Author Topic: Ydinvoima?  (Read 6518 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Pliers

  • Guest
Re: Ydinvoima?
« Reply #45 on: July 10, 2010, 14:31:10 »
Ja pakko sanoa, kuinka raikkaalta tuntuu välillä olla Wardan kanssa tukkanuottasilla! Lisää tällaista!  ;D

Minä olen tästä herkusta nauttinut tuolla yksityisviestien puolella luomuviljelyksen osalta jo pidemmän aikaa. Ähäkutti!  ;D

Saamari sentään! Luomu-keskustelua heti tänne!  :D

On se muuten vaan hykerryttävää, kuinka yksi tamma orhien karsinassa villitsee koko tallin. :P Lieneekin huomionarvoista, että ainakin näissä nettifoorumeissa käytävä maahanmuuttokeskustelu on kaikkinensa kovin miesvaltaista, eikä vain kriitikkojen poterossa.

 :D

Ihan eppistä, kun yhdet supattaa keskenään privassa kaikista hyvistä aiheista. ;) Lisäksi haluaisin kuulla Villen mielipteen haja-asutusalueen jätevesiasetuksesta.

Ville Pekkala

  • Guest
Re: Ydinvoima?
« Reply #46 on: July 19, 2010, 19:08:25 »
Ai Warda on naisihmisiä? Näköjään sitä oppii joka päivä jotain uutta.

Ja mitä jätevesiasetukseen tulee, niin periaatteessa hyvä juttu, käytännön toteutuksen kannalta täysi susi. Kotipitäjässä toteutetaan kunnalliseen viemäriverkkoon liittymistä sivukylällä. Perustettava osakunta, jossa jokaisen kotitalouden osuus muistaakseni 17 000 euron nurkilla. Maksu peritään sitten vuosimaksuina pikkuhiljaa, hanke rahoitetaan vieraalla pääomalla. Tuen saaminen ollut yhtä tuskaa ja ministeriöstä annetaan viikon välein edellisten ohjeiden kanssa ristiriitaisia lisäohjeita.

Pliers

  • Guest
Re: Ydinvoima?
« Reply #47 on: July 19, 2010, 20:45:56 »
Minä hyväksyn tavoitteen vesien puhdistamiseksi. Sitä vaan toivoisi, että niitä oikeasti tehokkaita, ja halvempia toimenpiteitä tehtäisiin ensin.


Tällaisen vuodatuksen tuhersin naapurivoorumille:

http://www.rakennusmaailma.fi/artikkelit/pienpuhdistamot-vertailuun

Quote
Pienpuhdistamot vertailuun

Asetuksessa määrätään, että talousjäteveden ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen.

Asetus ei kuitenkaan edes vihjaa, kuinka tämä puhdistustulos tulee saavuttaa, vaan se jätetään vapaasti kiinteistön omistajan harkintaan. Ei siis riitä, että maaseudun asukas hankkii puhdistamon ja asennuttaa sen paikoilleen. Asetuksen mukaan hän on myös vastuussa siitä, että laite todellakin aina toimii suunnitellulla tavalla. Näin tehdään Suomessa maaseudun väestöstä paskapylvään vartijoita oikein asetuksella.

On ilmeistä, että useimmat pienpuhdistamot toimivat kuten pitääkin ja puhdistavat jäteveden vähintäinkin asetuksen vaatimusten mukaisesti. Yhtä ilmeistä on, että ne tekevät sen vain, jos kaikki niiden toimintaedellytykset ovat kunnossa. Tukkoon mennyt pienpuhdistamo voi olla luonnolle jopa haitallisempi kuin vanhat sakokaivot, koska sakokaivojen tilavuus oli sentään suurempi.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/07/jatevesien_pienpuhdistamoissa_useita_puutteita_1812111.html

Quote
Omakotitalojen jätevesien puhdistuslaitteissa on paljastunut selviä puutteita. TM Rakennusmaailma -lehden vertailussa vain yksi pienpuhdistamo kahdeksasta poisti talviaikaan jätevedestä riittävästi ravinteita. Kalliit laitteistot ovat myös alttiita häiriöille.

Ensimmäisen puolivuotisjakson perusteella pienpuhdistamot selviävät eloperäisen aineen poistamisesta hyvin, mutta fosforin ja erityisesti typen kohdalla tuli pahoja ongelmia.

- Surullisinta oikeastaan oli typen kohtalo. Ainoastaan yksi puhdistamo pääsi lähelle 40 prosentin tavoitetta. Suurin osa jäi 15 - 25 prosentin poistumaan, sanoo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tutkija Ilkka Sipilä.

TM Rakennusmaailma -lehden, Käytännön Maamies -lehden ja MTT:n yhteishankkeessa selvisi, että tuhansia euroja maksavat laitteistot ovat alttiita häiriöille. Lisäksi talvipakkasten aikaan ainoastaan yksi pienpuhdistamo kahdeksasta ylitti ympäristöministeriön jätevesiasetuksen päästörajat.

Näin siis siitä huolimatta, että pienpuhdistamoita on markkinoitu usein maaseudun asukkaille nimenomaan jätevesiasetuksen vaatimusten täyttämisellä. Asetus velvoittaa viemäriverkoston ulkopuolisia kiinteistöjä uusimaan jätevesijärjestelmänsä vuoden 2013 loppuun mennessä. Tavoitteena on vähentää vesistöjen kuormitusta.

- On ollut tiedossa, että ravinneleikkaukset on vaikea saavuttaa. Se vaatii sitä, että puhdistamo toimii koko ajan hyvin. Pienpuhdistamo vaatii hoitoa ja huoltoa, sanoo Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkimusinsinööri Riikka Vilpas.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010073779&sort=true

Quote
MTT:n tutkija Antti Iho pitää pienpuhdistamoita useimmiten järjettöminä hankintoina.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen vanhempi tutkija Antti Iho muistuttaa, että jätevesiasetuksen mukaan pienpuhdistamot ovat vain yksi vaihtoehto päästä tavoitteeseen, eli puhtaampiin vesistöihin.

- Puhdistamoissa on tekniikkaa, joka edellyttää paljon osaamista. Kunnallisissa puhdistamoissakin juuri osaaminen on kriittinen tekijä puhdistuksen onnistumisessa. Vain niissä puhdistamoissa, joissa osaaminen on timanttia, voidaan onnistua puhdistuksessa todella hyvin.

Pienpuhdistamoissa edellytetään, että kuka tahansa yksityinen henkilö osaisi hoitaa tekniikkaa, joka vaatii äärimmäistä asiantuntemusta sitä työkseen tekeviltäkin.

Kuntapäättäjät töihin

- Toiseksi nykyisissä kunnallisissa puhdistamoissa on löysiä. Jos nyt typpipäästöistä puhdistetaan 56 prosenttia, niin 70 prosenttiin pystyttäisiin helposti tehostamalla toimintaa.

Ihon mukaan pitäisi ensin käyttää helpot ja halvat keinot vesien puhdistamiseen, ennen kuin aletaan käyttää kalliita ja vaikeita keinoja ja hukata sillä tavalla resursseja. Iho painottaa, että haja-asutusalueilta lähtevä kuormitus ei läheskään aina edes päädy vesistöön.

- Järvien puhdistus on eri asia kuin kaikkien kuormituslähteiden puhdistus. Pienpuhdistamoilla ei siis saada tuloksia järvien puhdistumiseen.

Ihon mukaan kuntapäättäjät voisivatkin kaivaa asetuksen sallimat poikkeamat ja tulkita asetusta niin, että sen henki ei kuitenkaan vaarannu.

- Voisi tulkita väljemmin, mistä asetuksen kuormitusprosentit lasketaan. Eli talouksissa, joista ei pääse kuormitusta järveen, ei tarvitsisi pienpuhdistamoa.Ihon mukaan esimerkiksi typpikuormituksen määrän voisi laskea järvestä, ei yhden kotitalouden kuormituksesta, joka puhdistuu luonnon prosesseissa.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010073641
Quote
Pienpuhdistamo ei pysty päivät pääksytysten jauhamaan sontaa ilman säännöllistä huoltoa ja ylläpitokorjausta. Rakennusmaailma-lehti arvioi, että vuotuiset käyttökustannukset asettuvat 300-800 euron välille.

Rakennusmaailma-lehti kysyykin, ovatko kansalaiset valmiita pakollisten käyttökulujen lisäksi maksamaan vuosittain satoja euroja huoltosopimuksesta. Lisäksi maksettaviksi tulevat vielä varsinaiset korjauskulut.

Toinen vaihtoehto on, että ihmiset opettelevat yksityiskohtaisesti ylläpitämään ja huoltamaan puhdistamoaan. Sekään ei välttämättä onnistu.

Siksi riskinä onkin lehden mukaan se, että kiinteistökohtaiset pienpuhdistamot pikku hiljaa lakkaavat toimimasta, kun niistä ei viitsitä pitää huolta. Näin etenkin siinä tapauksessa, jos niitä ei valvota mitenkään.Rakennusmaailma ehdottaa Suomeen Ruotsin mallin mukaista valvontaa sakokaivojen tyhjennykseen, jos jätevesien puhdistamista Suomessa on tarkoitus jatkaa pienpuhdistamoiden avulla.

Joka tapauksessa pienpuhdistamo haukkaa loven kukkaroon hankintavaiheessa. Lehden mukaan pienpuhdistamoa ei kannata ostaa ovelta ovelle -kauppiaalta - ei vaikka kauppias kuinka pelottelisi tai uhkailisi sakoilla. Kaupattu malli ei välttämättä sovi kaikkiin taloihin. Asiakas ei useimmiten myöskään saa kulkukauppiailta tasapuolista tietoa kilpailijoiden puhdistamoista.

Jos ei tarkkaan tunne puhdistamoiden toimintaa, apua saa jätevesisuunnittelijalta. Suunnittelijan palvelutkin toki maksavat.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010073495
Quote
Pienpuhdistamot eivät selvinneet päästörajoista

Rakennusmaailman testiryhmä pitää kunnallisia puhdistamoita parhaana ratkaisuna haja-asutusalueiden käymälävesille.

Vain yksi kahdeksasta testatusta puhdistamosta selvitti ajoittain jätevesiasetuksen ravinnepäästörajat eli Labko Biokem. Mikään puhdistamo ei saanut yhtä tähteä parempaa arvostelua. Arvosana 7,2 myönnettiin viidelle puhdistamolle eli Green Rockille, Goodwellille, KWH WehoPutsille, Labko Biokem 6:lle ja WatMan Bio 1:lle.

Vertailun halvin Green Rockin puhdistamo oli parhaita puhdistamoita. Se oli helppo hoitaa. Se oli myös ainoa puhdistamo, jota ei ensimmäisen puolen vuoden aikana tarvinnut korjata tai säätää.

Kaikkein huonoiten testistä selvisi itseään markkinajohtajaksi tituleeraava Ecolator arvosanalla 5,8. Ecolator perui Rakennusmaailman testin viime hetkillä, mutta testiin haluttiin ehdottomasti alan markkinajohtaja mukaan. Testiryhmän mukaan Ecolatorin testipöytäkirjaan kertyi lähes yhtä paljon merkintöjä kuin muille puhdistamomalleille yhteensä.Ecolatorin ongelma oli myös, ettei se ilmoittanut toimimattomuudesta mitenkään. Tolpassa ollut vihreä valo paloi aina vihreänä, vaikka puhdistamon toiminta olisi kokonaan lakannut.Rakennusmaailman mukaan vertailun huonoin ja paras puhdistamo olivat periaatteessa lähes samanlaisia. Päätelmä oli, että tärkeintä ei ole puhdistamon periaate, vaan toteutus.

Huono ratkaisu

Rakennusmaailman testiryhmä tosin piti pienpuhdistamoita huonona ratkaisuna, jos tavoitteena on puhdistaa haja-asutusalueiden jätevedet. Paras ratkaisu olisi testaajien mukaan se, että harmaat vedet puhdistettaisiin maasuodattamoissa ja käymälävedet kerättäisiin umpisäiliöihin, ja käsiteltäisiin kunnan puhdistamoissa.

Testiryhmän mukaan useimmat testatuista laitteista olivat hyvin suunniteltuja. Mutta toimiakseen tehokkaasti laitteet tarvitsevat huoltoa, mikä vaatii puhdistamon omistajalta vaivannäköä tai tulee vaihtoehtoisesti kalliiksi, kun huollosta pitää maksaa.

Rakennusmaailman mielestä myös jätevesiasetuksen päästöprosentit ovat liian tiukkoja yksityisten kansalaisten puhdistamoille, koska esimerkiksi typen poisto ei aina onnistu asetuksen mukaisesti edes kunnallisissa puhdistamoissa. Orgaanisen aineen poistaminen 90-prosenttisesti onnistui puhdistamoissa hyvin. Fosforin 85 prosentin poistaminen oli jo hankalampaa.Typenpoiston vaatimus, 40 prosenttia, osoittautui kaikkein vaikeimmaksi.

Pienpuhdistamo maksaa asennettuna yli 10 tuhatta euroa. Vuotuiset käyttökustannukset pyöreät 1000 euroa. Kaikki tämä, eikä vesistöt edes puhdistu. Huvittavinta on, ettei suurin osa haja-asutusalueella olevista laske jätevesiä vesistöön edes matkan päästä. Jos TM:n testissä olleet puhdistamot eivät toimineet kunnolla jatkuvasta huollosta huolimatta, en usko, että ne toimisivat kovin hyvin perus-Virtasen pihassakaan. Onneksi suurin osa vielä käy vielä töissä. Kääntöpuolena on, ettei puhdistamoa voi olla koko ajan kyttäämässä.

Tämä on jälleen varsin kallis töppi. Asetusta vain ei voida perua, vaikka siitä ei ole mitään hyötyä, koska jotkut ovat pienpuhdistamon jo hankkineet. Jos eduskunta vetäisi asetuksen takaisin, myöntäisi se virheen ja valtio joutuisi korvausvastuuseen. Joten nyt ihmiset vain pakotetaan haaskaamaan rahaa ratkaisuun, joka ei toimi.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/04/fi_FI/jatevesiasetus_voi_haitata_vesistoja/
Quote
Itämeri-asiantuntija Marjukka Porvari arvioi Maaseudun Tulevaisuudessa, että maaseudun vesiensuojelun tehostamiseksi laadittu jätevesiasetus voi jopa heikentää vesistöjen tilaa.
...
Porvarin mielestä päättäjien olisi korkea aika viheltää aikalisä jätevesiasetuksen toteutuksessa: -Jätevesiasetus on johtamassa Itämeren kuormituksen kasvuun, järjettömiin, kustannustehottomiin investointeihin sekä haja-asutusalueen ennestään pienituloisen väestön kohtuuttomaan kohteluun.-

Viime aikoina muutkin asiantuntijat ovat kritisoineet jätevesiasetusta. Maaliskuun lopussa valtionvarainministeriön budjettisihteeri Päivi Valkama tuomitsi jätevesiasetuksen vihertuhlaukseksi.

http://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/article393903.ece

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=28671:haja-asutusalueiden-jaetevesiasetuksesta-kantelu-oikeuskanslerille&catid=2:kotimaa&Itemid=4
Quote
Keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen jättää maanantaina oikeuskanslerille kantelun haja-asutusalueen jätevesiasetuksen toimeenpanon keskeyttämiseksi.
...
Useampikin asiantuntija on ihmetellyt jätevesiasetuksen epäkohtia ja sen aiheuttamia kohtuuttomia kustannuksia saatuun hyötyyn nähden.

Tarkoittaako asetus siis sitä, että asukkaat pakotetaan kunnalliseen järjestelmään omalla kustannuksellaan? Joissakin tapauksissa kunta on vaatinut, että pihakaivo täytetään ennen kuin järjestelmään saa liittyä. Mitä tämä tekee haja-asutusalueen huoltovarmuudelle?



Lisäinfoksi:

FosforipäästölähteetTyppipäästölähteet

http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=8575&lan=fi

Tämä on ns. virallisen tahon informaatiota, ja sekin jo vanhentunutta. Huomatkaa, että maatalouden suhteellinen osuus on kasvanut edellisvuosista yksinkertaisesti sen vuoksi, että muut tahot ovat vähentäneet absoluuttisia määriään. Erityisesti typpipäästöjen osalta haja-asutuksen 3% kuulostaa hurjalta. Tämä 3% siis on se iso paha susi, jota nyt metsästetään haulikot tanassa hurjin vaatein?

Jos jollakulla on tarjota todellisempia käppyröitä eikä vain huhuja niiden olemassaolosta niin mielelläänhän niitä katsoisi. Odotellessa varmaankin voi keskustella tästä onnettomasta jätevesiasetuksesta ja sen merkityksestä kotitalouksille?