Jutusta näkyy hyvin myös uskonnollisten järjestöjen pohjaton kaksinaamaisuus. Kirjoitus kun tietää kertoa, että "muslimijärjestöt" tuomitsevat lujin sanoin monikulttuurikritiikin. Kuitenkin muslimien johtaja puhuu tässä aivan toista kieltä.
Sinulle on näemmä tuosta "uskonnollinen johtaja" -määritelmästä jo heitettykin.
Noin muutoin tämä lohkaisu uskonnollisten järjestöjen kaksinaamaisuudesta (tarkoitetaan ilmeisesti yksinomaan muslimeja) osoittaa kyllä mielestäni aika merkillistä nuivien väärintulkintaa siitä, missä ne rintamalinjat kulkevat tässä "monikulttuuri" vastaan jokin muu -väittelyssä. On tietysti aivan selvää, että moni muslimi vaikkapa Suomessa asemoituu niin sanottujen suvisten taakse tukemaan monikulttuurikritiikin vastustamista, mutta eivät he sitä tee siksi että he kannattaisivat sitä niin sanottua monikulttuuria ja sen taustalla olevia oikeusperiaatteita, vaan siitä yksinkertaisesti syystä, että he vastustavat monikulttuurikriitikoita. Heitä he vastustavat luonnollisesti siksi, että monikulttuurikriittinen liikehdintä pitää sisällään vahvasti nimenomaan muslimeja ja heidän uskontoaan/kulttuuriaan vastustavia elementtejä.
Toisin sanoen vihollisesi vihollinen on ystäväsi, tässä vaikkapa tiukkojen ja vanhoillisten muslimien tapauksessa, mutta tunne ei ole välttämättä ollenkaan vastavuoroinen suvisten puolelta, kuten aina näissä keskusteluissa oletetaan. Ei islamin harjoittamisen oikeuden puolustaminen vaikkapa minareettikieltoa vastustamalla johdu siitä, että normisuvis jotenkin ihannoisi islamia. Tämä ajatusrakennelma on jo lähtökohtaisesti nähdäkseni aivan perverssi.
Ainakin kaltaiseni suviksen maailmankuvassa tämä asia menee niin, että liberaalin (ja sitä kautta tietyissä rajoissa moniarvoisen) ja yleisiä oikeusvaltion periaatteita kunnioittavan näkemyksen vastustajia ovat
sekä erilaiset vanhoilliset ja rajoittamaan pyrkivät uskonnolliset ryhmät (ml jotkut muslimit)
että kulttuuripuristiset (ja sitä kautta yksiarvoisuutta vaalivat) rajoittamaan pyrkivät monikulttuurikriitikot. Toisin sanoen minusta tiukalla nuivuudella/halla-aholaisuudella on paljon enemmän yhteistä tiukkojen muslimien kanssa, kuin kummallakaan ryhmällä minun maailmankatsomukseni kanssa.
Ja kyllä, samalla tavalla suvikselle on kauhistus vaikkapa joku lestadiolaisuus ja muut kristilliset herätysliikkeet, joiden pitkään kuitenkin Suomessa saattoi katsoa olevan kuivumassa kasaan ja kuolemassa hiljaa itsekseen ympäröivän yhteiskunnan sekularisoituessa. Tämä on taas ainakin hetkellisesti muuttunut, kiitos Päivi Räsäsen, joka on nimenomaan saanut vauhtia yhtä uskonnollista ryhmää vastaan lähes fundamentalistisella vakaumuksella käyvästä nuivailmiöstä.
Itse tiedän hyvin kaksi tapausta, jossa länkkäri on iskenyt silmän musliminaiseen ja toisinpäin. Toisessa ei kovin hyvin käynyt kun suvun miehet ei jättäneet rauhaan, mutta yhdessä tapauksessa suomalainen mies keksi kääntyä muslimiksi ja pyytää sitten naisen kättä hänen isältään. Se natsasi.
Niin, tässä nyt ilmeisesti haetaan sitä, että suvikset jotenkin sivulauseessa tulisivat sanoneeksi, että tämä on ok koska kyseessä on islam. Ei tietenkään se ole ok. Siihen puuttuminen vain on ihan yhtä vaikeaa kuin puuttuminen vaikkapa lestadiolaisten harjoittamaan yhteisöstä karkoittamiseen. Kyse on lähinnä siitä, että kun tiukat muslimit eivät ole todellakaan ainoa tai erikoinen ryhmä edes Suomessa siinä, että sillä on yhteisön sisäisiä tiukkoja (kirjoittamattomiakin ja vielä usein ei mihinkään suoraan tekemiseen/toimintaan/pakottamiseen yksilöitäviä niinkään kuin kulttuuristen normien aiheuttamien paineiden luomia) sääntöjä vaikkapa sukupuoliroolien ja käyttäytymisen suhteen, niin ei oikein ole perusteltavissa se, että pitäisi kovin järeillä - esimerkiksi lainsäädännöllisillä - keinoilla puuttua suoraan ja erityisesti juuri sen yhden yhteisön kulttuuriin. Perusolettama on tietysti aivan itsestään selvästi (tosin täällä se pitää aina artikuloida erikseen) se, että kaikki noudattavat lakia, ja jos eivät noudata, niin sitten siitä tulee laissa määrättyjä seuraamuksia.
(Tämä ei tosin yritä sanoa sitä, että laki on hyvä koska se on laki.)
Toivottavasti tuosta nyt sai selvää, yritin olla mahdollisimman selvä, mutta tänään miulla ei ole mennyt kaikki ihan kuin Strömsössä, että saatoin taas sortua koukeroisuuteen.