästiin aika hyvin konsensukseen.

Kaiken mitä sanoit voin allekirjoittaa. Virkamiesruotsista päästetään todella matalalla rimalla läpi, eikä se ole riittävä ruotsin kieliseen työhön. Siksi on huvittavaa, että pakkoruotsia puolustellaan toisinaan virkamiesruotsilla. Jos taas virkamiesruotsin rimaa nostettaisiin, niin opiskeluajat kyllä pitenisivät, mutta tuskin merkittävää muutosta kielitaitoon olisi mahdollista saada aikaan.

Onko sinulla jotain tietoa siitä, ettei virkamiesruotsilla pärjäisi jos on tarvetta? Minulla nimittäin on hieman toisenlaista tietoa parin tuntemani valtion virkamiehen kohdalta. He ainakin olivat melko intensiivisessa koulutuksessa ruotsinkielen vuoksi, johon sisältyi mm.  oleskelua saaristopaikkakunnilla ruotsinkielisten seurassa.

Toki voi olla, että juuri heitä on koulutettu tavallista enemmän johtuen asemistaan tai tehtävistään.

[Cls]

Kuten arvelitkin jo, niin nuivana olen tietenkin ehdottoman pakkoruotsivastainen. Uskallan veikata, että palstan enemmistö ei kannata pakkoruotsia, kun ydinvoimastakin päästiin aika hyvin konsensukseen.

Kaiken mitä sanoit voin allekirjoittaa. Virkamiesruotsista päästetään todella matalalla rimalla läpi, eikä se ole riittävä ruotsin kieliseen työhön. Siksi on huvittavaa, että pakkoruotsia puolustellaan toisinaan virkamiesruotsilla. Jos taas virkamiesruotsin rimaa nostettaisiin, niin opiskeluajat kyllä pitenisivät, mutta tuskin merkittävää muutosta kielitaitoon olisi mahdollista saada aikaan.

Onko sinulla jotain tietoa siitä, ettei virkamiesruotsilla pärjäisi jos on tarvetta? Minulla nimittäin on hieman toisenlaista tietoa parin tuntemani valtion virkamiehen kohdalta. He ainakin olivat melko intensiivisessa koulutuksessa ruotsinkielen vuoksi, johon sisältyi mm.  oleskelua saaristopaikkakunnilla ruotsinkielisten seurassa.

Toki voi olla, että juuri heitä on koulutettu tavallista enemmän johtuen asemistaan tai tehtävistään.

Omien ja tuttujeni kokemuksien perusteella voin sanoa seuraavaa: läpipääsyn rima yliopiston luonnontieteiden virkamiesruotsin kursseilla on niin hävettävän matala, että jos opettelee ulkoa pari fraasia suulliseen kokeeseen ja kirjalliseen tenttiin, niin sillä saattaa jo päästä läpi. Taivutukset saavat mennä pahasti pieleen, eikä kielioppi ole kovin olennaista, jos osaa kurssilla käytyä sanastoa riittävästi ulkoa. Silti taitaa olla, että n. 1/3 yleensä hylätään. Tällaisessa tilanteessa tasoa on vaikea nostaa (viivästyttää opintoja vain turhaan), eikä toisaalta koko kurssissa ole järkeä, koska se ei anna - eikä takaa - juuri minkäänlaista taitoa keskustella ruotsiksi, kirjoittaa tai edes lukea ruotsia.

Rimaa hipoen läpäisseet eivät osaa edes esitellä itseään ruotsiksi, käydä minkäänlaista keskustelua, eivätkä juuri ollenkaan lukea, paitsi ehkä joitain erittäin helppoja tekstejä.

Jos syitä huonoon tasoon haluaa pohtia, niin minusta ainakin se, että lukion jälkeen voi olla pitkäkin tauko ennen ruotsin kurssille pääsyä. Ruotsia myös kuulee ja käyttää kovin harvoin muualla kuin koulussa, eikä monikaan viitsi vapaa-ajalla harjoitella kieltä, jolle ei omalla kohdalla ole löytynyt tai ei koe olevan käyttöä.

[Annushka]

Tällä hetkellä kiinnostusta kielikylpypäiväkoteihin (erityisisti niihin ruotsinkielisiinkin) on kovasti, mutta tarjonta on yhä niukkaa ja opettajista pula. Venäjänkielisiäkin kylpypaikkoja kaivattaisiin.

Miksei tästä puhuta?

Vihaisen äitihenkilön avautuminen tuppaa pelottamaan kunnallispoliitikkoja laidasta laitaan, joten eiköhän asiasta puhuta jos otat kunnolla puheeksi. Sinänsä en ole ihan varma noiden kylpyteorioiden hyvyydestä, ne ovat aina vaikuttaneet lähinnä kaoottiselta toiveajattelulta.

[Kylmä]

Rimaa hipoen läpäisseet eivät osaa edes esitellä itseään ruotsiksi, käydä minkäänlaista keskustelua, eivätkä juuri ollenkaan lukea, paitsi ehkä joitain erittäin helppoja tekstejä.

Tämä on surullisen totta, ja itsellä ei kai lopulta ollut edes ihan rimaa hipoen toi läpipääsy. Yleisesti ottaen motivaationi opiskeluun on ollut hyvä ja kielipää keskinkertainen, mutta tauko lukion jälkeen tosiaan oli aivan liian pitkä eikä kieltä koko aikana tarvinnut mihinkään niin silmänlumettahan tuo oli. Lisäksi tosiaan kyseessä aikamoista resurssien tuhlausta, koska en varmaan mihinkään kurssiin ole noin paljoa aikaa käyttänyt. En tosiaan tiedä onko mitään kovin järkevää ja tehokasta keinoa tilanteen korjaamiseksi.

[Warda]

Tällä hetkellä kiinnostusta kielikylpypäiväkoteihin (erityisisti niihin ruotsinkielisiinkin) on kovasti, mutta tarjonta on yhä niukkaa ja opettajista pula. Venäjänkielisiäkin kylpypaikkoja kaivattaisiin.

Miksei tästä puhuta?

Vihaisen äitihenkilön avautuminen tuppaa pelottamaan kunnallispoliitikkoja laidasta laitaan, joten eiköhän asiasta puhuta jos otat kunnolla puheeksi. Sinänsä en ole ihan varma noiden kylpyteorioiden hyvyydestä, ne ovat aina vaikuttaneet lähinnä kaoottiselta toiveajattelulta.

Allekirjoittaneella vihaisella äitihenkilöllä on vankkoja omakohtaisia kokemuksia kielikylvyistä (ja upotuksista, jos ummikkona vieraskieliseen ympäristöön viemistä halutaan kuvata) jo kolmen sukupolven ajalta. Lisäksi rintaa puristaa  yhäkin koulutovereiden tuskaistakin tuskaisemmat väännöt ruotsin kielen deklinaatioiden parissa.

Summa summarun: kielenoppiminen voi ja saa olla hauskaa, kylvyissä kieltä oppivat vaivatta myös kielellisesti lahjattomimmat.

[Annushka]

Allekirjoittaneella vihaisella äitihenkilöllä on vankkoja omakohtaisia kokemuksia kielikylvyistä (ja upotuksista, jos ummikkona vieraskieliseen ympäristöön viemistä halutaan kuvata) jo kolmen sukupolven ajalta. Lisäksi rintaa puristaa  yhäkin koulutovereiden tuskaistakin tuskaisemmat väännöt ruotsin kielen deklinaatioiden parissa.

Summa summarun: kielenoppiminen voi ja saa olla hauskaa, kylvyissä kieltä oppivat vaivatta myös kielellisesti lahjattomimmat.

Nyt voi olla, että kävi työtapaturma ja ajattelin anoppini käsityksiä lastenkasvatuksesta. Ei se mitään, jatkakaa

[Kuuma peruna]

Aamulehden kommenteissa kerrottiin, että mitään pakkoruotsiongelmaa ei edes olisi, jos suomenruotsalaiset lukisivat pakkosuomea.

(Tuntematon)19.4.2011 15:09

Eikös suomenruotsalaisille pakkosuomi olisi hyvä asia niin tämäkin ongelma olisi jo ratkaistu ?

No vot. Minä kun olen aina luullut että niillä sellainen jo onkin.

Ylessä 5 minuuttia myöhemmin:

Arska, tänään klo 15:14

Pakkoruotsi on aivan luonnollinen håmma. On paljon järkevämpää opettaa 95 %:lle kansasta väkisin ruotsia kuin opettaa sille 5 %:lle suomea - eikös vaan?

[Alkoholiton Lager]

Kuten arvelitkin jo, niin nuivana olen tietenkin ehdottoman pakkoruotsivastainen. Uskallan veikata, että palstan enemmistö ei kannata pakkoruotsia, kun ydinvoimastakin päästiin aika hyvin konsensukseen.

Kaiken mitä sanoit voin allekirjoittaa. Virkamiesruotsista päästetään todella matalalla rimalla läpi, eikä se ole riittävä ruotsin kieliseen työhön. Siksi on huvittavaa, että pakkoruotsia puolustellaan toisinaan virkamiesruotsilla. Jos taas virkamiesruotsin rimaa nostettaisiin, niin opiskeluajat kyllä pitenisivät, mutta tuskin merkittävää muutosta kielitaitoon olisi mahdollista saada aikaan.

Onko sinulla jotain tietoa siitä, ettei virkamiesruotsilla pärjäisi jos on tarvetta? Minulla nimittäin on hieman toisenlaista tietoa parin tuntemani valtion virkamiehen kohdalta. He ainakin olivat melko intensiivisessa koulutuksessa ruotsinkielen vuoksi, johon sisältyi mm.  oleskelua saaristopaikkakunnilla ruotsinkielisten seurassa.

Toki voi olla, että juuri heitä on koulutettu tavallista enemmän johtuen asemistaan tai tehtävistään.

Kyllä melko varmasti edes keskinkertaisella kuupalla varustettu ihminen oppii kommunikoimaan ruotsiksi mikäli on yhtään enemmän tekemisissä sitä äidinkielenään puhuvien kanssa. Minä asun tällä hetkellä täällä hevonkuusen itärajalla ja täällä venäjä olisi ruotsia tarpeellisempi - yllätyin tänään kohdatessani suomenruotsalaisen perheen! Siltikin käyn sen verran usein rannikkoseutujen ruotsinkielisissä pitäjissä ja ainakin kerran vuodessa Ahvenanmaalla, että jonkinasteinen kosketus kieleen on säilynyt. Lisäksi sitä puhutaan kaveriporukassani yllättävän paljon puhtaasti treenausmielessä - "ei siitä haittaakaan ole".

Virkamiesruotsi on juuri sitä Cls:n manaamaan diibadaabaa ja sen allekirjoitan täysin. En kyllä tiedä miten asiaa sitten parannettaisiin. Itse olen Annushkan tavoin (?) enemmän huolissani siitä, miten kielipolitiikka vaikuttaa sitten näiden kieliryhmien dynamiikkaan ja suhteisiin. Kieliriidat tuppaavat olemaan epämiellyttäviä ja tylyjä melko väkivaltaisia tapahtumia. Pidän siten kaksikielisyyttä enemmän ehkä sisäpoliittisena ja kansallista eheyttä koskettavana asiana kuin vain höpsön yksioikoisena "pitääkö opetella jos siitä ei ole hyötyä"-kysymyksenä. No ei siitä hyötyä ole jossain Kainuussa oikeastaan yhtään, mutta ei siitä tarvitse ajaa kuin 400 kilometriä länteen niin asiat muuttuvat.

Koko kieliriita ärsyttää. Olen ehkä paranoidi, mutta olen haistavinani aina sellaisen äänenlausumattoman asenteen etteivät ne "ruotsia puhuvat mitään suomalaisia ole". Inhaa.

[Kourumies]

Kuten arvelitkin jo, niin nuivana olen tietenkin ehdottoman pakkoruotsivastainen.

Nuivana tosiaan täytyy tietenkin olla. Olisihan se nyt aivan kamalaa jos ajattelisit omilla aivoillasi asioista, joista nuivana täytyy tietenkin ajatella tietyllä tavalla. Hirveästi taitaisi ottaa aivoon, jos pitäisi sitä johonkin käyttääkin.

[M.K.Korpela]

kylpyteorioiden hyvyydestä, ne ovat aina vaikuttaneet lähinnä kaoottiselta toiveajattelulta.

Se vähän riippuu, mikä on kieliopin lähtötaso. Ruotsiin aikoinaan muutettuani huomasin aika nopeasti, että lukion kielioppi oli yllättävän vankka pohja, vaikka se keskinkertaisesti kohdaltani sujuikin. Ero ammattikoulu/kansakoulupohjaisiin oli kuin yöllä ja päivällä. Kun suomea ei töissä voinut puhua, niin suu oli pakko saada auki päivästä yksi, ja lukion kielioppi oli kiistämättä mäkistartti jonka voimin koko kielenoppisen urakka alkoi myötämäkeen. Toisen kerran sama mäkistartti alkoi toimia Itävallassa, missä jo komennuksen ensimmäisenä päivänä tajusin puhuttavan yllättävän kehnoa englantia. Aloin tapailla saksaa jo parin tunin jälkeen, ja keskinkertainen saksan kielioppini osoittautui sekin varsin käyttökelpoiseksi. Suomalaiset osaavat paljon enemmän kuin luulevat, ja vastustan jyrkästi yrityksiä muuttaa kieltenopiskelu kivaksi me-kaikki-kaveri-täällä. Kannatan vanhakantaista kieliopin pänttäämistä, ja että karttakepistä tulee sormille ei sekään ole aina mikään paha asia. Näin siksi että ilman kielioppia potentiaalia oppia jotain kieltä kunnolla ei synny. En tiedä otetaanko kieliopin asia kunnolla esiin kielikylvyissä. Jos otetaan, niin siinä tapauksessa se voi toimiakin.

Yleisesti kannatan pakkoruotsia, joskin toisista syistä kuin toiset kannattajat tällä palstalla. Toisin kuin te, minä en ole hyvä ihminen: minusta suomalaisia persejalkoja on hyvä vähän simputtaa, etteivät ala luulla itsestään jotain.