Author Topic: Mikä olisi suomalaista parasta?  (Read 6854 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Offline Sam Karvonen

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1416
Re: Mikä olisi suomalaista parasta?
« Reply #45 on: April 26, 2011, 22:44:16 »
Tiedän tämän täysin kerettiläiseksi ajatukseksi Suomessa, mutta mahtoikohan Bushin hallituksen näkemyksellä demokratian viemisestä lähi-itään sittenkin olla lopulta positiivinen vaikutus? Nyt nimittäin tuntuu siltä, että entiset lännen viholliset vuoron perään pyytävät länsimaita miehittämään itsensä, jotta demokratia saadaan pystyyn.

Ennen pitkää on myös Iranin vuoro. Libyan keissistä on tullut uusi ennakkotapaus väliintulosta opposition tueksi, joka tapahtuu YK:n mandaatilla, eikä edes edellytä Yhdysvaltain vetovastuuta. Khamenei ja Basij-kaaderit ovat oikeasti huolissaan.
« Last Edit: April 26, 2011, 22:47:31 by Sam Karvonen »
"Ihmiskunnan hyvinvointia, sen rauhaa ja turvallisuutta, ei voida saavuttaa ennen kuin sen ykseys on lujasti vakiinnutettu." - Bahá'u'lláh(1817-1892)

Offline Kourumies

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3094
Re: Mikä olisi suomalaista parasta?
« Reply #46 on: April 26, 2011, 22:52:54 »
Tiedän tämän täysin kerettiläiseksi ajatukseksi Suomessa, mutta mahtoikohan Bushin hallituksen näkemyksellä demokratian viemisestä lähi-itään sittenkin olla lopulta positiivinen vaikutus? Nyt nimittäin tuntuu siltä, että entiset lännen viholliset vuoron perään pyytävät länsimaita miehittämään itsensä, jotta demokratia saadaan pystyyn.

Ennen pitkää on myös Iranin vuoro. Libyan keissistä on tullut uusi ennakkotapaus väliintulosta opposition tueksi, joka tapahtuu YK:n mandaatilla, eikä edes edellytä Yhdysvaltain vetovastuuta. Khamenei ja Basij-kaaderit ovat oikeasti huolissaan.

Pikkulinnut ovat laulelleet, että Iranissa olisi valmisteilla bonapartistinen sotilaskaappaus vanhan Etelä-Amerikan tyyliin. Nationalistinen, ei islamistinen. Tekijöinä isänmaallisia sotilaita, jotka olisivat tulleet siihen tulokseen, että islamilaisessa tasavallassa se islamilaisuus on liiaksi ulkopoliittinen rasite ja vaarantaa maan edun nimenomaan kv-poliittisena toimijana. Onko tässä perää?
Aiemmin nimellä Köyry Väyränen tunnettu artisti.

Jussi Jalonen

  • Guest
Re: Mikä olisi suomalaista parasta?
« Reply #47 on: April 26, 2011, 23:51:57 »
Aihe kiinnostaa kovasti joten rohkenen udella Jaloselta vähän vakavampaa kontribuutiota tähän aiheeseen. Uskotko, että kansallisvaltioiden rajojen uudelleen vetämisellä voisi olla positiivista vaikutusta?

Tämä nyt on näitä aika ajoin esille nousevia ajatusleikkejä. Enemmän moisen arviointi kuuluisi kai jollekin Olli Löytylle, mutta omasta puolestani voin sanoa näin mielipiteenomaisesti suoraan, että ei olisi.

Vertailun vuoksi voi todeta, että se Afrikan valtio, minkä rajat vastaavat tarkimmin siirtomaakautta edeltäneitä rajoja ja joka itse asiassa oli täsmälleen sellainen niinsanottu "luonnollinen kansallisvaltio" jo ennen siirtomaakauttaan, on tietysti Ruanda.  Sikäläisillä tähän päivään asti jatkuneilla epämiellyttävyyksillä ei ole ollut mitään tekemistä siirtomaa-aikana tehtyjen rajanvetojen kanssa - koska niitä ei siis edes tehty - mutta sitäkin enemmän siirtomaaisäntäin tarkoituksella lujittaman etnisperustaisen kastijärjestelmän kanssa.

Toinen kysymys on tietysti se, miten niitä rajoja vedettäisiin, mistä tässä ketjussa onkin jo ollut puhetta. Nigerian voisi kaiketi pilkkoa kolmeen osaan, minkä seurauksena syntyisivät Ibo-, Joruba- ja Hausa-Fulani-valtiot. Toisaalta tätä testattiin osittain jo Biafran sodan aikana, mikä kaiketi täytti nuo Virkamiehen tuossa aiemmin asettamat edellytykset. Vastaavasti joku Kongon silpominen olisi aika haasteellista. Lisäksi rajojen uudelleen vetäminen tapaa nykyaikana olla yleensä myös kutsu etnisiin puhdistuksiin. Muutenkin hassut rajat ovat loppujen lopuksi tainneet olla Afrikan maiden pienin ongelma. Ei nyt niin, etteikö niiden seurauksena olisi syntynyt selkkauksia - Kabindan ja Angolan tapaus taitaa olla typerin näin äkkiä muistamani esimerkki - ja tietysti omaperäiset rajat aiheuttavat taloudellisiakin haasteita, mutta nämä eivät ole lopultakaan mitään ylitsepääsemättömiä esteitä.

Rajoja ratkaisevampi asia ovat etniset suhteet, jotka tietysti kärsivät hajoittamisen ja hallitsemisen periaatteeseen nojanneella siirtomaakaudella varsin monessa Afrikan osassa. Kaupan päälle tulevat kylmän sodan aikaiset itä- ja länsiblokkien tukemat nahistelut sekä erilaisten sekopäisten diktaattorien edesottamukset. Sopii silti muistaa sekin, että monessa monietnisessäkään Afrikan maassa ei ole loppujen lopuksi ollut saman mittaluokan etnisiä konflikteja kuin vaikkapa Intiassa.


Onko tuolla ylipäätään olemassa porukalla sellaista nationalistista eetosta kuin mitä esim. Suomessa monella. Tai onko edes potentiaalisia valmiuksia siihen, saati sitten tarvetta?

Hirveän monitahoinen kysymys suunnattoman suuresta maanosasta. Mutta noin lyhyesti, totta kai kansallistunto on myös afrikkalainen ilmiö. Se, onko kyseessä etnisyyteen sidoksissa oleva kansallistunto - kuten jonkun Inkatha-puolueen tapauksessa - vaiko itsenäiseen valtioon sidoksissa oleva kansallistunto - kuten Tansaniassa - sitten vaihtelee. Näinhän se on kaikkialla muuallakin. Kaupan päälle tulevat sitten lisäksi pyrkimykset panafrikkalaiseen nationalismiin ja muuhun vastaavaan, mutta nämä nyt eivät ole erityisen maanläheisiä asioita.


Oma ajatteluni on kai aika pragmaattinen. En oikein usko mihinkään hegeliläiseen höpötykseen, kansallisvaltio nyt vain tuntuu toimivalta systeemiltä.

Kansallisvaltioitahan oli Afrikassa jo ennen siirtomaakautta. Asante, Buganda, Ruanda sekä jorubain kaupunkivaltiot.


Best,

J. J.