Author Topic: Tavoitteena integraatio  (Read 4511 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Annushka

  • Guest
Tavoitteena integraatio
« on: September 21, 2010, 23:16:50 »
Poimin tämän nyt erikseen aiheen kiintoisuuden takia tuolta SD-keskustelusta:

Luulen henkilökohtaisesti vielä, että suomalainen integraation eteen tehty työ paradoksaalisesti pikemminkin usein heikentää integraatioprosessia.

Aihe on hirveän laaja tietysti jo senkin takia, että eri maahanmuuttajaryhmät varmasti tarvitsevat varsin erilaisia toimia.

Lähtökohtaisesti kuitenkin pitäisi ensin olla yhtä mieltä siitä, että integraatio on oikea tavoite. Tätä on sivuttu hieman muissakin keskusteluissa, mutta nähdäkseni tästä ei ollut täysin omaa topikkiaan missään.

Lienen maininnut tästä ennenkin jossain, mutta en ole itse yhtään varma integraatiosta toimivana ajatuksena. Ensinnä siksi, että se on hankalasti määriteltävissä ja siksi asettaa maahanmuuttajalle usein epämääräisiä, ristiriitaisia tai suoranaisesti mahdottomia malleja, joihin heidän tulisi jollain tavalla oppia tai kouluttautua, ilman että kukaan välttämättä edes täysin kertoo että miten se tulisi tehdä ja mitä varten.

Integraatio kun ei nähdäkseni oikein voi tapahtua mitenkään yhteen suuntaan - mikään useamman kulttuurin vuorovaikutus ei voi. Integraatio hyvin löyhästi määriteltynä voi toki olla ihan toimiva - siis niin kauan kuin oletetaan vain tasapainoista toimintaa yhteiskunnan jäsenenä, mutta siinäkin tapauksessa jonkinlaiset käsitettävät omaehtoiset mahdollisuudet siihen pitäisi kai olla.

Olisi mielenkiintoista kuulla ajatuksia.

Offline Pro Bono

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 672
  • Maahanmuuttajakriittinen- kriittinenkriittinen
Re: Tavoitteena integraatio
« Reply #1 on: September 22, 2010, 09:32:34 »
Nopeasti perstuntumalta: mielestäni johonkin kansaryhmään kohdistuvat erityistoimet eivät lisää ko. kansanryhmän integraatiota, vaan estävät sitä. Niin kauan, kuin joku kansanryhmä saa vapaasti harrastaa omia länsimaalaisesta kulttuurista poikkeavia tapojaan, niin heillä ei ole mitään syytä integroitua.

Integraatio tapahtuu toki molempiin suuntiin, mutta ei pakottamalla, eli keinotekoisia sääntöjä luomalla, vaan sillä että kaikki toimivat samojen sääntöjen mukaan. Samalla integraatio ei onnistu niin, että joku suunnittelee miten se tehdään, vaan ihmisryhmien vapaalla ja luonnollisella vuorovaikutuksella, jossa vuorovaikutuksessa kaikki toimivat samojen sääntöjen mukaan. Luonnollisella tarkoitan siis sitä, että ei luoda mitään keinotekoisia "kohtaamisia", vaan eri kulttuurien edustajat kohtaavat mikäli siihen on tarvetta.
Onko faktan esiintuominen leimaamista?

- Kuuma peruna, 3.2.2011 -

Offline sr

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3079
Re: Tavoitteena integraatio
« Reply #2 on: September 22, 2010, 09:46:14 »
Lähtökohtaisesti kuitenkin pitäisi ensin olla yhtä mieltä siitä, että integraatio on oikea tavoite. Tätä on sivuttu hieman muissakin keskusteluissa, mutta nähdäkseni tästä ei ollut täysin omaa topikkiaan missään.

Lienen maininnut tästä ennenkin jossain, mutta en ole itse yhtään varma integraatiosta toimivana ajatuksena. Ensinnä siksi, että se on hankalasti määriteltävissä ja siksi asettaa maahanmuuttajalle usein epämääräisiä, ristiriitaisia tai suoranaisesti mahdottomia malleja, joihin heidän tulisi jollain tavalla oppia tai kouluttautua, ilman että kukaan välttämättä edes täysin kertoo että miten se tulisi tehdä ja mitä varten.

Integraatio kun ei nähdäkseni oikein voi tapahtua mitenkään yhteen suuntaan - mikään useamman kulttuurin vuorovaikutus ei voi. Integraatio hyvin löyhästi määriteltynä voi toki olla ihan toimiva - siis niin kauan kuin oletetaan vain tasapainoista toimintaa yhteiskunnan jäsenenä, mutta siinäkin tapauksessa jonkinlaiset käsitettävät omaehtoiset mahdollisuudet siihen pitäisi kai olla.
En ymmärrä, miksi sanot, että se on hankalasti määriteltävissä, kun sitten annat tuon varsin sopivan määritelmän:"tasapainoista toimintaa yhteiskunnan jäsenenä". Ei tuon saavuttaminen minusta nyt "mahdottomia malleja" vaadi integroituvalta etenkin, kun puhutaan liberaalista länsimaisesta yhteiskunnasta kuten Suomi, jossa yksilölle jää aika paljon vapautta päättää omista asioistaan yhteiskunnan vaatiimusten jäädessä melko suurpiirteisiksi. Voi yleensä jatkaa uskontonsa harjoittamista ja saada silti samat oikeudet kuin muutkin, voi vapaasti sanoa mielipiteensä hallituksesta ja sen tekemisistä, voi pukeutua melko lailla haluamallaan tavoin, jne. Ehkä ainoa asia, jossa jonkinlaista panostusta tarvitaan, on kielen oppiminen. Ilman sitä suomalaisessa yhteiskunnassa toimiminen on vaikeaa, vaikka tässäkin englannin kielellä päässee aika pitkälle ainakin alkuvaiheessa. Kieltä oppimattomuus on ehkä ainoa asia, mikä johtaa integroitumattomuuteen ja vain "omien" joukossa elämiseen eristymiseen. Ja pidemmällä aikavälillä tämä taas voi johtaa yhteenottoihin eri ryhmien välillä. Jos tämä me vs. muut -ajattelu saadaan pidettyä kasvamasta liian voimakkaaksi, on integraatiossa onnistuttu.
With or without religion, you would have good people doing good things and evil people doing evil things. But for good people to do evil things, that takes religion. -Steven Weinberg

Jussi Jalonen

  • Guest
Re: Tavoitteena integraatio
« Reply #3 on: September 22, 2010, 10:33:33 »
Lienen maininnut tästä ennenkin jossain, mutta en ole itse yhtään varma integraatiosta toimivana ajatuksena. Ensinnä siksi, että se on hankalasti määriteltävissä ja siksi asettaa maahanmuuttajalle usein epämääräisiä, ristiriitaisia tai suoranaisesti mahdottomia malleja, joihin heidän tulisi jollain tavalla oppia tai kouluttautua, ilman että kukaan välttämättä edes täysin kertoo että miten se tulisi tehdä ja mitä varten.

Kulttuuri-integraatiota sivuttiin siinä islamisaatio-myyttiä käsitelleessä ketjussa tämän forumin alkuaikoina, ja tuossa viestissä siteerattu tutkimus kallistui siihen suuntaan, että integraatio on tapahtumassa oleva prosessi siirtolaisväestön keskuudessa useimmissa Euroopan maissa. Esseen kirjoittajat olivat määritelleet nämä termit siis siten, että he puhuivat "monikulttuurisuudesta" ja "kulttuuri-integraatiosta" erillisinä ja erilaisina ilmiöinä. Suomessa olen saanut sen käsityksen, että täällä käytetään hyvin usein tuota muodikasta ja omasta mielestäni jo lanseerausvaiheessaan uuvuttavan hölmöltä kuulostanutta "monikulttuuri"-sanaa silloinkin, kun kyseessä on paremminkin se integraatiota tavoitteleva politiikka, eli "kotouttaminen".

Mutta ei nyt takerruta semantiikkaan. Siinä olen samaa mieltä, että "integraatio" on totta kai hankalasti määriteltävissä. Paljon tietysti riippuu siitä, keille tämän integraation määritteleminen jätetään, millaisin perustein ja millaisin poliittisin motiivein. PS-puolueen Niuvasta karanneista kyläpoliitikoista hyvin moni taannoisen manifestin allekirjoittaja on ottanut sen kulttuurifundamentalistisen lähtökohdan, että tiettyjen siirtolaisryhmien integraatio on täysin mahdotonta. Tämän kannan ovat ilmaisseet selkein sanoin ainakin van Wonterghem ja Hirvisaari, sekä tietysti myös suuri filologi, heitä suosiollisesti siteeratessaan ja peesatessaan.

Itse olen niin tylsä ja yksinkertainen tyyppi, että näen koko asian porvarillisesti yksilötasolla. Aikaisemmin olen sanonutkin, että siinä vaiheessa kun henkilö osaa tai on hyvää vauhtia oppimassa kieltä, on enemmän tai vähemmän säännöllisessä päivätyössä, maksaa veroja, elää suht' kunnollisesti ja omistaa joko itse tai perheenjäsentensä kautta ehkä vielä muutaman hyvän tuttavan kantaväestön tai tähän maahan aiemmin kotiutuneiden, osapuilleen yhtä hyvissä asemissa olevien siirtolaisyhteisön jäsenten parissa, niin hänet voi omasta puolestani laskea jo aivan riittävän "integroituneeksi". Siinä vaiheessa yksilö on jo vahvasti mukana suomalaisessa elämänmenossa, ja asiat etenevät omalla painollaan. Tämän jälkeen alkaa sitten toteutua se varsinainen kulttuurinen integraatio, mikä on pitkäaikaisempi, omaehtoinen prosessi. Lapset käyvät koulun ja intin, heilastelevat ja menevät duuniin, ja sitä rataa. Toisilla menee hyvin ja toisilla ei, kuten elämässä yleensäkin.

Se, mitä julkinen valta tämän tavoitteen eteen sitten voi tehdä ja mitä se parhaillaan tekee, on sitten oma lukunsa. Myönnän suoraan, etten sanottavammin tiedä, mitä se Virkamiehen mainitsema "suomalainen integraation eteen tehty työ" oikeastaan on. Eilen tapasin ohimennen erään maahanmuuttajille työkseen suomea opettavan henkilön, ja hänen ammattinsa ainakin on selkeästi osa tuota kuviota. Kielenopetus nyt silti kai on välttämätöntä, joten se ei varmaan ainakaan "paradoksaalisesti heikennä integraatioprosessia", mistä Virkamies puhui. Olisi hauska kuulla aivan oman yleissivistyksensä kartuttamiseksi, mitkä toimenpiteet ovat niitä, jotka kuuluvat hänen mielestään tuohon kategoriaan. Veikkaisin hänen aiempien kommenttiensa nojalla, että kyseessä on jokin yleisempi julkiseen sektoriin liittyvä skeptisyys, verrannollinen esimerkiksi käsitykseen, miten työvoimabyrokratia saattaa tosiasiassa ehkäistä kansalaisten työllistymistä.

Voi olla, että olen jopa osittain samaa mieltä. Ylempänä mainitsinkin jo, ettei niiden tavoitteiden tarvitse niin järisyttäviä olla, joten mitään erityistä integraatio-byrokratiaa nyt varmaankaan ei ole tarvis luoda. Kielenopetus on asia, minkä julkinen valta voi järjestää, mikä sen pitääkin tehdä, ja minkä se on tehnyt. Kansalaiskasvatuksen voi yhdistää siihen samaan pakettiin, lyhyenä peruskurssina siitä, minkä sortin maa Suomi on, ja näin kaiketi onkin toimittu. Työpaikan etsimisessä voi auttaa (tai tehdä asiat vaikeammiksi, näkökulmasta riippuen), mutta lopulta se on - kuten myös kantaväestön edustajilla - enemmänkin yksilöstä itsestään ja hänen verkostostaan kiinni. Siirtolaisten itsensä perustamilla kansalaisjärjestöilläkin on tässä varmasti oma tärkeä roolinsa, ja nehän tietysti saavat monien muiden samanlaisten yhdistysten tavoin myös julkista rahaa.

Integraation päätavoitteen pitää tietysti olla tietysti selvä ja konkreettinen: Suomen tasavallan kansalaisuus.

Integraatio kun ei nähdäkseni oikein voi tapahtua mitenkään yhteen suuntaan - mikään useamman kulttuurin vuorovaikutus ei voi. Integraatio hyvin löyhästi määriteltynä voi toki olla ihan toimiva - siis niin kauan kuin oletetaan vain tasapainoista toimintaa yhteiskunnan jäsenenä, mutta siinäkin tapauksessa jonkinlaiset käsitettävät omaehtoiset mahdollisuudet siihen pitäisi kai olla.

Ylempänä taisi olla jo aivan riittävän löyhä määritelmä? Vuorovaikutus on totta kai itsestään selvä asia, joskin tätä nykyähän tilanne on se, että vaatimattominkin vihjaisu vuorovaikutuksen suuntaan tapaa provosoida reviiriajatteluun perustuvan äreän primitiivireaktion. Tämän seurauksena vimmastuneet yksilöt sitten sullovat verkkoon bloggauksia otsikolla "Vieras komentaa isäntäväkeä", liittävät poliittisiin ohjelmiinsa tekstin "Maassa maan tavalla" ja huutavat suu vaahdossa joulujuhlista, suvivirrestä ja uimavuoroista.

Tämä asennoituminen pohjannee siihen ritualistiseen näkemykseen, että siirtolaisen pitää osoittaa kykenevänsä integroitumaan ja ansaita asemansa yhteiskunnassa myös jatkuvan syyllistämisen ja kyräilyn kohteena, valittamatta ja kavahtamatta. Kyseessä on eräänlainen tulokkaalle asetettava initiaatiomeno, mikä on todennäköisesti yhtä tuloksekas ja myönteinen kuin simputuksen käyttäminen intin koulutusmenetelmänä.

Tätä asennetta ei tietysti voi vapaassa yhteiskunnassa kitkeä, mutta ainahan voi simputtaa niitä simputtajia.



Best,

J. J.
« Last Edit: September 22, 2010, 10:53:34 by Jussi Jalonen »

Offline Virkamies

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1647
  • En sitten laupeutunut
Re: Tavoitteena integraatio
« Reply #4 on: September 22, 2010, 11:25:32 »
Aihe on hirveän laaja tietysti jo senkin takia, että eri maahanmuuttajaryhmät varmasti tarvitsevat varsin erilaisia toimia.

Siirtolaiset ovat aivan tavallisia ihmisiä. Luuletko sinä tarvitsevasi jotain "toimenpiteitä" yhteiskunnan taholta muuttaessasi johonkin toiseen maahan? Minä en.

Ainoa mikä johtaa kunnolliseen integraatioon on mahdollisuus osallistua yhteisön toimintaan aivan normaalisti ilman kädestäpitämistä. Niissä yhteiskunnissa, joissa ei tällä järkyttävän alentuvalla tavalla suhtauduta ihmisyksilöihin toimii integraatio paljon paremmin.

Etenkin pohjoismaalaiset ihmiset kuvittelevat olevansa jollain absurdilla tavalla parempia kuin maahanmuuttajat ja haluavat kohdistaa heihin automaattisesti jotain kansanvalistustoimenpiteitä, jotka haiskahtavat lähetyssaarnaajien metodeilta. Vaikka kaikkialla korostetusti paasataan jostain tasa-arvoisuudesta on näiden tasa-arvointoilijoiden oma käytös juuri päinvastaista.

Nähdäkseni argumenttia vahvistaa se, että niissä länsimaissa, joissa kotouttamiseen ei juuri satsata mitenkään, on integraatio voimakkaampaa kuin maissa, joissa integraatioon satsataan enemmän.

Siinä olen samaa mieltä, että "integraatio" on totta kai hankalasti määriteltävissä.

Sovitaanko, että se olisi tilanne, jossa siirtolainen kokisi olevansa ensisijaisesti suomalainen jolla on ulkomaalaistausta sen sijaan, että kokisi olevansa X-maalainen Suomessa?

Quote
aivan riittävän "integroituneeksi".

Voidaan tämäkin määritelmä ottaa käyttöön. Minusta se kuulostaa vielä ennemminkin joltain yhteisöön sopeutumisen asteelta eikä vielä täydeltä integraatiolta, mutta nämä lienevät määrittelykysymyksiä.

Quote
Se, mitä julkinen valta tämän tavoitteen eteen sitten voi tehdä ja mitä se parhaillaan tekee, on sitten oma lukunsa. Myönnän suoraan, etten sanottavammin tiedä, mitä se Virkamiehen mainitsema "suomalainen integraation eteen tehty työ" oikeastaan on. Eilen tapasin ohimennen erään maahanmuuttajille työkseen suomea opettavan henkilön, ja hänen ammattinsa ainakin on selkeästi osa tuota kuviota. Kielenopetus nyt silti kai on välttämätöntä, joten se ei varmaan ainakaan "paradoksaalisesti heikennä integraatioprosessia", mistä Virkamies puhui. Olisi hauska kuulla aivan oman yleissivistyksensä kartuttamiseksi, mitkä toimenpiteet ovat niitä, jotka kuuluvat hänen mielestään tuohon kategoriaan. Veikkaisin hänen aiempien kommenttiensa nojalla, että kyseessä on jokin yleisempi julkiseen sektoriin liittyvä skeptisyys, verrannollinen esimerkiksi käsitykseen, miten työvoimabyrokratia saattaa tosiasiassa ehkäistä kansalaisten työllistymistä.

Ei kieltä tarvitse välttämättä opettaa. Ihmiset oppivat kielen, jos joutuvat sitä käyttämään. Toki jos ihminen haluaa opetella, niin ei siitä todennäköisesti haittaakaan ole. Kysymys siitä, että onko oikeasti yhteiskunnan rahoitettava yksilöiden opintoja on sitten suurempi, mutta sikäli kuin investoimme suuresti opetukseen, niin opetusinfran ollessa pystyssä voi olla kustannustehokasta opettaa kielessä myös maahan tulleita. Näkisin silti, ettei sitä pidä yrittää pakolla opettaa vaan sen pitäisi aina perustua vapaaehtoisuuteen ja aitoon tarpeeseen/haluun tulla paremmin ymmärretyksi yhteiskunnassa.

Kotouttamistoimenpiteillä ja niiden haitallisuudella tarkoitan oikeastaan koko sitä patteria, joka laissa maahanmuuttajien kotouttamisesta esitetään.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990493

Quote
Integraation päätavoitteen pitää tietysti olla tietysti selvä ja konkreettinen: Suomen tasavallan kansalaisuus.

Minusta kansalaisuus ei ole itsessään yhtään mitään. Minusta yhteisön jäsenien konkreettinen yhteenkuuluvuuden tunne olisi tärkein päätavoite. Ilman tunnetta siitä, että ollaan samassa veneessä ei synny kuin eripuraisia ja epämukavia yhteisöjä.

Ongelma luonnollisen integraation kanssa on totta kai siinä, ettei Suomessa oikein ole tarpeeksi (työmarkkinoista etupäässä johtuen) sellaista työtä tarjolla, jota tehden ihminen voisi osallistua yhteisön toimintaan. Asian ratkaiseminen olisi oikeasti se lapis philosophorum, jolla saataisiin kyseinen ongelma hoidettua paljon paljon parempaan kuntoon.
Irrelevanttia, koska mantsurian kalahuuhkaja.

Offline Julmuri

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3920
  • Pienimunainen fasisti
Re: Tavoitteena integraatio
« Reply #5 on: September 22, 2010, 11:57:24 »
Itse olen niin tylsä ja yksinkertainen tyyppi, että näen koko asian porvarillisesti yksilötasolla. Aikaisemmin olen sanonutkin, että siinä vaiheessa kun henkilö osaa tai on hyvää vauhtia oppimassa kieltä, on enemmän tai vähemmän säännöllisessä päivätyössä, maksaa veroja, elää suht' kunnollisesti ja omistaa joko itse tai perheenjäsentensä kautta ehkä vielä muutaman hyvän tuttavan kantaväestön tai tähän maahan aiemmin kotiutuneiden, osapuilleen yhtä hyvissä asemissa olevien siirtolaisyhteisön jäsenten parissa, niin hänet voi omasta puolestani laskea jo aivan riittävän "integroituneeksi". Siinä vaiheessa yksilö on jo vahvasti mukana suomalaisessa elämänmenossa, ja asiat etenevät omalla painollaan. Tämän jälkeen alkaa sitten toteutua se varsinainen kulttuurinen integraatio, mikä on pitkäaikaisempi, omaehtoinen prosessi. Lapset käyvät koulun ja intin, heilastelevat ja menevät duuniin, ja sitä rataa. Toisilla menee hyvin ja toisilla ei, kuten elämässä yleensäkin.

Voin allekirjoittaa integraatiokäsityksesi oikeastaan täysin. Ikävä kyllä tuohon pääseminen tuntuu olevan ylivoimaisen työn takana osalle maahanmuuttajia. Itse olisin valmis menemään siihen, että maahanmuuttajalta edellytetään tuota tai muuten sitä onnea kannattaa lähteä ehkä etsimään muualta.

Passivoiva sosiaaliturva on ongelma integraatiossa ja toki haittaa myös kantasuomalaisia. Olen kuitenkin taipuvainen uskomaan, että erittäin alhaisen koulutus- ja elintason maista tulevalle maahanmuuttajalle passivoiva vaikutus on vielä suurempi.

Ylempänä taisi olla jo aivan riittävän löyhä määritelmä? Vuorovaikutus on totta kai itsestään selvä asia, joskin tätä nykyähän tilanne on se, että vaatimattominkin vihjaisu vuorovaikutuksen suuntaan tapaa provosoida reviiriajatteluun perustuvan äreän primitiivireaktion. Tämän seurauksena vimmastuneet yksilöt sitten sullovat verkkoon bloggauksia otsikolla "Vieras komentaa isäntäväkeä", liittävät poliittisiin ohjelmiinsa tekstin "Maassa maan tavalla" ja huutavat suu vaahdossa joulujuhlista, suvivirrestä ja uimavuoroista.

Se miten tuon asian näkee, riippuu kai aivan siitä kokeeko Suomen "kuuluvan kaikille maailman ihmisille" vai ensisijaisesti suomalaisille. Joulujuhlat ja suvivirret ovat pieniä asioita, mutta joustaminen vieraan kulttuurin edessä on monista sietämätöntä mikäli siihen ei ole mitään pakkoa. Nämä ja esim. uimavuorot on myös helppo nähdä ainakin ylenmääräisenä vieraskoreutena, joka myös ärsyttää monia.

En usko, että uimavuoroistakaan olisi tullut sen kummempaa meteliä jos musliminaiset olisivat perustaneet oman uimaseuran ja vuokranneet sille allastilaa. Tästä ei kuitenkaan ollut kysymys vaan julkinen valta järjesti kaiken valmiiksi ilman, että asiaa piti oikeastaan edes vaatia. Meillä on kuitenkin totuttu siihen, että joko asiat järjestetään itse tai jos johonkin vaaditaan yhteiskunnan apua, on sen saaminen yleensä edellyttänyt pitkää taistelua yhdistyksissä, politiikassa ja mediassa.


Tämä asennoituminen pohjannee siihen ritualistiseen näkemykseen, että siirtolaisen pitää osoittaa kykenevänsä integroitumaan ja ansaita asemansa yhteiskunnassa myös jatkuvan syyllistämisen ja kyräilyn kohteena, valittamatta ja kavahtamatta. Kyseessä on eräänlainen tulokkaalle asetettava initiaatiomeno, mikä on todennäköisesti yhtä tuloksekas ja myönteinen kuin simputuksen käyttäminen intin koulutusmenetelmänä.

Tähän voisi kyynisesti todeta, että näinhän yhteiskunta toimii monellakin osa-alueella.
"Jos Suomi olisi esim. Latvian kaltainen persereikä, meillä ei olisi mitään ongelmaa turvapaikkaturismista" - nimimerkki "kami" Hommaforumilla

Jussi Jalonen

  • Guest
Re: Tavoitteena integraatio
« Reply #6 on: September 22, 2010, 12:02:11 »
Ei kieltä tarvitse välttämättä opettaa. Ihmiset oppivat kielen, jos joutuvat sitä käyttämään.

Mikäli nyt jäi epäselväksi, niin tuon eilisen tapaamiseni jälkeen viittasin tietysti lähinnä pakolaisina tai turvapaikanhakijoina maahan enemmän tai vähemmän pysyvästi saapuneille ja siten väistämättä yhteiskunnan hoteissa oleville järjestettävään kielenopetukseen. Tämä on mielestäni aivan aiheellista.

Töihin tulevalle henkilölle, jolla tosiaan on työtä tiedossa, ei kielenopetusta tarvitse mitenkään erikseen järjestää. Oletusarvo on, että hän on opetellut suomen kielen jo ennen saapumistaan tai sitten pärjää työssään omalla äidinkielellään tai jollain työyhteisön käyttämällä kielellä, ja mahdollisesti oppii suomen kielen halutessaan töitä tehdessään, mikäli on oppiakseen. Osapuilleen tässä asemassa olen ollut itsekin toisessa maassa töitä tehdessäni.

Kotouttamistoimenpiteillä ja niiden haitallisuudella tarkoitan oikeastaan koko sitä patteria, joka laissa maahanmuuttajien kotouttamisesta esitetään.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990493

Pitkä teksti. Viitsitkö yksilöidä? Näin äkkiseltään silmäillen ne kohdat, joihin itse suhtaudun pitkin hampain ovat "työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen rinnastettavat toimenpiteet" ja "kotoutumissuunnitelma". Lähinnä siksi, koska menneisyydessä olen itse ollut ajoittain työttömänä ja suhtaudun kokemusteni seurauksena "työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen" sekä siihen liittyviin "suunnitelmiin" suurin piirtein yhtä suurella innolla kuin ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Minusta kansalaisuus ei ole itsessään yhtään mitään. Minusta yhteisön jäsenien konkreettinen yhteenkuuluvuuden tunne olisi tärkein päätavoite. Ilman tunnetta siitä, että ollaan samassa veneessä ei synny kuin eripuraisia ja epämukavia yhteisöjä.

Kansalaisuus on selkeästi virallisissa papereissa määriteltävissä oleva asia. "Yhteisön jäsenten konkreettinen yhteenkuuluvuuden tunne" valitettavasti ei ole. Suomi on hyvin usein juuriltaan repäistyjen ihmisten fragmentoitunut yhteiskunta myös monille syntyperäisille jäsenilleen, ja vastakkainasettelun aikahan tunnetusti ei ole ohitse.



Best,

J. J.

Offline Virkamies

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1647
  • En sitten laupeutunut
Re: Tavoitteena integraatio
« Reply #7 on: September 22, 2010, 12:23:26 »
Pitkä teksti. Viitsitkö yksilöidä?

Luulen, että tämä 7§ on kohtuullinen tiivistelmä:

Quote
7 § (29.12.2005/1215)

Kotoutumista edistävät ja tukevat toimenpiteet ja palvelut


Työvoimatoimisto ja kunta voivat järjestää kotoutumista edistävinä ja tukevina toimenpiteinä ja palveluina:

1) ohjausta, neuvontaa ja tiedottamista;

2) perehdyttämistä yhteiskuntaan ja sen toimintaan;

3) suomen tai ruotsin kielen opetusta;

4) työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja työmarkkinatoimenpiteisiin rinnastettavia toimenpiteitä;

5) luku- ja kirjoitustaidon opetusta sekä perusopetusta täydentävää opetusta;

6) tulkkausta;

7) tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä toimenpiteitä ja palveluja;

8) alaikäisten maahanmuuttajien erityistarpeiden vaatimia toimenpiteitä ja palveluja;

9) erityistä tukea tarvitseville ryhmille järjestettäviä toimenpiteitä ja palveluja;

10) muita toimenpiteitä ja palveluja, jotka kannustavat maahanmuuttajaa omatoimisesti hankkimaan yhteiskunnassa tarvittavia tietoja ja taitoja.

Quote
Kansalaisuus on selkeästi virallisissa papereissa määriteltävissä oleva asia. "Yhteisön jäsenten konkreettinen yhteenkuuluvuuden tunne" valitettavasti ei ole. Suomi on hyvin usein juuriltaan repäistyjen ihmisten fragmentoitunut yhteiskunta myös monille syntyperäisille jäsenilleen, ja vastakkainasettelun aikahan tunnetusti ei ole ohitse.

Kyllä, se on konkreettinen, mutta en näe syytä, että miksi tavoitteen pitäisi olla konkreettinen kun määritellään integraation tavoitetta. Kuka tahansa voi saada kansalaisuuden kun vain jaksaa lusia tässä hemmotteluvaltiossa aikansa. Kansalaisuus ei oikeastaan estä mitään sosiaalisia ongelmia, joita syntyy vähäisestä integraatiosta (pikemminkin lisää).

Mitä tulee analyysiisi syntyperäisten jäseniensä fragmentaatiosta, niin se toki on lisääntynyt tässä postmodernissa ajassa. Tiettyä yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä syntyy yhteisestä kielestä ja kulttuurista, ei nähdäkseni voi kuitenkaan edes trendikkäin sosiologi kiistää.
Irrelevanttia, koska mantsurian kalahuuhkaja.

Annushka

  • Guest
Re: Tavoitteena integraatio
« Reply #8 on: September 22, 2010, 12:24:45 »
Siirtolaiset ovat aivan tavallisia ihmisiä. Luuletko sinä tarvitsevasi jotain "toimenpiteitä" yhteiskunnan taholta muuttaessasi johonkin toiseen maahan? Minä en.

Totta munassa luulen, ja tiedän tarvitsevani.

Ainoa mikä johtaa kunnolliseen integraatioon on mahdollisuus osallistua yhteisön toimintaan aivan normaalisti ilman kädestäpitämistä. Niissä yhteiskunnissa, joissa ei tällä järkyttävän alentuvalla tavalla suhtauduta ihmisyksilöihin toimii integraatio paljon paremmin.

Höpönpöpö. Mitä vähemmän vastaanottava yhteiskunta viitsii valottaa toimintaansa, sitä vaikeampaa on edes yrittää integroitua. Olen tähän mennessä ollut integroitavana/assimiloitavana kahdessa, oikeastaan kolmessa länsimaassa, ja jokaisessa tapauksessa olisin kaikkien ajan ja vaivan säästämiseksi kaivannut eksatinpaa informaatiota kyseisen yhteiskunnan toiminnasta ja siitä, mitä minulta odotetaan maahanmuuttajana.

Suomessa on vähän sellaista ammattitautia, että pelätään ihmisten kohtelua älyvapaina. Ihan väärin. Mitä selkeämmin noloiltakin tuntuvat asiat selitetään, sitä parempi. Tähän auttaa vaikuttaminen mahdollisimman keltanokalta. Minulla on sellainen kielellinen vamma, että puhun englantia korostuksettomasti, mikä johti joskus todella ikäviin tilanteisiin joissa minua pidettiin maassa kasvaneen tasolla tietämykseltäni. Piti erikseen harjoitella puhuttuun kieleen jonkinlainen aksentti, jotta asiaankuuluvat viranomaiset/palveluhenkilöt osaisivat suhtautua minuun kuin 10-vuotiaaseen, mikä on maahanmuuttajan kannalta ideaalitilanne.

Enkä millään muotoa halua glorifioida omia kokemuksiani, olen sentään kielitaitoinen, koulutettu ja valkoihoinen länsimaalainen maahanmuuttaja. En osaa edes kuvitella minkä effortin takana tietyt asiat ovat lähtökohtaisesti monta askelmaa alempana olleelle.

Etenkin pohjoismaalaiset ihmiset kuvittelevat olevansa jollain absurdilla tavalla parempia kuin maahanmuuttajat ja haluavat kohdistaa heihin automaattisesti jotain kansanvalistustoimenpiteitä, jotka haiskahtavat lähetyssaarnaajien metodeilta. Vaikka kaikkialla korostetusti paasataan jostain tasa-arvoisuudesta on näiden tasa-arvointoilijoiden oma käytös juuri päinvastaista.

Ehkä se on sitten pohjoismaalaisuutta, että haluaa speksit selkeästi ja kunnolla.

Offline Virkamies

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1647
  • En sitten laupeutunut
Re: Tavoitteena integraatio
« Reply #9 on: September 22, 2010, 12:44:10 »
Totta munassa luulen, ja tiedän tarvitsevani.

Ehkä me olemme sitten erilaisia ihmisiä. Minä en kunnioittaisi itseäni ihmisenä, jos antaisin jonkun yhteiskunnan virkamiehen taluttaa itseäni narussa. Haluan olla itsenäinen toimija, joka ottaa selvää käytännöistä itse, enkä odota passivoivaa syöttämistä.

Quote
Höpönpöpö. Mitä vähemmän vastaanottava yhteiskunta viitsii valottaa toimintaansa, sitä vaikeampaa on edes yrittää integroitua. Olen tähän mennessä ollut integroitavana/assimiloitavana kahdessa, oikeastaan kolmessa länsimaassa, ja jokaisessa tapauksessa olisin kaikkien ajan ja vaivan säästämiseksi kaivannut eksatinpaa informaatiota kyseisen yhteiskunnan toiminnasta ja siitä, mitä minulta odotetaan maahanmuuttajana.

Et sitten ottanut itse asioista selvää vaan jäit pähkäilemään, että hitsi kun kukaan ei kertonut?

Quote
Suomessa on vähän sellaista ammattitautia, että pelätään ihmisten kohtelua älyvapaina. Ihan väärin. Mitä selkeämmin noloiltakin tuntuvat asiat selitetään, sitä parempi. Tähän auttaa vaikuttaminen mahdollisimman keltanokalta. Minulla on sellainen kielellinen vamma, että puhun englantia korostuksettomasti, mikä johti joskus todella ikäviin tilanteisiin joissa minua pidettiin maassa kasvaneen tasolla tietämykseltäni. Piti erikseen harjoitella puhuttuun kieleen jonkinlainen aksentti, jotta asiaankuuluvat viranomaiset/palveluhenkilöt osaisivat suhtautua minuun kuin 10-vuotiaaseen, mikä on maahanmuuttajan kannalta ideaalitilanne.

Minä olen kyennyt selvittämään asiat perin pohjin ilman tarvetta opetella erityistä sääliä herättävää käytöstä. Mutta se ei liene nyt asian ydin vaan se, että sekoitat nyt kaksi asiaa - sen että ihmisiä autetaan asiantuntevasti heidän apua tarvitessaan ja ylhäältä tulevan kotouttamistoimenpiteiden, jotka mielestäni passivoivat ihmisiä tarpeettomasti.

Quote
Enkä millään muotoa halua glorifioida omia kokemuksiani, olen sentään kielitaitoinen, koulutettu ja valkoihoinen länsimaalainen maahanmuuttaja. En osaa edes kuvitella minkä effortin takana tietyt asiat ovat lähtökohtaisesti monta askelmaa alempana olleelle.

Aivan naurettavaa muiden kuin länsimaisten ihmisten aliarvioimista. Ihmiset ovat kautta historian olleet siirtolaisina ja ovat pärjänneet aivan mainiosti ilman kotouttamistoimenpiteitä.

Ehkä se on sitten pohjoismaalaisuutta, että haluaa speksit selkeästi ja kunnolla.

Ei, se on inhimillistä. Siitä ei vain oikein ole kyse.

Vastaa nyt kuitenkin, että kumpi menetelmä, amerikkalainen vähäisen kotouttamisen metodi vai eurooppalainen paljon kotouttamisen metodi, tuottaa mielestäsi parempia tuloksia integraation kannalta?
Irrelevanttia, koska mantsurian kalahuuhkaja.

Annushka

  • Guest
Re: Tavoitteena integraatio
« Reply #10 on: September 22, 2010, 12:57:10 »
Ehkä me olemme sitten erilaisia ihmisiä. Minä en kunnioittaisi itseäni ihmisenä, jos antaisin jonkun yhteiskunnan virkamiehen taluttaa itseäni narussa. Haluan olla itsenäinen toimija, joka ottaa selvää käytännöistä itse, enkä odota passivoivaa syöttämistä.

Et sitten ottanut itse asioista selvää vaan jäit pähkäilemään, että hitsi kun kukaan ei kertonut?

Minä olen kyennyt selvittämään asiat perin pohjin ilman tarvetta opetella erityistä sääliä herättävää käytöstä. Mutta se ei liene nyt asian ydin vaan se, että sekoitat nyt kaksi asiaa - sen että ihmisiä autetaan asiantuntevasti heidän apua tarvitessaan ja ylhäältä tulevan kotouttamistoimenpiteiden, jotka mielestäni passivoivat ihmisiä tarpeettomasti.

Aivan naurettavaa muiden kuin länsimaisten ihmisten aliarvioimista. Ihmiset ovat kautta historian olleet siirtolaisina ja ovat pärjänneet aivan mainiosti ilman kotouttamistoimenpiteitä.

Pahoittelen naurettavuuttani. Uuden yhteiskunnan monimutkaiset säännöt niin juridisesti kuin sosiaalisestikin selkenevät huomattavasti, kun kerrotaan miksi ne ovat mitä ovat. Niiden pelkkä ulkoa luettelu on usein aika hedelmätöntä.

Tottakai asioista ottaa selvää sen minkä voi, mutta se vaihtelee aika paljon kuinka paljon voi.

Pahoittelen, jos rassasin ihmiskäsitystäsi. Pidän vain tuota lähtökohtaa aika huonona mihinkään kotoutumiseen.

Ihmiset ovat kautta aikain pärjänneet siirtolaisina huomattavan huonosti.
 
Vastaa nyt kuitenkin, että kumpi menetelmä, amerikkalainen vähäisen kotouttamisen metodi vai eurooppalainen paljon kotouttamisen metodi, tuottaa mielestäsi parempia tuloksia integraation kannalta?

Minusta amerikkalaiset tavallaan kotouttavat paljon enemmän. Tosin on vaikea verrata, kun oikeasti yhteiskunnat ovat niin kovin erilaiset.

Yhdysvallat kuuluu klassisten maahanmuuttomaiden kastiin, jossa oikeastaan valtion syntyhetkestä lähtien maahanmuutto ja erilaisten kulttuurien vuorovaikutus on osa kansallista mytologiaa, erottamaton osa sitä mikä tekee Yhdysvalloista sen maan mikä se on. Euroopassa pääosin kansallinen mytologia perustuu kansallisvaltioon ja -kulttuuriin.

Annushka

  • Guest
Re: Tavoitteena integraatio
« Reply #11 on: September 22, 2010, 13:03:21 »
Itse olen niin tylsä ja yksinkertainen tyyppi, että näen koko asian porvarillisesti yksilötasolla. Aikaisemmin olen sanonutkin, että siinä vaiheessa kun henkilö osaa tai on hyvää vauhtia oppimassa kieltä, on enemmän tai vähemmän säännöllisessä päivätyössä, maksaa veroja, elää suht' kunnollisesti ja omistaa joko itse tai perheenjäsentensä kautta ehkä vielä muutaman hyvän tuttavan kantaväestön tai tähän maahan aiemmin kotiutuneiden, osapuilleen yhtä hyvissä asemissa olevien siirtolaisyhteisön jäsenten parissa, niin hänet voi omasta puolestani laskea jo aivan riittävän "integroituneeksi". Siinä vaiheessa yksilö on jo vahvasti mukana suomalaisessa elämänmenossa, ja asiat etenevät omalla painollaan. Tämän jälkeen alkaa sitten toteutua se varsinainen kulttuurinen integraatio, mikä on pitkäaikaisempi, omaehtoinen prosessi. Lapset käyvät koulun ja intin, heilastelevat ja menevät duuniin, ja sitä rataa. Toisilla menee hyvin ja toisilla ei, kuten elämässä yleensäkin.

Olen jossain määrin eri mieltä tästä. Se on tietysti vaikeaa, kun toki itsekin on porvarillisen individualistisen maailmanjärjestyksen tuottama eläin. Minusta maahanmuuttajiin pitäisi suhtautua tietyllä alkutasolla nimenomaan kollektiiveina, ja muodostaa mahdolliset kotouttamispolitiikat sen kautta. Yksilöllisyys alusta lähtien on nähdäkseni pelkkä haitta tässä asiassa.

Offline Virkamies

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1647
  • En sitten laupeutunut
Re: Tavoitteena integraatio
« Reply #12 on: September 22, 2010, 13:30:10 »
Pahoittelen naurettavuuttani. Uuden yhteiskunnan monimutkaiset säännöt niin juridisesti kuin sosiaalisestikin selkenevät huomattavasti, kun kerrotaan miksi ne ovat mitä ovat. Niiden pelkkä ulkoa luettelu on usein aika hedelmätöntä.

Mikä on tämän relevanssi? Yritin jo kertoa, että kuuluu virkamiesten velvollisuuteen kertoa yhteiskunnan pelisäännöistä aivan kaikille ihmisille ja tämä aivan normaali hyvä hallintotapa ei millään lailla kuulu kotouttamistoimenpiteiden joukkoon.

Väittäisin omaan kokemukseeni pohjautuen, että supisuomalaisille on usein paljon epäselvempää, että miten yhteiskunta toimii Suomessa kuin siirtolaisina maahantulleille, sillä niin paljon vähäisempää on usein heidän tarpeensa oppia yhtään mitään vaikkapa sosiaalihuollon asioista tai oikeusasioista. Kaikille silti selitetään tarvittaessa, että miten asia menee. Tämä ei ole kotouttamista vaan hyvää hallintoa.

Quote
Ihmiset ovat kautta aikain pärjänneet siirtolaisina huomattavan huonosti.

Tämä ei mielestäni pide paikkansa. Meillä on kokonainen historiallinen aika todisteena siitä, kuinka mainiosti ihmiset siirtyivät maasta toiseen työn perässä ja yleensä he olivat uudessa maassaan yritteliästä ja aikaansaavaa porukkaa. Mikä johtui toki siitä, että passiivisten ihmisten siirtyminen maasta toiseen ja ylipäätänsä elossapysyminen oli paljon haastavampaa kuin kaltaisessamme pullamössövaltiossa, jossa ei tarvita muita eritystaitoja kuin hengittäminen elossapysymiseen. Tai no, jos se hengittäminen on haasteellista, niin löytyy meiltä aina hengityskone kenelle tahansa.

Quote
Minusta amerikkalaiset tavallaan kotouttavat paljon enemmän. Tosin on vaikea verrata, kun oikeasti yhteiskunnat ovat niin kovin erilaiset.

Okei. No tämä selittää jo hyvin paljon. Olet siis puhunut aivan jostain muusta kuin yhteiskunnan toimesta tapahtuvasta kotouttamisesta. Se selittää paljon. Olen samaa mieltä sitten, työllistymispakkoon ja kielenopettelupakkoon perustuva kotouttaminen johtaa mielestäni myös parempaan integraatioon.

Nyt olet siis samaa mieltä kuin minäkin ja olit kaiken aikaa.

Quote
Yhdysvallat kuuluu klassisten maahanmuuttomaiden kastiin, jossa oikeastaan valtion syntyhetkestä lähtien maahanmuutto ja erilaisten kulttuurien vuorovaikutus on osa kansallista mytologiaa, erottamaton osa sitä mikä tekee Yhdysvalloista sen maan mikä se on. Euroopassa pääosin kansallinen mytologia perustuu kansallisvaltioon ja -kulttuuriin.

Tämän mahdollisen mytologian tähdenkö muualta tulevat ihmiset kotoutuvat paremmin tai huonommin? En ole samaa mieltä mistään yhtenäiskulttuurimyyteistä - olisi absurdia ajatella Eurooppaa muuna kuin erilaisten kulttuurien maakuntien kieleen pohjautuvien liittojen maanosana - mutta vaikka olisinkin väärässä tässä, niin eihän sillä kantaväestön mytologialla pitäisi olla mitään merkitystä ulkopuolelta tulevien katsantokantaan tai integraatiohaluun?

Toisekseen, se on Yhdysvallat, joka painottaa siirtolaisten todellista integraatiota tavallisiksi ihmisiksi, siinä missä Eurooppa pyrkii apartheidiin lokeroimalla siirtolaiset joksikin luokaksi ihmisiä, joita esittelemällä voivat tuntea jotain sairasta hyvää omatuntoa. Yhdysvalloissa kuka tahansa saa harjoittaa omaa kulttuuriaan juuri niin kuin haluaa ja täällä sairaalla vanhalla mantereella pyritään yhteiskunnan toimin tukemaan ihmisten omia kulttuureja, jotta nämä varmasti pysyisivät omassa kulttuurisessa getossaan.

Katsokaa, me olemme niin niin hurskaita ja hyviä. Sairasta.

Äh, taidan provosoitua asiasta liikaa. Menee jo turhan intensiiviseksi tämä nykyeurooppalaisuuden inhoaminen. Ehkä asia ei ole aivan niin mustavalkoinen vaikka siltä joskus tuntuukin.
Irrelevanttia, koska mantsurian kalahuuhkaja.

Annushka

  • Guest
Re: Tavoitteena integraatio
« Reply #13 on: September 22, 2010, 15:07:24 »
Mikä on tämän relevanssi? Yritin jo kertoa, että kuuluu virkamiesten velvollisuuteen kertoa yhteiskunnan pelisäännöistä aivan kaikille ihmisille ja tämä aivan normaali hyvä hallintotapa ei millään lailla kuulu kotouttamistoimenpiteiden joukkoon.

No tietysti virkamiesten kouluttaminen kuuluu asiaan. Tosin tässä tulee absurdilla tavalla mieleen mais oui, c'est normal madame -tilanne, jossa virkamies ei suostu uskomaan, ettei minulla nyt vain millään ole kolmea lasta, vaikka kone niin sanoo.

Otin tietysti tietoisen riskin siirtyessäni yleiseltä teoriapohjalta omiin kokemuksiini, koska virkamiehillähän on selkärankareaktio väittää, etteivät ne kokemukset ole mahdollisia.

Väittäisin omaan kokemukseeni pohjautuen, että supisuomalaisille on usein paljon epäselvempää, että miten yhteiskunta toimii Suomessa kuin siirtolaisina maahantulleille, sillä niin paljon vähäisempää on usein heidän tarpeensa oppia yhtään mitään vaikkapa sosiaalihuollon asioista tai oikeusasioista. Kaikille silti selitetään tarvittaessa, että miten asia menee. Tämä ei ole kotouttamista vaan hyvää hallintoa.

Tämä suomalaisten tietämättömyys systeemistä on kyllä myös täysin todellinen, ja huolestuttava, asia.

Quote
Ihmiset ovat kautta aikain pärjänneet siirtolaisina huomattavan huonosti.

Tämä ei mielestäni pide paikkansa. Meillä on kokonainen historiallinen aika todisteena siitä, kuinka mainiosti ihmiset siirtyivät maasta toiseen työn perässä ja yleensä he olivat uudessa maassaan yritteliästä ja aikaansaavaa porukkaa. Mikä johtui toki siitä, että passiivisten ihmisten siirtyminen maasta toiseen ja ylipäätänsä elossapysyminen oli paljon haastavampaa kuin kaltaisessamme pullamössövaltiossa, jossa ei tarvita muita eritystaitoja kuin hengittäminen elossapysymiseen. Tai no, jos se hengittäminen on haasteellista, niin löytyy meiltä aina hengityskone kenelle tahansa.

Klassisen siirtolaisuuden suhteen myytit kovasta työstä ja pärjäämisestä elävät vahvasti, harvemmin sitä (varsinkaan siinä yhdysvaltalaisessa mytologiassa) korostetaan, kuinka paljon siirtolaisilla meni hommat päin katajikkoa.

Se, että nykyään yritämme palvella siirtolaisia jotenkin, on nähdäkseni vain hyvä asia. Vaikkakin toki sitä nähdäkseni tehdään monesti väärin.

Minusta on hieman absurdia, että syytit minua ei-länsimaisten maahanmuuttajien aliarvioimisesta, kun yksinkertaisesti yritin todeta, että heidän kohtaamisensa vaikkapa byrokratian kanssa lienee vaikeampi paljon enemmän pinttyneiden ennakkoluulojen takia. Kuitenkin oma suhtautumisesi jopa omiin kansalaisiin ilmeisesti on aika vähän mahdollistavaa lähtökohdiltaan. Hengityskonetta ei taideta varsinaisesti tarjoilla kuitenkaan yleisesti.

Quote
Minusta amerikkalaiset tavallaan kotouttavat paljon enemmän. Tosin on vaikea verrata, kun oikeasti yhteiskunnat ovat niin kovin erilaiset.

Okei. No tämä selittää jo hyvin paljon. Olet siis puhunut aivan jostain muusta kuin yhteiskunnan toimesta tapahtuvasta kotouttamisesta. Se selittää paljon. Olen samaa mieltä sitten, työllistymispakkoon ja kielenopettelupakkoon perustuva kotouttaminen johtaa mielestäni myös parempaan integraatioon.

No integraatiosta ja kotouttamisesta ylipäänsä. Yhdysvalloissakaan ei ole kielenopettelupakkoa, työllistymispakko tosin tavallaan kyllä. Mutta tarkoitin lähinnä sitä, että käsitys/näkemys yhteiskunnasta johon pitäisi kotoutua on paljon yksioikoisempi, ja siksi maahanmuuttajalle edullisempi.

Nyt olet siis samaa mieltä kuin minäkin ja olit kaiken aikaa.

No jos tämä pelastaa päiväsi virkamiehenä.

Tämän mahdollisen mytologian tähdenkö muualta tulevat ihmiset kotoutuvat paremmin tai huonommin?

Ei suoraan, mutta kyllähän se vaikuttaa, kun se määrittelee miten integroitumista aletaan hoitamaan.

En ole samaa mieltä mistään yhtenäiskulttuurimyyteistä - olisi absurdia ajatella Eurooppaa muuna kuin erilaisten kulttuurien maakuntien kieleen pohjautuvien liittojen maanosana - mutta vaikka olisinkin väärässä tässä, niin eihän sillä kantaväestön mytologialla pitäisi olla mitään merkitystä ulkopuolelta tulevien katsantokantaan tai integraatiohaluun?

En kyllä käsittääkseni haluista niin puhunutkaan kuin mahdollisuuksista.

Toisekseen, se on Yhdysvallat, joka painottaa siirtolaisten todellista integraatiota tavallisiksi ihmisiksi, siinä missä Eurooppa pyrkii apartheidiin lokeroimalla siirtolaiset joksikin luokaksi ihmisiä, joita esittelemällä voivat tuntea jotain sairasta hyvää omatuntoa. Yhdysvalloissa kuka tahansa saa harjoittaa omaa kulttuuriaan juuri niin kuin haluaa ja täällä sairaalla vanhalla mantereella pyritään yhteiskunnan toimin tukemaan ihmisten omia kulttuureja, jotta nämä varmasti pysyisivät omassa kulttuurisessa getossaan.

Katsokaa, me olemme niin niin hurskaita ja hyviä. Sairasta.

Äh, taidan provosoitua asiasta liikaa. Menee jo turhan intensiiviseksi tämä nykyeurooppalaisuuden inhoaminen. Ehkä asia ei ole aivan niin mustavalkoinen vaikka siltä joskus tuntuukin.

Tuota noin. Minä olen sitä mieltä, että eurooppalainen malli on paljon terveellisempi, kunhan tavoitteet ja keinot saadaan selviksi. En oikein osaa ottaa kantaa näihin sairausjuttuihin, kun en jaa tuossa esimerkiksi sitä väitettä, että Yhdysvalloissa kuka tahansa saisi harjoittaa kulttuuriaan juuri niin kuin haluaa.

Näiden vertaaminen on edelleen siitä hankalaa, että maahanmuutto edustaa karkeasti ottaen mannermaiselle eurooppalaiselle kulttuurille jotain aivan muuta kuin yhdysvaltalaiselle, mutta tämän kansallisen myytin/mytologian relevanssia et tainnut tunnustaa.

Onkohan nykyeurooppalaisuuden inhoaminen jotenkin sukua itsensä inhoamiselle valkoisena heteromiehenä? Olen pahoillani kovasti yleistämisestä, mutta tämä oli aika välitön mielikuvani tuosta tekstistä - maahanmuuttokriitikoiden suorastaan päälletunkeva vakaumus siitä, että kaikki muut (no, paitsi Oikeanlaiset ihmiset ja Oikeamieliset naiset jne) inhoavat ja syyttävät vhm:stä kaikesta.

Jussi Jalonen

  • Guest
Re: Tavoitteena integraatio
« Reply #14 on: September 22, 2010, 15:27:17 »
Kyllä, se (kansalaisuus) on konkreettinen, mutta en näe syytä, että miksi tavoitteen pitäisi olla konkreettinen kun määritellään integraation tavoitetta.

Tämähän menee kiinnostavaksi. Et näe syytä, miksi tavoitteen pitäisi olla konkreettinen? Tekisi mieleni lohkaista joku puujalkavitsi siitä, miten tämän sortin asennetta sopii virkamieheltä odottaakin, mutta jääköön nyt tällä kertaa väliin.

Itse näkisin, että tavoitteen pitää olla aina konkreettinen. Väännetään nyt rautalangasta tavanomaisin vertauksin. Peruskoulun tarkoituksena on suoda ihmisyksilölle yleissivistys. Rippikoulun tai vastaavan tarkoituksena on suoda hänelle uskontonsa mukainen tietämys. Armeijan tarkoituksena on tehdä hänestä sotilas.

Maahan saapuneen siirtolaisen "integraation", olipa se sitten oma-aloitteista tai edesautettua, tarkoituksena ja tavoitteena on... niin, mikähän se voisi olla? Voisiko se ehkä olla Suomen tasavallan kansalaisuus?

Kuka tahansa voi saada kansalaisuuden kun vain jaksaa lusia tässä hemmotteluvaltiossa aikansa.

Moniko niin tosiaan viitsii tehdä? Suomen kansalaisuuden saaminen ei ole koskaan ollut tässä maassa mikään yksinkertainen asia, poislukien inkeriläisten yllättävä lukeminen paluumuuttajiksi. Verenperintönsä turvin moni tosin voi saada kansalaisuuden jopa syntymälahjana, oli sitten minkälainen idiootti tahansa. Mainitsemassasi atlantintakaisessa suurvallassa jopa ulkomaalaiset voivat saada kansalaisuuden vain onnekkaasti syntymällä kyseisen valtion maaperällä, mistä "ankkurilapsi"-termi on alunperin lähtöisinkin. Muutamille muille yksilöille, joita olet toisessa ketjussa luonnehtinut "maahanmuuton rationalisointia kaipaavaksi joukoksi", on kansalaisuus ollut niin jumalattoman tärkeä, että he halajavat sen saamisen vaikeuttamista entisestään, ja mielellään vielä jonkin erityisen B-luokan kategorian perustamista.

Tietysti, mikäli heität jo lähtökohtaisesti nihilistisen kommentin "Minusta kansalaisuus ei ole itsessään yhtään mitään" ja esität tuossa repliikissä tosiaan omat tuntemuksesi, niin tietenkään en voi asiaa auttaa. Allekirjoittaneelle taas Suomen kansalaisuus on ollut hyvin tärkeä asia. Se tuo mukanaan velvollisuuksia ja oikeuksia, ja se on seikka, millä voin konkreettisesti osoittaa suomalaisuuteni, olinpa sitten missä päin maailmaa tahansa. Äänestäessäni todistan kansalaisuuteni sen osoittavalla asiakirjalla; vaalivirkailijat eivät tunnista minua mystisesti pelkän "yhteisön konkreettisen yhteenkuuluvuuden tunteen" nojalla, niin mukavaa kuin se olisikin.

Toisaalta veikkaan, että tässä liikutaan nyt siellä ns. kriittisen liikkeen arvonihilistisessä ideologiatyhjiössä, missä myös Muutos-2011-liikkeen nykyinen puheenjohtaja vaikuttaa. Keronenhan totesi aikoinaan Suomen lipun olevan "vain värejä ja grafiikkaa". Käsitys siitä, miten Suomen tasavallan kansalaisuus "ei ole itsessään yhtään mitään", on tietenkin luonteva jatko tälle ajattelutavalle. Se nyt ei vain välttämättä soinnahda yhteen valtavirran tuntemusten kanssa. Turhautuneisuuteesi lienee syynsä, mutta niitä ei tarvitse kertoa.

Kansalaisuus ei oikeastaan estä mitään sosiaalisia ongelmia, joita syntyy vähäisestä integraatiosta (pikemminkin lisää).

Taisit nyt pistää kärryt hevosen eteen, ja veikkaan että teit sen tarkoituksellisesti. Viittasin kansalaisuuteen onnistuneen integraation päämaalina.

Mitä tulee analyysiisi syntyperäisten jäseniensä fragmentaatiosta, niin se toki on lisääntynyt tässä postmodernissa ajassa. Tiettyä yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä syntyy yhteisestä kielestä ja kulttuurista, ei nähdäkseni voi kuitenkaan edes trendikkäin sosiologi kiistää.

Mistä alkaen yhteinen kieli on muka yksiselitteisesti lisännyt "yhteenkuuluvuuden tunnetta"? Viimeksi, kun tein tällä palstalla kunniaa rakkaalle äidinkielellemme höystämällä kommenttiani pienellä burlesco-grotescolla - olennainen osa kunnioitettua kansankulttuuriamme - riensi tuo naapuriforumin moderaattori-intellektuelli sekä pari muuta parkumaan erääseen toiseen ketjuun siitä, miten hirveän kamala yksilö olen. Käypä todiste siitä, miten yhteinen kieli voi myös varsin tehokkaasti jakaa ihmisiä.

Sitä en tiedä, mitä tuo viittaus trendikkäisiin sosiologeihin tarkoittaa. Omasta puolestani moiset saa pistää jonoon päiväntasaajalle. Mutta mitäpä jos palattaisiin siihen asiaan, vallankin kun sait taas - tapasi mukaan - kirottua koko vanhan maanosankin jonnekin helvetin yhdeksänteen piiriin? Unohdit nimittäin tähdentää, miten nuo siteeraamasi seitsemännen pykälän varsin valjuilta kuulostavat kohdat sitten estävät integraatiota.



Best,

J. J.