Author Topic: Anna Kontula ja "Näkymätön kylä"  (Read 4443 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Jussi Jalonen

  • Guest
Anna Kontula ja "Näkymätön kylä"
« on: August 31, 2010, 18:35:02 »
Postitetaanpa kaiken viihteellisen palautteen keskellä jotain vakavaakin. Tosin tämä on luettavissa jo blogini puolelta, mutta sopii tännekin.

Yliopistomme sosiologeihin lukeutuva, tämän forumin omistajan Teemu Hiilisen puoluetoveri Anna Kontula on tällä viikolla julkaissut "Näkymätön kylä"-nimisen teoksen eräästä vilkasta puhetta herättäneestä aiheesta, eli Olkiluodon ydinvoimalaraksan puolalaisista vierastyömiehistä. Kuten julkaisun uutisoinnissa on mainittu, Kontula tuli viettäneeksi erinäisiä viikkoja työntekijäin parakkikylässä, asuen ja eläen osana tarkkailemaansa yhteisöä. Tutkimuskohteensa osaksi liittymisellä on pitkät perinteet suomalaisessa kulttuuri- ja sosiaaliantropologian sekä sosiologian tutkimuksessa, ja Edvard Westermarckin oppilaista esimerkiksi Rafael Karsten harrasti samaa Etelä-Amerikan matkoillaan.

Mutta palatkaamme Kontulaan ja Olkiluodon vierastyöläisiin. Kuten blogiani mahdollisesti seuranneet tietävät, olen kotoisin Rauman seudulta, omaan sattuneista syistä kontakteja Puolaan ja olen itsekin käsitellyt ohimennen paikkakunnan puolalaisyhteisön elämää, sekä myös kirjoitellut siitä Puolan lehtiin. Parakkikylässä en ole sentään asunut, mutta Kontulan tavoin olen toki käynyt työmiehille järjestetyssä katolisessa messussa vanhan kotipitäjäni kirkossa sekä istunut muutamana iltana juttusilla Veikselin suistomaiden kaverien kanssa paikkakunnan pubissa. Omassa nuoruudessani kyseisellä kapakalla ei ollut vielä A-oikeuksia, mutta nyttemmin on tilanne parantunut, ja siellä tarjoillaan myös teräviä. Viime elokuussa poiketessani Eurajoen S-Marketissa ajauduin myös tuijottamaan muatta asiakasta hämmästyneenä siitä, miten kyläkaupassa olikin asiakkaana niin Anna Kontulan näköinen nainen. Vasta tämän vuoden kesäkuussa, ennakkotiedon pamfletista tultua julki oivalsin, että kyseessä tosiaan oli Anna Kontula.

(Nota Bene, myös Anna Kontula on satakuntalainen, alkujaan Porista kotoisin.)

Mitä taas pamflettiin tulee, niin sosiologi itse on suosiollisesti antanut minulle oman kappaleeni, jota käyn tässä hieman lävitse. Kontula on selkeästi tarkoittanut kirjoituksensa ensisijaisesti poliittiseksi kannanotoksi, millä hän haluaa kiinnittää yleisen huomion vierastyöläisiin ja näiden elämään sekä oloihin. Kirjalla on silti myös kiistattomat tutkimukselliset ansionsa, ja lukiessani tuli ensivaikutelmaksi tietty yhtäläisyys Aksel Warénin "Torpparioloista Suomessa"-kirjoitukseen, joka yhdisti samalla tavoin tutkimuksen keinot suoraan yhteiskunnallisen kannanottoon.  Pääasiallinen tarkoitus, kuten todettu, on tutkimuksen sijasta kuitenkin nostaa kysymys vierastyöläisistä valokeilaan ja herättää keskustelua. Kontulan motiivina on hänen omien sanojensa mukaan ollut "kyllästyneisyys kotimaiseen maahanmuuttokeskusteluun". Johdannossa tehdäänkin selväksi julkisuudessa näkyneiden kannanottojen yksipuolinen keskittyminen vain niinsanottuun humanitaariseen maahanmuuttoon - pakolaisiin, turvapaikanhakijoihin ynnä muihin, jotka tilastoissa muodostavat marginaalisen osan lähes neljä kertaa suurempaan vierastyöläisjoukkoon verrattuna. Nimenomaan tästä syystä Kontula on päättänyt tutkia siirtotyöjärjestelmää ja sen moottorina olevaa inhimillistä halua hyödyntää kahden eri maan välistä elintasoeroa.

Omasta mielestäni hän on onnistunut tässä varsin hyvin, ja pamfletti on asiantuntijatasolla toteutettu tärkeä, erästä maahanmuuttopolitiikan osa-aluetta koskevan keskustelun voimakas haltuunotto.  Sanomalehdissä on paljolti korostettu Olkiluodossa tehtyjä "kahden euron päiviä", mitkä ovat nousseet mantranomaiseen asemaan etenkin SDP:n edustajain kannanotoissa. Asia on tietysti vakava, mutta tosiasiassa kyse on rajatapauksista, kuten Kontula ainakin oman sisälukutaitoni mukaan mainitsee sivulla 27 ja 30. Valtaosa työntekijöistä on Kontulankin mukaan saanut kohtuullista ja säännöllistä palkkaa, mikä ei tietenkään tarkoita sitä, että se olisi täysin vastannut suomalaisia työehtoja, ja etteikö asioissa olisi selkeästi korjattavaa. Vastaavasti myös merkittävä osa on maksanut veronsa Suomeen - liiaksi ei voi korostaa sitä faktaa, että miltei kolmannes vanhan kotipitäjäni verokertymästä on tullut siirtotyöläisiltä - mutta kuten Kontula jälleen kerran oikein huomauttaa, vaikka jotain on maksettu jonnekin, se ei tarkoita sitä, että kaikkea olisi maksettu sinne minne pitäisi.

Tämä taas ei ole ulkomaisten työmiesten itsensä vika. Kontula tuo eräänä keskeisenä seikkana julki, miten Olkiluodon yritykset ovat paljolti hyödyntäneet niinsanottua lähetettyjä työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä. Koska sosiaaliturva ja tapaturmavakuutus määräytyvät näissä tapauksissa työntekijän lähtömaan säännösten mukaan, merkitsee ratkaisu parhaimmillaan useamman kymmenen prosentin säästöä teettävälle yritykselle. Järjestely on täysin laillinen, joten ongelma ei ole siis pelkästään rakennustyömailla jo vanhastaan rehottavassa harmaassa taloudessa, vaan järjestelmän rakenteissa. Kontulan mukaan olemassaoleva lainsäädäntö itsessään suosii lyhytaikaisen ulkomaisen työvoiman käyttöä, ja myös pyrkii varmistamaan sen, että työvoima jää lyhytaikaiseksi ja miehet poistuvat keikkansa tehtyään mahdollisimman pian. Kuvaavaa on, että Olkiluodossa selkeiten suomalaisten työehtojen mukaista palkkaa ovat nostaneet pisimpään töissä olleet miehet.

Eräs kiinnostava yksityiskohta on kysymys eri työntekijäin välisestä hierarkiasta. Toisin kuin enemmistönä olevat puolalaiset ja näiden jälkeen suurimpana ryhmänä tulevat slovakit, eivät esimerkiksi Kontulan kuvailemat Kosovosta ja Makedoniasta saapuvat työläiset ole EU-maiden kansalaisia. Tämän vuoksi he jäävät monella tavalla väliinputoajiksi. Itselleni tutuksi tulleena esimerkkinä voi pamfletin ulkopuolelta mainita, että työterveyshuollon osalta he ovat vain ja ainoastaan työnantajansa kustantaman minimitason piirissä - mihin ei siis välttämättä sisälly varsinainen sairaanhoito - siinä missä puolalaiset ovat EU-kansalaisina ja usein myös kirjansa Eurajoelle muuttaneina oikeutettuja käyttämään kunnallisia terveydenhoitopalveluja työterveyshuoltoa täydentävänä ratkaisuna.

Kontula on Vasemmistoliiton jäsen, mutta hänen pamfletin loppulauseessa esittämänsä ratkaisut siirtotyöläisten tilanteeseen ovat sikäli pragmaattisia, että Suomen oloissa todennäköisesti kaikkien valtavirtapuolueiden edustajien uskoisi jakavan ne. Lyhyesti, näihin ehdotuksiin lukeutuvat työmarkkinoilla kahden kerroksen väkeä tuottavien lakien ja käytäntöjen purkaminen, vaatimus työntekijäin yhtäläisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, monikielinen tiedotus sekä toimiva työehtojen viranomaisvalvonta ja siirtotyöläisten työnantajansa suuntaan vallitsevan suoranaisen riippuvuussuhteen purkaminen. Kontulan ehdotukset lähtevät ylikansallisesta solidaarisuudesta; silti, myös ei-vasemmistolaisen ja asioihin teknokraattisesti suhtautuvan lukijan on verraten helppo allekirjoittaa nämä ratkaisut kylminä kansantalouden kannalta suotuisina toimenpiteinä.

Koska en ole poliittisesti sitoutunut, on pamfletin sosiologinen kuvaus arjen vietosta parakkikylän miesten kanssa itselleni kirjoituksen kiinnostavinta antia. Kontula onkin kuvaillut mainion verevällä tavalla parakkikylän miehistä elämänmenoa, samalla sekä naisen silmin että tutkijan ottein. Aikoinani paiskoin itse töitä Loviisan ydinvoimalan revisioissa, niin ikään parakkimajoituksessa, joten ilmapiiri on sikäli tuttu - tietysti sillä ratkaisevalla erotuksella, että itselläni oli sentään etuoikeus tehdä töitä kotimaassani. Monet aikoinaan omakohtaisesti tutuksi tulleet modernin savottaelämän elementit nousevatkin esille myös Kontulan kirjassa. Näihin lukeutuvat liiallinen vapaa-aika ja sen täyttäminen ylitöillä milloin mahdollista, punttisaliin ja muihin perusasioihin rajoittuvat harrastusmahdollisuudet, alkoholi, sekä tietysti krooninen naisen puute, varsinkin avioituneilla miehillä, jotka nyt kuitenkin ovat astetta lojaalimpia niille kotona odottaville puolisoilleen. Näin anekdoottina voinee mainita, että kesän aikana törmäsin sattumalta erääseen seudulle pysyvästi asettuneeseen nuoreen puolalaiseen, joka on avioitunut suomalaisen naisen kanssa ja vaihtanut nyttemmin Olkiluodon keikkahommat vakinaiseen työpaikkaan Euran seudulla asettuen samalla pysyvästi maahamme. Pariskunnalla oli jo tytär.

(Kuriositeettina voin muuten mainita tehneeni itsekin kerran Ville Haapasalo-kokeilun ja esiintyneeni puolalaisena duunarina Osmantuvalla. Saatte arvata, kävikö flaksi vai ei.)

Aika ajoin Kontula käyttää ilmeisesti tarkoituksellisen provosoivaa ja tunteikasta kieltä, millä varmaankin on poliittiselle pamfletille olennainen ravisteleva tarkoituksensa. Silti, valtaosiltaan teksti on tahdikkaan maltillista, ja olettaisin ennakolta Kontulan selviävän hyvin hänen ottaessaan huomenissa mittaa Eero Heinäluomasta. Vierastyöläisiä koskevan pamfletin voinee halutessaan nähdä myös eräänlaisena vasemmistolaisena vastineena erään toisen puolueen kunnallisvaltuutettujen "manifestille". Vertailussa on pakko tunnustaa sen olevan tässä suhteessa paljon onnistuneempi ja tilanteen tasalla, mitä tosin on tältä kirjoittajalta lupa odottaakin.

Suosittelen siis lukemaan teoksen. Mahdollista on, että se julkaistaan aikanaan myös puolaksi.


Best,

J. J.
« Last Edit: August 31, 2010, 18:37:03 by Jussi Jalonen »

Offline Julmuri

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3920
  • Pienimunainen fasisti
Re: Anna Kontula ja "Näkymätön kylä"
« Reply #1 on: August 31, 2010, 19:52:56 »
Se miksi "kahden euron päivät" ovat laillisia johtuu tietenkin sinänsä aivan normaaleista asioista. Jos esim. suomalainen puhelinasentaja menee laittamaan tukiasemaa kuntoon Ruotsin puolelle, maksetaan hänelle kuten suomalaisessa työehtosopimuksessa ulkomailla tehtävästä työstä lukee. Ongelmalliseksi asia muuttuu kun aletaan tilaamaan ulkomailta työvoimaa suorittamaan tehtävää sen vuoksi, ettei tarvitse maksaa kotimaisen työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Räikeimpänä esimerkkinä muistan ns. kiinalaiset kivimiehet, joiden korvaus taisi olla joitakin senttejä tunnilta.

Asiaa on kuitenkin erittäin hankala lainsäädännöllisin keinoin muuttaa niin, ettei jää jotain porsaanreikää jonka kautta sama meno jatkuu tai ettei kielletä ihan "legitiimeja" töitä. Eikä poliittista tahtoakaan ole juuri ollut. Päättäjät kautta puoluekentän tuntuvat tyytyvän toteamaan, että "tietysti kaikilla pitäisi olla samat säännöt ja pitäisi olla sitä ja pitäisi olla tätä", mutta asia ei etene puhetta pidemmälle.

Jos taas verrataan  Eu-maihin tai USAhan, monissa niissä tilanne on paljon Suomea pahempi. Esim. USAssa ja Espanjassa on aloja, jotka pysähtyisivät ilman tätä ulkomaista halpatyövoimaa. Siitä on siis tullut osa yhteiskuntaa.

Kreikassa muuten taitaa olla laki, ettei työhön saa palkata ulkomaalaista mikäli siihen on kreikkalainen tarjolla. En tiedä sen käytännön toteutuksesta ja onko siitä ollut mitään hyötyä, tuskinpa.

Kontula näkyy löytäneen sen tavallisen epäillyn syyksi tilanteelle:
Quote
Kontula kuvaa, miten siirtolaisuuden nopea kasvu, viranomaisvalvonnan leväperäisyys ja rakenteellinen rasismi kietoutuvat yhteen. Seurauksena syntyy loukku,jossa vierastyöläisellä ei ole todellista mahdollisuutta puolustaa itseään. Oikeudettomasta halpatyövoimasta hyötyy elinkeinoelämä, mutta myös kuluttajat ja kuntaala.Näkymätön kylä on myös kirja ikävästä: siitä, miltä tuntuu elää 11 kuukautta vuodessa erossa perheestään, tai kun lapset eivät tunnista lomalle tullutta isäänsä. Se on kirja rakenteellisesta väkivallasta, jossa perheet joutuvat hajoamaan leivän tähden.

Tiedän paljon suomalaisia, jotka työnsä puolesta reissaavat pitkiäkin pätkiä ulkomailla. Ovatko heidänkin perheensä rakenteellisen rasismin uhreja? Reissutyö on reissutyötä, siihen ei ole pakko ryhtyä. Jotenkin harmittaa, että luin Jalosen tekstin ennen kuin klikkasin linkkiä kirjan selostukseen.
"Jos Suomi olisi esim. Latvian kaltainen persereikä, meillä ei olisi mitään ongelmaa turvapaikkaturismista" - nimimerkki "kami" Hommaforumilla

Jussi Jalonen

  • Guest
Re: Anna Kontula ja "Näkymätön kylä"
« Reply #2 on: August 31, 2010, 20:20:21 »
Kreikassa muuten taitaa olla laki, ettei työhön saa palkata ulkomaalaista mikäli siihen on kreikkalainen tarjolla. En tiedä sen käytännön toteutuksesta ja onko siitä ollut mitään hyötyä, tuskinpa.

Tässä voisi ehkä siteerata tätä kirjoitusta:

In order to understand why, you have to understand the odd position of immigrants in Greek society. Immigrants began pouring into Greece from its former Communist neighbors in the early 1990s. The biggest group by far was Albanians -" about 2/3 of all immigrants are Albanian -" but there are also tens of thousands of Bulgarians and Macedonians and a sprinkling of people from further abroad (Ukrainians, Filipinos, you name it). Today nearly ten percent of Greece’s population is immigrants, and almost 20% of the workforce.

Immigrant workers are allowed a work/residence permit for a maximum of one year. The bureaucracy that oversees the immigration system is famously opaque and sluggish, so workers (or their employers) must apply for permits many months in advance. Even so, the old permit often expires before the new one is granted. The system was thus designed to keep immigrant workers on a perpetual treadmill, always either applying for a new permit, about to apply, or nervously waiting for one after the old one expired. All the immigrants were thus vulnerable to expulsion for any reason or none: feature, not bug.


(Leikkasin pois ne kansalaisuutta koskevat osat, koska se ei varsinaisesti liity käsiteltävänä olevaan asiaan.)

Suomessakin on voimassa käytäntö, missä työperäistä oleskelulupaa myönnettäessä työ- ja elinkeinotoimisto ottaa huomioon työmarkkinoilla olevan työvoiman saatavuuden ja pyrkii ennen luvan myöntämistä varmistamaan, ettei työmarkkinoilla jo olevien työllistyminen esty. Pitemmissä projekteissa tietysti realisoituvat järjestelmän ongelmat. Silloin, kun esimerkiksi Olkiluotoa ryhdyttiin rakentamaan, ei työmaalle yksinkertaisesti vain löytynyt suomalaisia työntekijöitä, koska töitä oli muutenkin tarjolla enemmän kuin tarpeeksi, ja rakennussektorilla ilmeni suorastaan pienehköä ylikuumenemista. Sitten tietysti urakka venähti uuden taantuman aikoihin, ja työvoimapulan aikana hommiin pestatut vierastyöläiset joutuivat Urpilaisen ja kumppanien hampaisiin ja saivatkin osakseen halpahintaisia syytöksiä siitä, miten he veivät laman aikana työt suomalaisilta.

Tiedän paljon suomalaisia, jotka työnsä puolesta reissaavat pitkiäkin pätkiä ulkomailla. Ovatko heidänkin perheensä rakenteellisen rasismin uhreja? Reissutyö on reissutyötä, siihen ei ole pakko ryhtyä. Jotenkin harmittaa, että luin Jalosen tekstin ennen kuin klikkasin linkkiä kirjan selostukseen.

Termiä "rakenteellinen rasismi" ei sellaisenaan esiinny Kontulan kirjassa. Hän puhuu tuosta ilmiönä vain yhdessä ainoassa kohtaa, jonka kaiketi voin tässä huoletta siteerata:

"Eurajoen paikallisväestö ei vaikuta mitenkään erityisen ennakkoluuloiselta, pikemminkin satunnaiset kuulemani kommentit ovat suhtautuneet vierastyöläisiin positiivisesti. Suomalaisten ja muiden kansallisuuksien välisiä konflikteja sattuu harvoin ja jos olosuhteet sen sallisivat, arkista kanssakäymistä varmaankin syntyisi enemmän. Valitettavasti kuitenkin järjestelmä itsessään perustuu rasistiseen erotteluun. Siinä missä suomalaiset (ja osittain Olkiluodon johtoportaisiin kuuluvat ulkomaalaiset) saavat palvelunsa kunnalta, Olkiluodon miehet ovat kaikessa riippuvaisia työnantajayrityksestään - se järjestää asumisen, hoitaa terveydenhuollon, kouluttaa ja neuvoo arjessa jos neuvoo. Ratkaisu on julkiselle sektorille halpa, mutta pitää tehokkaasti kantasuomalaiset ja siirtotyöläiset erillään. Näillä valinnoilla on parakkien miehille tehty mahdollisimman vaikeaksi muodostaa inhimillinen suhde ympäröivään yhteiskuntaan."

Nota Bene, itse en käyttäisi tuossa yhteydessä sanaa "rasismi", ja tämä liittyy juuri siihen mainitsemaani omasta mielestäni provosoivaan kieleen. Toisaalta järjestelmässä kiistatta on erottelevaa pohjavirettä, ja lisäksi tuo mainitsemani palveluasioissa realisoituva hierarkia riippuen siitä, mistä maasta työmies sattuu lähtöisin olemaan, on totta kai ongelma sekin.

Asian ydin on tässäkin tietysti se, että kun se kosketus ympäröivään yhteiskuntaan on minimoitu, altistuvat työntekijät myös paljon helpommin niille mainituille väärinkäytöksille.

Sivumennen, sain tässä välillä siivota blogini puolelta kaikenlaista tuon selostuksen kirvoittamaa jokseenkin omaperäistä palautetta.



Best,

J. J.
« Last Edit: August 31, 2010, 20:26:08 by Jussi Jalonen »

Offline Julmuri

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3920
  • Pienimunainen fasisti
Re: Anna Kontula ja "Näkymätön kylä"
« Reply #3 on: August 31, 2010, 22:11:21 »
Kreikassa muuten taitaa olla laki, ettei työhön saa palkata ulkomaalaista mikäli siihen on kreikkalainen tarjolla. En tiedä sen käytännön toteutuksesta ja onko siitä ollut mitään hyötyä, tuskinpa.
Today nearly ten percent of Greece’s population is immigrants, and almost 20% of the workforce.

Jotakin tuon tapaista muistelen itsekin lukeneeni.


Suomessakin on voimassa käytäntö, missä työperäistä oleskelulupaa myönnettäessä työ- ja elinkeinotoimisto ottaa huomioon työmarkkinoilla olevan työvoiman saatavuuden ja pyrkii ennen luvan myöntämistä varmistamaan, ettei työmarkkinoilla jo olevien työllistyminen esty. Pitemmissä projekteissa tietysti realisoituvat järjestelmän ongelmat. Silloin, kun esimerkiksi Olkiluotoa ryhdyttiin rakentamaan, ei työmaalle yksinkertaisesti vain löytynyt suomalaisia työntekijöitä, koska töitä oli muutenkin tarjolla enemmän kuin tarpeeksi, ja rakennussektorilla ilmeni suorastaan pienehköä ylikuumenemista. Sitten tietysti urakka venähti uuden taantuman aikoihin, ja työvoimapulan aikana hommiin pestatut vierastyöläiset joutuivat Urpilaisen ja kumppanien hampaisiin ja saivatkin osakseen halpahintaisia syytöksiä siitä, miten he veivät laman aikana työt suomalaisilta.

Täytyy häpeäkseni myöntää, että en ole Olkiluodon urakkaan perehtynyt kovinkaan tarkoin, vaikka kyse on kansallisesti merkittävästä rakennusprojektista. Lähinnä siitä tulee mieleeni nopeasti ajateltuna ulkomaalainen työvoima ja jatkuvat viivästykset. Sinänsä ulkomaalaisen työvoiman ongelma rakennusalalla ei ole hävinnyt laman myötä minnekään. Esim. Lappiin on tuotu virolaisia rakennusmiehiä, vaikka kotimaisiakin työttömiä riittää.

Skanskan puheet tuolloin lappilaisten rakennusmiesten huonosta työstä tuntuvat ihmeelliseltä. Olen toki tavannut paljon ahkeria ja hyviä virolaistyöntekijöitä, mutta olin oman työni kohdalla ollut pari vuotta tekemisissä massiivisen toimintojen Viroon siirtämisen kanssa, joka lopulta päättyi melko surkeasti. Tähän oli osaltaan tietysti syynä talouslama ja eräät muut liiketoiminnan kannalta ongelmalliset asiat, mutta sikäläisessä työkulttuurissa on vielä paljon jäänteitä neuvostoajalta.


Tiedän paljon suomalaisia, jotka työnsä puolesta reissaavat pitkiäkin pätkiä ulkomailla. Ovatko heidänkin perheensä rakenteellisen rasismin uhreja? Reissutyö on reissutyötä, siihen ei ole pakko ryhtyä. Jotenkin harmittaa, että luin Jalosen tekstin ennen kuin klikkasin linkkiä kirjan selostukseen.
Termiä "rakenteellinen rasismi" ei sellaisenaan esiinny Kontulan kirjassa. Hän puhuu tuosta ilmiönä vain yhdessä ainoassa kohtaa, jonka kaiketi voin tässä huoletta siteerata:

Ok. Eli tuo oli sinänsä hieman harhaanjohtavaa selostuksessa. Järjestelmä ei kuitenkaan perustu mihinkään "rasistiseen" erotteluun vaan siihen, mikä on säädetty suomalaisten kuntien velvollisuuksiksi. Muistutan tässä kohtaa taas siitä, että meillä on paljon suomalaisia ja ulkomaalaisia vuokratyöntekijöitä, jotka saattavat vuosia tehdä vakituisenluonteisia työtehtäviä, mutta eivät ole silti oikeutettu mihinkään henkilökunnalle tarjottuihin etuisuuksiin työpaikoillaan. Jos työmarkkinoita halutaan rukata uuteen uskoon, mielestäni tuo on se mistä pitäisi aloittaa jos halutaan puuttua kahden kerroksen työmarkkinoihin. Ne eivät muuten ole mikään "jos halutaan estää" vaan ne ovat jo ja se koskee myös kantiksia.

Vuokratyö esim. Ruotsin takuupalkka mallilla olisi vielä paljon yksinkertaisempi asia rukata kuntoon kuin ulkomaalaistyövoima, mutta edes siihen ei poliittista tahtoa löydy. Toisaalta on pakko sanoa, että en hyväksy töistä kieltäytymistä vain sen takia, että tarjolla on vain vuokratyötä.

Nota Bene, itse en käyttäisi tuossa yhteydessä sanaa "rasismi", ja tämä liittyy juuri siihen mainitsemaani omasta mielestäni provosoivaan kieleen. Toisaalta järjestelmässä kiistatta on erottelevaa pohjavirettä, ja lisäksi tuo mainitsemani palveluasioissa realisoituva hierarkia riippuen siitä, mistä maasta työmies sattuu lähtöisin olemaan, on totta kai ongelma sekin.

Tämä on tietysti totta. Erottelu ei kuitenkaan perustu rotuun, joten pidän rasismi sanan käyttöä hieman vääränä. Varsinkin kun ottaa huomioon koko sanan kärsimän inflaation.

En sano, että ulkomaalaiselle pitäisi aina maksaa meikäläisen työehtosopimuksen mukaista palkkaa täällä. On niitäkin joille se merkitsisi, ettei Suomeen kannata tulla tekemään keikkoja, koska palkka huononisi. Tärkeintä lienee ulkomaalaisen työntekijän kannalta se, että työehdot ja palkka täällä olisi sitä mitä on luvattu ja sovittu. Suomalainen sosiaaliturva, julkinen terveydenhuolto (akuutit tapaukset tietty hoidetaan) ja muut kuntapalvelut kuuluvat mielestäni niille ulkomaisille työntekijöille, jotka ovat täällä vakituisesti.

Täydellinen riippuvuus työnantajaan on tietysti ongelmallinen asia. En tiedä onko meillä mahdollista vaatia kaikilta täällä töissä olevilta kirjallista sopimusta työehdoistaan ja siitä mitä on sovittu. Ainakin tietäisin paljon "hyviä" luottamusmiehiä, joilla varmasti riittäisi aikaa tutkia näitä asioita.

Asian ydin on tässäkin tietysti se, että kun se kosketus ympäröivään yhteiskuntaan on minimoitu, altistuvat työntekijät myös paljon helpommin niille mainituille väärinkäytöksille.

Kontulan (kirjoituksesi perusteella) mainitsemat tiedotus ja valvonta lienevät parhaat lääkkeet.

Tuli jostain syystä mieleeni tämä sarja ja  tämä.
"Jos Suomi olisi esim. Latvian kaltainen persereikä, meillä ei olisi mitään ongelmaa turvapaikkaturismista" - nimimerkki "kami" Hommaforumilla

Offline turha jätkä

  • Sr. Member
  • ****
  • Posts: 351
Re: Anna Kontula ja "Näkymätön kylä"
« Reply #4 on: August 31, 2010, 22:41:37 »
Lyhyesti, näihin ehdotuksiin lukeutuvat työmarkkinoilla kahden kerroksen väkeä tuottavien lakien ja käytäntöjen purkaminen, vaatimus työntekijäin yhtäläisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, monikielinen tiedotus sekä toimiva työehtojen viranomaisvalvonta ja siirtotyöläisten työnantajansa suuntaan vallitsevan suoranaisen riippuvuussuhteen purkaminen. Kontulan ehdotukset lähtevät ylikansallisesta solidaarisuudesta; silti, myös ei-vasemmistolaisen ja asioihin teknokraattisesti suhtautuvan lukijan on verraten helppo allekirjoittaa nämä ratkaisut kylminä kansantalouden kannalta suotuisina toimenpiteinä.

Näin juuri, hyvää settiä.
Myötäihminen

Mika.H

  • Guest
Re: Anna Kontula ja "Näkymätön kylä"
« Reply #5 on: August 31, 2010, 23:18:36 »

Suosittelen siis lukemaan teoksen. Mahdollista on, että se julkaistaan aikanaan myös puolaksi.


jos joskus haluat ihan faktaa miten tuolla työmaalla menee niin voipi olla, että voin sinua auttaa.

ai niin, siihen ei tarvita väliin annaa eikä muitakaan "tutkijoita"



Jussi Jalonen

  • Guest
Re: Anna Kontula ja "Näkymätön kylä"
« Reply #6 on: August 31, 2010, 23:35:26 »
jos joskus haluat ihan faktaa miten tuolla työmaalla menee niin voipi olla, että voin sinua auttaa.

Tuota, jos meni ohitse niin olen siis tosiaan Eurajoelta, ja sukkuloin paikkakunnalla viime vuonna tasaisin väliajoin. Aika moni vanha tuttu on tavalla tai toisella kontaktissa tuohon savottaan. Osaan siis vieläpä puolaa, ja läppää on tullut heitettyä näiden vierastyöläisten kanssa.

Omaan siis aika hyvän tuntuman mainitun työmaan systeemeihin, monella eri tasolla. Paitsi tietysti, jos olet tosiaan peräti itse töissä siellä, niin sitten tietystikin omaat vielä suoremman tuntuman. Oletko?



Best,

J. J.

Mika.H

  • Guest
Re: Anna Kontula ja "Näkymätön kylä"
« Reply #7 on: August 31, 2010, 23:42:54 »

Omaan siis aika hyvän tuntuman mainitun työmaan systeemeihin, monella eri tasolla. Paitsi tietysti, jos olet tosiaan peräti itse töissä siellä, niin sitten tietystikin omaat vielä suoremman tuntuman. Oletko?


sanotaan nyt näin, että tuntuma on hyvä...;)

ps puola on kiva maa, hyvää lihaa, croisantteja ja ihmisiä. kieltä en osaa, mutta +10 kertaa on tuollakin käyty.




Jussi Jalonen

  • Guest
Re: Anna Kontula ja "Näkymätön kylä"
« Reply #8 on: September 01, 2010, 11:19:30 »
Ok. Eli tuo oli sinänsä hieman harhaanjohtavaa selostuksessa. Järjestelmä ei kuitenkaan perustu mihinkään "rasistiseen" erotteluun vaan siihen, mikä on säädetty suomalaisten kuntien velvollisuuksiksi. Muistutan tässä kohtaa taas siitä, että meillä on paljon suomalaisia ja ulkomaalaisia vuokratyöntekijöitä, jotka saattavat vuosia tehdä vakituisenluonteisia työtehtäviä, mutta eivät ole silti oikeutettu mihinkään henkilökunnalle tarjottuihin etuisuuksiin työpaikoillaan. Jos työmarkkinoita halutaan rukata uuteen uskoon, mielestäni tuo on se mistä pitäisi aloittaa jos halutaan puuttua kahden kerroksen työmarkkinoihin. Ne eivät muuten ole mikään "jos halutaan estää" vaan ne ovat jo ja se koskee myös kantiksia.

Pitää paikkansa...

Vuokratyö esim. Ruotsin takuupalkka mallilla olisi vielä paljon yksinkertaisempi asia rukata kuntoon kuin ulkomaalaistyövoima, mutta edes siihen ei poliittista tahtoa löydy.

... ja tämä on muuten hyvä huomio. Vuokratyökin on sellainen asia, mihin ei Suomessa ehkä ole oikein osattu suhtautua. Välillä on kai ajateltu, että se on sinänsä ei-toivottava ilmiö, siinä hengessä että kaikenlaiset pätkätyöt ovat pahasta ja henkilöstövuokraus on orjakauppaa; välillä on sitten ilmeisesti tuumittu, että se voi olla kenties joillekin vaihtoehtoinen väylä vakinaisiin työsuhteisiin. Ei ole osattu ajatella sitä sellaisena omana itsenäisenä sektorinaan, joka työllistää kausiluonteisesti ja tehokkaasti tietyissä elämänsä välivaiheissa olevia ihmisiä.

Vuokratyön lieveilmiötkään eivät (kai) sentään enää ole samaa luokkaa mitä ne olivat joskus 1990-luvulla, kun henkilöstövuokraus tähän maahan toden teolla rantautui. Silloin en siis moisia töitä tehnyt, mutta jälkikäteen on tullut kuultua kaikenlaisia juttuja. Itse tein vuokratöitä yhtenä suvena valmistumiseni jälkeen tämän vuosituhannen puolella, ja se kyllä kieltämättä kysyi omanlaistaan jaksamista. Mutta ainakin se vuokratyöfirma oli erinomaisen reilu, ja kaikki sujui juoheasti. Ainoa asia, mitä siinä tarvittiin oli se oma valmius singahtaa yhdestä paikasta toiseen ja sieltä kolmanteen lyhyellä varoitusajalla, mutta vuokraduunarin henkilökohtainen jaksaminen taas on sellainen asia, missä viranomaiset eivät voi olla avuksi. Meikäläiselle singlemiehelle sen sortin työt kuitenkin sopivat siinä kohtaa. Ei se kiinnostanut minua minään porttina vakinaistyöhön, se vain oli hetkellinen rehellisen toimeentulon väline sen suven aikana. Sen jälkeen oli varaa pitää hetki taukoa ja etsiä jotain muuta.

Tai en tiedä, koska en tunne asioita syvällisemmin; ainakaan en kokenut olevani hyväksikäytetty.

En sano, että ulkomaalaiselle pitäisi aina maksaa meikäläisen työehtosopimuksen mukaista palkkaa täällä. On niitäkin joille se merkitsisi, ettei Suomeen kannata tulla tekemään keikkoja, koska palkka huononisi.

Palkka huononisi, jos maksettaisiin työehtosopimuksen mukaisesti? Miten? Eiköhän siinä nettopalkkakin (se on se summa, mitä vierastyöläinen ajattelee) todennäköisesti paranisi. Tosin ei välttämättä kovin paljoa, mutta keikkatyöläinen suhteutettaisi sen mielessään paljolti kotimaansa hintatasoon. Suomeen mahdollisesti jäävä verokertymä taas kasvaisi. Vai meinasitko kirjoittaa, ettei työnantajan kannattaisi siis työllistää tätä keikkatyöläistä?

Tällä hetkellähän siirtotyöläisen euro voi olla hyvinkin 70 senttiä, istuvan presidentin erästä fraasia soveltaakseni. Ei se sitä vierastyöläistä haittaa, koska hänen mittapuullaan se on reilu summa; tiedä sitten, polkeeko se suomalaisenkaan duunarin mahdollisuuksia, ainakaan Olkiluodon tapaisissa projekteissa jotka olisivat todennäköisesti nykyään mahdottomia ilman vierastyövoimaa. Voi olla, että tuo epäsuhta on sisäänrakennettu asia, mikä kuuluu järjestelmään ja mikä pitää vain kestää. En tiedä, koska sivistyskapasiteettini ei suoraan sanoen oikein riitä tämän arvioimiseen. Mutta se nyt on ainakin hyvä, että tämäkin asia nousee keskusteltavaksi, ja Kontula on kyllä kirjoittanut aiheesta parhaimmillaan hyvin perustellen.

Tuli jostain syystä mieleeni tämä sarja ja  tämä.

Tämä pamfletti on muuten sikälikin aika hyvä päänavaus, että siinä tuodaan esille maanosanlaajuinen siirtotyöläisvirta, missä Olkiluoto on vain yksi osa suurempaa kokonaisuutta. Puolan osaltahan esimerkiksi on erikoista se, että samalla kun puolalaiset itse ovat lähteneet töihin Irlantiin, Britanniaan tai Suomeen parempien palkkojen perässä, niin puolalaiset työmaat ovat olleet täynnä valkovenäläisiä ja ukrainalaisia työmiehiä, joille tietysti on samalla tavalla maksettu Puolan palkkatasoa hiukan matalampaa liksaa. Kontulan kirjassa muuan puolalainen työmies ryhtyy funtsimaan tätä asiaa, ja toteaa lopulta "hullu systeemi".

... mutta näinhän se on. Eipä tämä oikeastaan sen kummempaa ole kuin Suomessa vielä vähän aikaa sitten, kun sairaanhoitajiksi pestattiin virolaisia naisia (nyttemmin filippiiniläisiä), ja Suomessa koulutetut hoiturit nostivat kytkintä ja lähtivät Norjaan tai Britanniaan parempien palkkojen perässä. Silloinhan esitettiin julkisuudessa muistini mukaan aika rajuja kannanottoja, joissa vaadittiin kotimaassa suoritettavan työvelvollisuuden säätämistä sairaanhoitajille vastineeksi heidän kouluttamiseensa upotetuista veromarkoista. Protektionismia ja pakkotyötä, koska palkkojen korottaminenhan nyt olisi ollut aivan mahdoton ajatus inflaation, kilpailukyvyn ja ties minkä muun takia.

Luulisin, että tuossakin esimerkissä ilmenee se, miten vierastyö on se ilmiö, mikä todennäköisesti ravisuttaa meikäläisen, nyttemmin Eurooppaan selkeämmin ja peruuttamattomasti kytketyn yhteiskuntasysteemin rakenteita väkisinkin paljon enemmän kuin mitkään paljon marginaalisemmat maahanmuuton sektorit.

Pistetään nyt vielä aiheeseen liittyvää musiikkia.


Best,

J. J.

Offline Julmuri

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3920
  • Pienimunainen fasisti
Re: Anna Kontula ja "Näkymätön kylä"
« Reply #9 on: September 08, 2010, 12:08:01 »
Vuokratyön lieveilmiötkään eivät (kai) sentään enää ole samaa luokkaa mitä ne olivat joskus 1990-luvulla, kun henkilöstövuokraus tähän maahan toden teolla rantautui. Silloin en siis moisia töitä tehnyt, mutta jälkikäteen on tullut kuultua kaikenlaisia juttuja. Itse tein vuokratöitä yhtenä suvena valmistumiseni jälkeen tämän vuosituhannen puolella, ja se kyllä kieltämättä kysyi omanlaistaan jaksamista. Mutta ainakin se vuokratyöfirma oli erinomaisen reilu, ja kaikki sujui juoheasti. Ainoa asia, mitä siinä tarvittiin oli se oma valmius singahtaa yhdestä paikasta toiseen ja sieltä kolmanteen lyhyellä varoitusajalla, mutta vuokraduunarin henkilökohtainen jaksaminen taas on sellainen asia, missä viranomaiset eivät voi olla avuksi. Meikäläiselle singlemiehelle sen sortin työt kuitenkin sopivat siinä kohtaa. Ei se kiinnostanut minua minään porttina vakinaistyöhön, se vain oli hetkellinen rehellisen toimeentulon väline sen suven aikana. Sen jälkeen oli varaa pitää hetki taukoa ja etsiä jotain muuta.

Joo, olin minäkin opiskelun jälkeen jonkin aikaa vuokrahommissa. Tosin olin silloinkin kaksi vuotta samassa paikassa vakituisen luonteisessa työssä. Kun on kyse oikeasti vain hetken työstä, en näe asiassa mitään ongelmaa. Ongelma tulee juuri tuolloin kun sinua pidetään vakituisen omaisessa työssä, mutta voidaan koska tahansa erottaa tai sanoa, ettei esim. viikkoon ole hommia, maksaa huonompaa palkkaa yms. yms. yms.

Erityisen ongelmallinen asia on aloilla, jossa vuokratyön käyttö on niin yleistä, ettei vakituisia paikkoja enää aloiteta juuri ollenkaan. Pisin pätkä, jonka tiedän luotettavasti jonkun olleen vakituisen omaisessa työssä vuokratyösuhteessa, on 8 vuotta. Myös tiedän monia, jotka on tehneet alansa hommia vuosikaudet vain vuokramiehenä, aina pari vuotta siellä toiset täällä, kun vakihommia ei yksinkertaisesti ole. Se on aika tylyä kun vuosia palvelleelle tyypille saattaa tulla tekstari työmatkalla, että hommat on loppu ja se on sitten siinä. Mitään perusteluja ei tarvita. Tällaisenkin tapauksen tiedän.

En sano, että ulkomaalaiselle pitäisi aina maksaa meikäläisen työehtosopimuksen mukaista palkkaa täällä. On niitäkin joille se merkitsisi, ettei Suomeen kannata tulla tekemään keikkoja, koska palkka huononisi.
Palkka huononisi, jos maksettaisiin työehtosopimuksen mukaisesti? Miten?

Meinaat, että Suomessa on maailman parhaat palkat vai?  Jos lakiin kirjataan, että ulkomaalaiselle on aina maksettava Suomen työehtosopimusten mukaista palkkaa, kai se silloin koskisi niitäkin maita, jossa palkat on isompia kuin Suomessa. Niitä maita on muuten melkoisesti.


Tällä hetkellähän siirtotyöläisen euro voi olla hyvinkin 70 senttiä, istuvan presidentin erästä fraasia soveltaakseni. Ei se sitä vierastyöläistä haittaa, koska hänen mittapuullaan se on reilu summa; tiedä sitten, polkeeko se suomalaisenkaan duunarin mahdollisuuksia...

Tuo lieneekin se oleellisin kysymys meidän kannaltamme. Lisääkö siirtotyö työttömyyttä Suomessa? Sinänsä minusta palkkana on riittävä lähtömaan palkka kunhan noudatetaan sitä, mitä on sovittu.
"Jos Suomi olisi esim. Latvian kaltainen persereikä, meillä ei olisi mitään ongelmaa turvapaikkaturismista" - nimimerkki "kami" Hommaforumilla

Offline rjh

  • Full Member
  • ***
  • Posts: 151
Re: Anna Kontula ja "Näkymätön kylä"
« Reply #10 on: September 08, 2010, 13:21:45 »

Meinaat, että Suomessa on maailman parhaat palkat vai?  Jos lakiin kirjataan, että ulkomaalaiselle on aina maksettava Suomen työehtosopimusten mukaista palkkaa, kai se silloin koskisi niitäkin maita, jossa palkat on isompia kuin Suomessa. Niitä maita on muuten melkoisesti.

[

???

TESissähän määritellään ainoastaan vähimmäispalkat, joita sopimuksen kattamien alojen tehtävistä maksetaan. Mikään laki tai sopimus ei estä työnantajaa maksamasta yksittäisille työntekijöille, esim. ulkomaalaiselle huippuasiantuntijalle, tai yksittäisistä tehtävistä sopimuksen ylittävää korvausta, jos katsoo että saatava lisähyöty on sen arvoista.

Alkoholiton Lager

  • Guest
Re: Anna Kontula ja "Näkymätön kylä"
« Reply #11 on: September 08, 2010, 14:35:41 »

Suosittelen siis lukemaan teoksen. Mahdollista on, että se julkaistaan aikanaan myös puolaksi.


jos joskus haluat ihan faktaa miten tuolla työmaalla menee niin voipi olla, että voin sinua auttaa.

ai niin, siihen ei tarvita väliin annaa eikä muitakaan "tutkijoita"




Voi pyhä Sylvi, kyllä sitä kuule ihan oikeati on parempi kuunnella jotain tutkijaa kuin nimimerkkiä jollain internetin keskustelupalstalla. Vaikka olisitkin töissä siellä, niin ihan oikeastiko väität että henkilökohtainen fiiliksesi siitä, miten asiat ovat, on jotenkin tarkempi kuin jonkinasteinen tutkimustieto?

Jos näin on, niin julkaise rauhassa vastine jota sitten voidaan riepotella ympäriinsä. Mäkin voisin kertoa monia asioita vaikka siitä, miten Helsingissä rakennetaan taloja. Ei siihen mitään tutkijoita tarvita, eiku..

Mika.H

  • Guest
Re: Anna Kontula ja "Näkymätön kylä"
« Reply #12 on: September 08, 2010, 15:10:51 »
Voi pyhä Sylvi, kyllä sitä kuule ihan oikeati on parempi kuunnella jotain tutkijaa kuin nimimerkkiä jollain internetin keskustelupalstalla. Vaikka olisitkin töissä siellä, niin ihan oikeastiko väität että henkilökohtainen fiiliksesi siitä, miten asiat ovat, on jotenkin tarkempi kuin jonkinasteinen tutkimustieto?

Jos näin on, niin julkaise rauhassa vastine jota sitten voidaan riepotella ympäriinsä. Mäkin voisin kertoa monia asioita vaikka siitä, miten Helsingissä rakennetaan taloja. Ei siihen mitään tutkijoita tarvita, eiku..

en ole tuolla töissä, mutta tiedän tuon paikan asioista enemmän kuin anna k.

anna ei tuolla tutkinut yhtään mitään. se, ettei anna tiedä edes perusasioita projektihommista ei ole minun eikä muiden syy. saman kirjan anna olisi voinut kirjoittaa juteltuaan minun kanssa tunnin verran. tosin enemmän tietoa olisi tapauksesta tietysti saanut, mutta eihän tieto ollutkaan tuon tutkimuksen tarkoitus. yleistä hälinää tuossa haettiin.

edelleen. olkiluoto on suomen tarkimmin vartioitu työmaa, JOS tuolla olisi ihan oikeita ongelmia niistä olisi jo kuultu ihan viranomaispohjalta.

se, että kirjastossa ei ole puolalaisia kirjoja, onkin jo toinen juttu. suurempi ongelma on tosinse että suomessa on paskempi ruoka kuin puolassa. kumma, ettei anna tuohon ongelmaan puuttunut?


Annushka

  • Guest
Re: Anna Kontula ja "Näkymätön kylä"
« Reply #13 on: September 08, 2010, 15:34:25 »

En sano, että ulkomaalaiselle pitäisi aina maksaa meikäläisen työehtosopimuksen mukaista palkkaa täällä. On niitäkin joille se merkitsisi, ettei Suomeen kannata tulla tekemään keikkoja, koska palkka huononisi.
Palkka huononisi, jos maksettaisiin työehtosopimuksen mukaisesti? Miten?

Meinaat, että Suomessa on maailman parhaat palkat vai?  Jos lakiin kirjataan, että ulkomaalaiselle on aina maksettava Suomen työehtosopimusten mukaista palkkaa, kai se silloin koskisi niitäkin maita, jossa palkat on isompia kuin Suomessa. Niitä maita on muuten melkoisesti.

TES säätelee minimipalkkaa, mikään ei estä maksamasta minimin ylittävää palkkaa.

Tuo lieneekin se oleellisin kysymys meidän kannaltamme. Lisääkö siirtotyö työttömyyttä Suomessa? Sinänsä minusta palkkana on riittävä lähtömaan palkka kunhan noudatetaan sitä, mitä on sovittu.

Tämä sivuaa hieman toisessa ketjussakin käytävää keskustelua työperäisen maahanmuuton vaikutuksista. Jos virolaisten tai puolalaisten siirtotyöläisten kanssa Suomessa noudatetaan lähtömaan palkkaa (eli siis Viron tai Puolan sääntöjä), niin on tietysti aivan selvää että palkkaus on huomattavasti alhaisempi kuin suomalaisilla rakennusmiehillä. Näin ollen melko kotikutoisellakin logiikalla ymmärtää, että tämä vaikuttaa suomalaisten rakennusmiesten työllisyystilanteeseen.

Aika monessa Euroopan maassa tuo onkin tilanne, ja omalta osaltaan tähän kontribuoi suuresti EU-tason lainsäädäntö (tarkemmin ottaen lähetettyjä työntekijöitä koskeva direktiivi) jonka nykytulkinta on se että ensisijaisesti siirtotyöläisiin sovelletaan lähtömaan ehtoja, koska työntekomaan ehtojen soveltaminen rikkoisi palvelujen vapaan tarjoamisen periaatetta, niin omituiselta kuin se kuulostaakin. ECJ on tarjoillut tästä aiheesta useita tuomioita, joissa kyseistä minimilainsäädäntöä on tulkittu maksimilainsäädännöksi, esimerkiksi Ruotsissa ns Vaxholm -tapaus, Saksassa (muistaakseni) Ala-Saksin osavaltion työlainsäädäntöä arvioiva tapaus, Suomeakin koskettanut Viking Line -juttu, ja viimeisimmäksi ilmeisesti komissio vastaan Luxembourg. Kaikissa näissä tuomioistuin on tulkinnut perussopimusvapauksien yksiselitteisesti ja kaukaa hakienkin kävelevän sellaisten direktiivien yli joilla yritetään säädellä minimitasoja liikkuvalle työvoimalle.

Se miksi Suomessa osa ay-liikkeestä on ikään kuin tunkenut päänsä pensaaseen tuon asian suhteen on tietysti se, että Suomessa yleissitovuus on lakisääteistä eikä sitä siksi toistaiseksi voida purkaa EY-tuomioistuimen päätöksellä.

(Sivujuonteena mikäli EY-tuomioistuimen poliittisen vallan luonne kiinnostaa enemmän, tässä parin vuoden takaa englanninkielisenä versiona hyvin kiintoisa Saksan entisen liittopresidentin Roman Herzogin ja Centrum für Europäische Politik -ajatushautomon johtajan Lüder Gerkenin alunperin Frankfurter Allgemeinessa julkaistu artikkeli Stoppt den Europäischen Gerichtshof: http://www.cep.eu/fileadmin/user_upload/Pressemappe/CEP_in_den_Medien/Herzog-EuGH-Webseite_eng.pdf.)

Se, että Suomessa on siirtotyöläisten palkkaus noin lakisääteisesti kunnossa ei tietenkään tarkoita ollenkaan sitä, että se on käytännössä kunnossa. Aivan erikseen on se ongelmakenttä, jota olen kuullut raksaliiton työntekijöiden manaavan aika usein, että Suomessa ei ensinnäkään asiaa juuri mitenkään valvota (ja valvonnalta on koko ajan poistettu resursseja) ja toisekseen viranomaiset eivät tiedä/ole kiinnostuneita siitä miten asia korjattaisiin. Kertomukset esimerkiksi siitä, kuinka verotoimisto kieltäytyy käytännössä auttamasta virolaisia rakennusmiehiä kun he haluaisivat maksaa veronsa Suomeen (mitä ilmeisimmin siksi että he eivät tiedä millä prosessilla se onnistuisi), eivät ole täysin yksittäistapauksia.

Jussi Jalonen

  • Guest
Re: Anna Kontula ja "Näkymätön kylä"
« Reply #14 on: September 08, 2010, 16:21:29 »
Meinaat, että Suomessa on maailman parhaat palkat vai?  Jos lakiin kirjataan, että ulkomaalaiselle on aina maksettava Suomen työehtosopimusten mukaista palkkaa, kai se silloin koskisi niitäkin maita, jossa palkat on isompia kuin Suomessa. Niitä maita on muuten melkoisesti.

Tässähän oli puhe rakennustyöläisistä, jotka saapuvat Puolasta, Virosta ja muista sellaisista maista. Mitä taas tulee sellaisiin ammattilaisiin, jotka saapuvat kuvailemistasi maista ja katsovat olevansa siinä asemassa, että voivat täälläkin nimetä palkkansa korkeiksi, niin ei heitä lainsäädäntö mitenkään kahlehtisi noiden vaatimusten suhteen. Tästä onkin jo täällä mainittu pariin otteeseen.

anna ei tuolla tutkinut yhtään mitään. se, ettei anna tiedä edes perusasioita projektihommista ei ole minun eikä muiden syy. saman kirjan anna olisi voinut kirjoittaa juteltuaan minun kanssa tunnin verran. tosin enemmän tietoa olisi tapauksesta tietysti saanut, mutta eihän tieto ollutkaan tuon tutkimuksen tarkoitus. yleistä hälinää tuossa haettiin.

Tuota noin, oletko nyt oikeasti lukenut sitä teosta? Onhan siinä opuksessa puutteensa ja aika ajoin se sortuu omasta mielestäni ehkä hieman turhan tunteikkaaksi, mutta yleisesti ottaen se on varsin maltillinen ja sillä on ansionsa. Sinänsä on myös hyvä, että joku viitsi tosiaan ylipäätään käydä paikan päällä, koska tähän asti suurin osa Olkiluotoa koskevista kirjoituksista on tullut Kehä Kolmosen sisälle linnoittautuneilta kaikentietäjiltä, jotka todennäköisesti kuvittelevat, että "Satakunta" on nautaeläimen ruuansulatuselin. Lukiessani huomasin Kontulan kiinnittäneen huomiota paljolti samoihin asioihin jotka itsellenikin ovat tutuksi tulleet. Tietysti katselen asioita myös vähän toisenlaisesta perspektiivistä; Kontula asui toki parakkikylässä, mutta toisaalta hän ei osaa puolaa, eikä tainnut istua miesten kanssa tuopilla. Silti, teos on kyllä mielestäni aika hyvin vanginnut sen olennaisen.

"Yleisestä hälinästä"... no jaa, kyseessä oli poliittinen pamfletti, jonka oli tarkoitus herättää keskustelua. Koska asioista pitää keskustella (TM). Siinä se onnistui, mikä on erinomaisen hyvä asia.

se, että kirjastossa ei ole puolalaisia kirjoja, onkin jo toinen juttu. suurempi ongelma on tosinse että suomessa on paskempi ruoka kuin puolassa. kumma, ettei anna tuohon ongelmaan puuttunut?

Ei se mikään ongelma ole, Raumalla on hyvinvarustettu puolalainen ruokakauppa Syväraumankadulla. Sieltä allekirjoittanutkin makkaransa ja piirakkansa ostaa aina kun länsirannikolla käy. Suomalaisen sapuskan puolesta tosin sanoisin sen verran, että meikäläinen ruisleipä on parempaa kuin mikään leipä yhtään missään, ja täällä on kalapuoli myös moninaisempi.

Eurajoella ja Raumalla on muuten kirjastoissa varsin hyvät puolankieliset osastot. Kontula oli puhunut jonkin verran myös "kotoutuksesta", mikä oli yksi niitä kohtia, jonka oleellisuus jäi itselleni hieman epäselväksi. Mikäli sillä tarkoitetaan pelisääntöjen tekemistä selväksi siirtotyöläiselle, mistä on paljon kirjoitettukin, niin asia on tietysti selvä. Mikäli sillä tarkoitetaan kieliopintojen järjestämistä, niin sitten se ei ole aivan niin selvä asia.

Kertomukset esimerkiksi siitä, kuinka verotoimisto kieltäytyy käytännössä auttamasta virolaisia rakennusmiehiä kun he haluaisivat maksaa veronsa Suomeen (mitä ilmeisimmin siksi että he eivät tiedä millä prosessilla se onnistuisi), eivät ole täysin yksittäistapauksia.

... näitä olen muuten kuullut itsekin, sieltä täältä.



Best,

J. J.