Miksi maahanmuuton rajoittaminen on vain paha asia?

[Zngr]

Näinhän te juuri haluaisitte elää. Jossain kohtaa on tullut tili, ja te jonotatte uutta Potteria ymmärtämättä, että tili on syöty ajat sitten ja nyt mennään velalla.

Touche. Marttila ilmeisesti kannattaa maahanmuuttoa nykyisellään tai haluaa lisätä sitä, ja käyttää argumenttinaan sen puolesta seuraavaa lausetta:

Vähän sama kuin minä eläisin sen mukaan että koska tänään tuli tili, voin joka päivä ostaa 12 kirjaa Akateemisesta kirjakaupasta.

Marttila ei tainnut miettiä tätä ihan loppuun. Tuo on nimenomaan argumentti vastustaa humanitaarista maahanmuuttoa. Noinhan juuri tehdään, jos halutaan lisää maahanmuuttajia jotka ovat taloudellinen taakka vielä tässä konkursissa.

[Pliers]

Pliers, kutsut tässä turvapaikanhakijoita "laittomaksi maahanmuutoksi": oiva keino oikeuttaa omat nuivat asenteet onkin leimata ja kriminalisoida heikommassa asemassa olevat. Onko turvapaikanhakija hyväksyttävämpi, jos on maksanut lentolipun aidon passinsa ohella  (käytännössä mahdotonta useista maista, joista lähtee pakolaiseksi), vai jos on maksanut ihmissalakuljettajalle?

Ryhdyin kutsumaan sitä laittomaksi maahanmuutoksi, koska suvikset ovat ryhtyneet kutsumaan sitä siirtolaisuudeksi pakolaisuuden asemesta. Turvapaikanhakija on hyväksyttävä silloin, kun hänellä on siihen perusteet. Asiakirjojen tahallinen hukkaaminen, identiteetin ja iän salaaminen ja rikollisten apuna käyttäminen isolla rahalla vain asettaa toiminnan varsin epäilyttävään valoon.

Muistuttaisin Amnestyn taannoin tekemästä selvityksestä, jonka mukaan esimerkiksi romanikerjäläisyyteen mediassa toistuvasti liitetystä organisoidusta rikollisuudesta ei ole näyttöä. Rikollisuuteen vedoten näitä ihmisiä on helpompi torjua.

Salli minun nauraa! 

Tämä ei tietenkään ole historiassa uusi ilmiö. Köyhiä ja kerjäläisiä on syyllistetty omasta kurjuudestaan kautta aikojen, usein jopa uskonnollisella oikeutuksella (karman laki, sairaus synnin palkkana). Nykyisin ei ole tapana syyttää sairauksia tai köyhyyttä yksilön moraalisesta rappiosta/pahoista teoista johtuvaksi. Syytetään kulttuuria. Tai yhteiskuntaa. Nehän ovat viime kädessä syynä yksilöiden moraaliseen rappioonkin, eivät yksilöt itse...

Älä unohda: "Jokainen on oman onnensa seppä."

Viime kädessä ei ole suurtakaan merkitystä sillä, ketä syytetään, kunhan syyllinen on toisaalla kuin itsessä tai siinä, kuka voisi avun antaa (jos se sattumoisin onkin oma viiteryhmä). Riippuen siis siitä, oletko itse potentiaalisessa autettavan tai auttajan asemassa.

Se joka toista on itte... ?

Kun ongelmiin on löytynyt syyllinen, on omasta vastuusta helppo luistaa.

Yritäs nyt ymmärtää, ettei tässä syyllisiä etsitä, vaan ratkaisuja ongelmaan.

Laiton maahanmuutto on seurausta ilmiöistä, jotka voitaisiin nimetä vaikkapa "globaali eriarvoisuus", "sodat ja kriisit" ja "laillisen maahanmuuton esteet" -tyylisesti.  Kuinka moni "laitonta maahanmuuttoa" vastustavista olisi valmis edesauttamaan ja laajentamaan maahanmuuttotapojen laillistamista?

Sekö ratkaisisi mainitsemasi ongelmat?

Tästä palaammekin taas Isontalon Antin taannoin tuomaan ydinkysymykseen siitä, kenen kanssa ja miten haluamme kakkuamme jakaa. Ahneimmat tekevät kaikkensa, jottei jakamisen tarvetta olisi lainkaan. Muutamat  maahanmuuttoa vastustavistakin tosin myöntävät, ettei maahanmuuttajilla ole käytännössä mitään merkitystä esimerkiksi Suomen kansantalouden kannalta, suuntaan tai toiseen.

Juttu on katsos niin, ettei meillä ole mitään jaettavaa. Nyt mennään velalla. Nykyiset Suomen sosiaaliturvan haasteet ovat pientä verrattuna siihen mitä meillä on edessämme. Jotta pystyisimme edes pysäyttämään velkaantumisen tulee meidän tehdä todella ikäviä toimenpiteitä. Minäkin voin sinulle myöntää, ettei varsinaisesti ole väliä, että hukkuuko 10 cm syvyiseen vai 10 metrin syvyiseen veteen. Tällä hetkellä meillä on pää pinnan alla, ja suunta on alas päin.

Turvattomaksi itsensä tuntevaa on silti äärimmäisen helppoa pelotella. Maahanmuuton vastustaminen onkin mitä suurimmassa määrin täysin tunnesidonnainen asia. Jostain kumman syystä lyhytnäköinen itsekkyys tosin halutaan sinnikkäästi nähdä järkevyyden ilmentymänä...

Koska ilmeisesti olen niin voimakkaiden tunteiden vallassa, voisit selittää minulle miten maailman ongelmat ratkeavat sillä, että Suomeen otetaan tuhansia sosiaaliturvasiirtolaisia vuosittain. Lisäksi voisit perustella, miten tämä tahallinen huoltosuhteen heikentäminen on Suomelle eduksi nyt ja tulevaisuudessa.

Jos nämä ehdot eivät täyty, ei toiminta voi olla järkevää, jolloin syytöksesi ei pidä vettä.

[Pliers]

Kas kun apua ei ansaitse, jollei sitä itse ole valmis myöskin tarvittaessa antamaan.

Juuri näin. Näin toimii sivistynyt ihminen. Huolta kantavat ateistit sekä suuret maailmanuskonnot ovat hämmästyttävän yksituumaisia omasta hyvästä jakamisen suhteen. Kyse on lähinnä keinoista, jotka olisivat kestäviä ja edullisimpia kokonaisuuden kannalta. Todistustaakka on sillä, joita seuraavien säkeiden totuus ei puhuttele:

Lue kirjoittamasi boldaamani teksti ja mieti asiaa tuokio.

[Jussi Marttila]

Juuri niin. Nyt tilanne on siis se, että meillä on pienentynyt tilipussi eikä tietoa siitä, että tuleeko se tili nousemaan koskaan ja kuinka paljon.

Jos talous ei enää ikinä tästä nouse, niin sitten on parempi että lähdetään kaikki täältä pois tuon logiikan mukaan. Viimeinen voi sammuttaa valot Helsinki-Vantaalta.

[Sam Karvonen]

Kas kun apua ei ansaitse, jollei sitä itse ole valmis myöskin tarvittaessa antamaan.

Juuri näin. Näin toimii sivistynyt ihminen. Huolta kantavat ateistit sekä suuret maailmanuskonnot ovat hämmästyttävän yksituumaisia omasta hyvästä jakamisen suhteen. Kyse on lähinnä keinoista, jotka olisivat kestäviä ja edullisimpia kokonaisuuden kannalta. Todistustaakka on sillä, joita seuraavien säkeiden totuus ei puhuttele:

Lue kirjoittamasi boldaamani teksti ja mieti asiaa tuokio.

Tästä olemmekin aikaisemmin keskustelleet keskenämme ja näimme muistaakseni asiat yllättävänkin samansuuntaisesti. Tämä boldaamasi kirjoituspätkänihän viittaakin ensisijaisesti sellaisiin kommentteihin, joissa puolustellaan omasta potista jakamattomuutta itselleen uskoteltuun heimohenkisyyteen vedoten. Ja samalla kerskutaan kristinuskolla armon uskontona ja länsimaisen kulttuurin eettisenä selkärankana. Tai sellaisiin kommentteihin, joissa kokonaisuuden etu painaa vähemmän kuin oman heimon etu. Muistaakseni me molemmat olemme päätyneet pikemminkin sellaiseen johtopäätökseen, että osan etua ei voi erottaa kokonaisuuden edusta, vaan ihmiskunta on kiinteistä keskinäisistä riippuvuussuhteista muodostuva kokonaisuus, jonka kokonaisedun tavoitteleminen on kestävin keino myös sen osajoukkojen edun valvonnassa.

Jos vielä pitää virallisesti oma kantani aiheeseen sanoa, niin itse vastustan kategorisesti maahanmuuttoa köyhyyden vähentämisen primäärikeinona. Maahanmuutto on itselleni melko puhtaasti liikkumisvapauskysymys, jonka globalisoituminen kansallisvaltion sisäisestä liikkumisvapaudesta laajemmaksi vapaudeksi on tavoiteltavaa (myös oikeusfilosofisesti loogisin asiantila), mutta tapahduttava hallitusti. Tästä hallittavasta liikkumisvapauden globalisoitumisestakin on ollut jotain hyvin alustavaa viestinvaihtoa, mutta jäänyt vielä varsin pinnalliseksi keskusteluksi. Utilitaristisen hyötynäkökohdan kannalta mahdollisten globaalien sisämarkkinoiden tehokas toimiminen edellyttäisi globaalia liikkumisvapautta siinä missä Yhdysvaltain tai EU:n sisämarkkinoiden tehokkuus perustuu muiden seikkojen muassa liittovaltion sisäiseen liikkumisvapauteen (erit. työvoiman, palvelujen ja tavaran osalta). Kuten sanottu, on vallan oma keskustelunsa, kuinka tähän päästään globaalisti ja aihepiiriä on sivuttu aiemmin. Tässä yhteydessä kuitenkin riittänee omasta puolestani sen toteaminen, että mielestäni maahanmuuttopadon äkillinen murtaminen (eli kansallisten maahantulobyrokratioiden ja rajavartioinnin nopea alasajo) ei voi olla ratkaisu, kuten ei myöskään kansallisen hyötynäkökohdan loputon lyhytnäköinen puolusteleminen maahanmuuttajajoukkoa kansantaloudellisesti hyödyllisiin ja hyödyttömiin luokittelemalla. Edellinen johtaa hallitsemattomiin epäkohtiin ja jälkimmäinen puolestaan rasismiin sekä ongelmien pyyhkäisyyn maton alle.

[Pliers]

Juuri niin. Nyt tilanne on siis se, että meillä on pienentynyt tilipussi eikä tietoa siitä, että tuleeko se tili nousemaan koskaan ja kuinka paljon.

Jos talous ei enää ikinä tästä nouse, niin sitten on parempi että lähdetään kaikki täältä pois tuon logiikan mukaan. Viimeinen voi sammuttaa valot Helsinki-Vantaalta.

Tai sitten sopeudutaan. Ymmärräthän, että julkisen puolen kulut tulevat hurjasti kasvamaan lähitulevaisuudessa. Vaikka talous palaisikin samalle tasolle, jossa se oli ennen nykylamaa, ei se vielä riitä. Saman tason saavuttaminen tulee kestämään useita vuosia. Se taso ei esimerkiksi riittänyt lainojen lyhentämiseen edes silloisella kulurakenteella.

Ilmoittele milloin lähdet. Mä jään tänne sammuttelemaan valoja. Toisaalta tulen kyllä yrittämään kaikkeni, jotta valot saisivat palaa mahdollisimman pitkään.

[Pliers]

Kas kun apua ei ansaitse, jollei sitä itse ole valmis myöskin tarvittaessa antamaan.

Juuri näin. Näin toimii sivistynyt ihminen. Huolta kantavat ateistit sekä suuret maailmanuskonnot ovat hämmästyttävän yksituumaisia omasta hyvästä jakamisen suhteen. Kyse on lähinnä keinoista, jotka olisivat kestäviä ja edullisimpia kokonaisuuden kannalta. Todistustaakka on sillä, joita seuraavien säkeiden totuus ei puhuttele:

Lue kirjoittamasi boldaamani teksti ja mieti asiaa tuokio.

Tästä olemmekin aikaisemmin keskustelleet keskenämme ja näimme muistaakseni asiat yllättävänkin samansuuntaisesti. Tämä boldaamasi kirjoituspätkänihän viittaakin ensisijaisesti sellaisiin kommentteihin, joissa puolustellaan omasta potista jakamattomuutta itselleen uskoteltuun heimohenkisyyteen vedoten. Ja samalla kerskutaan kristinuskolla armon uskontona ja länsimaisen kulttuurin eettisenä selkärankana. Tai sellaisiin kommentteihin, joissa kokonaisuuden etu painaa vähemmän kuin oman heimon etu. Muistaakseni me molemmat olemme päätyneet pikemminkin sellaiseen johtopäätökseen, että osan etua ei voi erottaa kokonaisuuden edusta, vaan ihmiskunta on kiinteistä keskinäisistä riippuvuussuhteista muodostuva kokonaisuus, jonka kokonaisedun tavoitteleminen on kestävin keino myös sen osajoukkojen edun valvonnassa.

Kyllä vaan. Ihmisiä tulee auttaa ja sillä hyvä. Auttamisen tulisi olla suunnitelmallista, priorisoitua ja proaktiivista, ei reaktiivista. Nythän röyhkeimmät saavat suurimman hyödyn kaikkialla maailmassa.

Jos vielä pitää virallisesti oma kantani aiheeseen sanoa, niin itse vastustan kategorisesti maahanmuuttoa köyhyyden vähentämisen primäärikeinona. Maahanmuutto on itselleni melko puhtaasti liikkumisvapauskysymys, jonka globalisoituminen kansallisvaltion sisäisestä liikkumisvapaudesta laajemmaksi vapaudeksi on tavoiteltavaa (myös oikeusfilosofisesti loogisin asiantila), mutta tapahduttava hallitusti. Tästä hallittavasta liikkumisvapauden globalisoitumisestakin on ollut jotain hyvin alustavaa viestinvaihtoa, mutta jäänyt vielä varsin pinnalliseksi keskusteluksi. Utilitaristisen hyötynäkökohdan kannalta mahdollisten globaalien sisämarkkinoiden tehokas toimiminen edellyttäisi globaalia liikkumisvapautta siinä missä Yhdysvaltain tai EU:n sisämarkkinoiden tehokkuus perustuu muiden seikkojen muassa liittovaltion sisäiseen liikkumisvapauteen (erit. työvoiman, palvelujen ja tavaran osalta). Kuten sanottu, on vallan oma keskustelunsa, kuinka tähän päästään globaalisti ja aihepiiriä on sivuttu aiemmin.

Tässä yhteydessä kuitenkin riittänee omasta puolestani sen toteaminen, että mielestäni maahanmuuttopadon äkillinen murtaminen (eli kansallisten maahantulobyrokratioiden ja rajavartioinnin nopea alasajo) ei voi olla ratkaisu, kuten ei myöskään kansallisen hyötynäkökohdan loputon lyhytnäköinen puolusteleminen maahanmuuttajajoukkoa kansantaloudellisesti hyödyllisiin ja hyödyttömiin luokittelemalla. Edellinen johtaa hallitsemattomiin epäkohtiin ja jälkimmäinen puolestaan rasismiin sekä ongelmien pyyhkäisyyn maton alle.

Niin. Ongelmaahan ei olisi ilman pohjoismaista sosiaaliturvaa. Se on ilman muuta tekijä, joka lisää Suomeen tapahtuvaa haitallista maahanmuuttoja ja siitä aiheutuvia ongelmia. Sosiaaliturvan alasajo ei kuulosta minusta houkuttelevalta vaihtoehdolta, koska se sotii moraaliani vastaan. Siis ihmisiä tulee auttaa. Suomalaisten verovaroilla ei kyetä kaikkia maailman hätää kärsiviä auttamaan, joten mielestäni meidän tulisi aloittaa niistä, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin Suomen rajojen sisällä. Jos rahaa jää, tulee meidän auttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti suurimmassa hädässä olevia, ei siis röyhkeimpiä.

Meidän tulee mielestäni kyetä arvioimaan maahanmuuttajien hyödyllisyyttä tai haitallisuutta, jotta ongelmiin voidaan puuttua, eikä lakaista maton alle, kuten nyt tehdään.

[Sam Karvonen]

Suomalaisten verovaroilla ei kyetä kaikkia maailman hätää kärsiviä auttamaan, joten mielestäni meidän tulisi aloittaa niistä, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin Suomen rajojen sisällä.

Itse olen kristillisempi/islamilaisempi/buddhalaisempi ja ajattelen että eniten auttaa pitää apua eniten tarvitsevia, toiseksi eniten toiseksi eniten tarvitsevia, mutta yhtä kaikki myös vähiten apua tarvitsevia. Usein ne eniten apua tarvitsevat eivät ole Suomessa. Kuten Koraanissa sanotaan, keneltäkään ei avunantoa odoteta heille annettuja auttamismahdollisuuksiaan enemmän, eli kyllä sitä omaankin käteen jää. Mitä tulee avun muotoon, en ole pitkään uskonut saati nähnyt raha-avustukseen perustuvan kehitysavun olevan tuloksellista. Laatu ratkaisee ja kaikkein lupaavimmat kehitysmodaliteetit ovat osoittautuneet yllättävän halvoiksi. Tästä omaa ammattiani lähemmin liippaavasta aiheesta voitaisiin joskus jutella syvällisemminkin...

[Pliers]

Suomalaisten verovaroilla ei kyetä kaikkia maailman hätää kärsiviä auttamaan, joten mielestäni meidän tulisi aloittaa niistä, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin Suomen rajojen sisällä.

Itse olen kristillisempi/islamilaisempi/buddhalaisempi ja ajattelen että eniten auttaa pitää apua eniten tarvitsevia, toiseksi eniten toiseksi eniten tarvitsevia, mutta yhtä kaikki myös vähiten apua tarvitsevia. Usein ne eniten apua tarvitsevat eivät ole Suomessa. Kuten Koraanissa sanotaan, keneltäkään ei avunantoa odoteta heille annettuja auttamismahdollisuuksiaan enemmän, eli kyllä sitä omaankin käteen jää. Mitä tulee avun muotoon, en ole pitkään uskonut saati nähnyt raha-avustukseen perustuvan kehitysavun olevan tuloksellista. Laatu ratkaisee ja kaikkein lupaavimmat kehitysmodaliteetit ovat osoittautuneet yllättävän halvoiksi. Tästä omaa ammattiani lähemmin liippaavasta aiheesta voitaisiin joskus jutella syvällisemminkin...

Meidän ainoa eromme on se, että minut on määritelty maahanmuuttokriittiseksi ja sinua ei. Itse asiasta näymme olevan sanalleen samaa mieltä.

Tietysti sillä tulkinnalla, että minä pidän Suomalaisia yhtenä kansana, jolloin jakovara määräytyy siinä mittakaavassa.

[metrics]

Muistaakseni me molemmat olemme päätyneet pikemminkin sellaiseen johtopäätökseen, että osan etua ei voi erottaa kokonaisuuden edusta, vaan ihmiskunta on kiinteistä keskinäisistä riippuvuussuhteista muodostuva kokonaisuus, jonka kokonaisedun tavoitteleminen on kestävin keino myös sen osajoukkojen edun valvonnassa.

Yllä oleva on hölynpölyä sekä premisseiltään että päättelyltään. Riippuvuussuhteiden kiinteyttä ja laajuutta voi testata esim. seuraavalla ajatuskokeella: Oletetaan, että vaikka Somalia katoaisi asujamistoineen maan päältä seuraavan 30s kuluttua. Miten tämä vaikuttaisi esim. minun elämääni? Vastaus: ei millään tavalla. Jokin joukko voi aivan vapaasti maksimoida etunsa/onnellisuutensa/jne. jonkin muun, vaikka lukumäärältään suuremman joukon etujen/onnellisuuden/jne. jäädessä niukemmaksi.

Maahanmuutto on itselleni melko puhtaasti liikkumisvapauskysymys, jonka globalisoituminen kansallisvaltion sisäisestä liikkumisvapaudesta laajemmaksi vapaudeksi on tavoiteltavaa (myös oikeusfilosofisesti loogisin asiantila)

Oikeusfilosofisesti loogisin asiantila? Voinet valottaa sekä kyseisen filosofian tenhoavuutta että logiikkaasi. Näen olennaisesti vain (tavalliseen tapaan) kilpailevia oikeuksia, joille kaikille voidaan löytää hyviä perusteita.

globaalien sisämarkkinoiden tehokas toimiminen edellyttäisi globaalia liikkumisvapautta siinä missä Yhdysvaltain tai EU:n sisämarkkinoiden tehokkuus perustuu muiden seikkojen muassa liittovaltion sisäiseen liikkumisvapauteen (erit. työvoiman, palvelujen ja tavaran osalta).

Tämä perustelu toimii, jos liikkuvuus on todella markkinaehtoista, eli työvoiman kysyntään ja tarjontaan perustuvaa. Esim. Suomessa käytännössä ei ole kysyntää ammattitaidottomalle työvoimalle, jolloin sellaisen liikkumisessa maahan ei ole mitään yhteiskunnallista järkeä.

Tässä yhteydessä kuitenkin riittänee omasta puolestani sen toteaminen, että mielestäni maahanmuuttopadon äkillinen murtaminen (eli kansallisten maahantulobyrokratioiden ja rajavartioinnin nopea alasajo) ei voi olla ratkaisu

Ongelma ei ole mikään "maahantulobyrokratia", vaan että rajalla muuttuu paitsi kieli ja kulttuuri myös laki, oikeudet ja sosiaalivakuutusjärjestelmä. Jälkimmäisistä johtuen vapaa liikkuvuus voidaan toteuttaa vain sellaisten valtioiden välillä, jotka pystyvät keskenään vastavuoroisesti sopimaan kyseisistä oikeuksista ja vastuista, mistä Pohjoismaat on pitkäaikainen esimerkki.

kuten ei myöskään kansallisen hyötynäkökohdan loputon lyhytnäköinen puolusteleminen maahanmuuttajajoukkoa kansantaloudellisesti hyödyllisiin ja hyödyttömiin luokittelemalla. Edellinen johtaa hallitsemattomiin epäkohtiin ja jälkimmäinen puolestaan rasismiin sekä ongelmien pyyhkäisyyn maton alle.

Mikä taho ajaa kansallista etuamme, ellemme me itse (ei mikään taho)? Tuota "lyhytnäköisyys"-mantraa toistelee tällä foorumilla useampikin kirjoittaja suuremmin asia perustelematta tai todistelematta. Mihin pitkän tähtäimen tappioihin kansallisen edus ajanminen nyt tai tulevaisuudessa sitten johtaa (mielellään konkreettisia, uskottavia, mahdollisesti euromääräisiä esimerkkejä, eikä mitään abstraktia spekulointia)? Kääntäen, mihin pitkän aikajänteen hyötyihin kehitysmaista Suomeen kohdistuva vapaampi liikkuvuus johtaisi (mielellään konkreettisia, uskottavia, mahdollisesti euromääräisiä esimerkkejä, eikä mitään abstraktia spekulointia)? Päivän selvää on, että Eurooppaan kohdistuvalla maahanmuutolla Afrikan ongelmat eivät ole ratkaistavissa. Ei sinne päinkään.

Maahanmuuttajat jakautuvat kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta hyödyllisiin ja hyödyttömiin, jopa taakkaa edustaviin riippumatta siitä, haluammeko leikkiä, että näin ei olisi.

[Kuuma peruna]

Meidän tulee mielestäni kyetä arvioimaan maahanmuuttajien hyödyllisyyttä tai haitallisuutta, jotta ongelmiin voidaan puuttua, eikä lakaista maton alle, kuten nyt tehdään.

Eikös se nyt ole aika pyllystä, ja syvältä, jos ihmisiä arvotetaan hyödyllisyyden mukaan? Eikä edes tasa-arvoisesti vaan vain maahanmuuttajia arvotettaisiin. Eikös sellaista sanota faskismiksi?

[Pliers]

Meidän tulee mielestäni kyetä arvioimaan maahanmuuttajien hyödyllisyyttä tai haitallisuutta, jotta ongelmiin voidaan puuttua, eikä lakaista maton alle, kuten nyt tehdään.

Eikös se nyt ole aika pyllystä, ja syvältä, jos ihmisiä arvotetaan hyödyllisyyden mukaan? Eikä edes tasa-arvoisesti vaan vain maahanmuuttajia arvotettaisiin. Eikös sellaista sanota faskismiksi?

Onko ihmisyydellä jokin itseisarvo? Olemmeko kaikki yhtä tärkeitä? Onko maahanmuuttokriittinen yhtä arvokas kuin suviskin? Onko hän: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010040111404391_ul.shtml yhtä tärkeä kuin hän: http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84iti_Teresa ?

Voisiko olla, että jotkut ihmiset kykenisivät tuottamaan lisäarvoa itseisarvolleen ja toiset pikemminkin haittaa?

Lisäksi tulee miettiä aiheuttaako itselle lisäarvon tuottaminen toiselle haittaa...

On se syvältä tai ei, ihmisten hyödyllisyydellä on suuria eroavaisuuksia, myös meillä Suomalaisilla. Minusta kysymys on enemmän vastuusta. Me olemme enemmän vastuussa Suomalaisesta mummusta kuin nuoresta somalialaisesta miehestä.

[metrics]

Eikös se nyt ole aika pyllystä, ja syvältä, jos ihmisiä arvotetaan hyödyllisyyden mukaan? Eikä edes tasa-arvoisesti vaan vain maahanmuuttajia arvotettaisiin. Eikös sellaista sanota faskismiksi?

Oletko koskaan miettinyt, miksi esimerkiksi eri töistä maksetaan erisuuruista palkkaa?

[Julmuri]

Meidän tulee mielestäni kyetä arvioimaan maahanmuuttajien hyödyllisyyttä tai haitallisuutta, jotta ongelmiin voidaan puuttua, eikä lakaista maton alle, kuten nyt tehdään.

Eikös se nyt ole aika pyllystä, ja syvältä, jos ihmisiä arvotetaan hyödyllisyyden mukaan? Eikä edes tasa-arvoisesti vaan vain maahanmuuttajia arvotettaisiin. Eikös sellaista sanota faskismiksi?

Ei koska, se ei koske kaikkia maahanmuuttajia.

Minusta väärin on se, että minut pakotetaan osallistumaan maailmanparannustalkoisiin.

ps. Lukaisin tässä juuri Hirsi-Alin "Pakomatkalla". On melkoisen vaikeaa perustella miksi haluaisin sellaista kulttuuria enemmän maahani.

[Virkamies]

Jos talous ei enää ikinä tästä nouse, niin sitten on parempi että lähdetään kaikki täältä pois tuon logiikan mukaan. Viimeinen voi sammuttaa valot Helsinki-Vantaalta.

Morjens. Mie nyt kuitenkin jään tänne vaikka yltäkylläisyys loppuisikin. Onnea runsaudensarvijahtiin.

Minusta me voisimme kyllä siirtyä mahdollisimman kevyeeseen rajakontrolliin. Minusta me voisimme ottaa tänne mahdollisuuksien mukaan oikeastaan kaikki halukkaat. Ei minulla ole suuria ongelmia ihmisten tulemisessa, olettaen että mahdollisiin järjestyshäiriöihin puututaan selkeästi.

Ongelma on liberaali tulonsiirtopolitiikka yhdistettynä kevyisiin rajoihin. On otettava jompi kumpi nähdäkseni. Minusta me voisimme tervehdyttää tilanteen helpoiten vain laskemalla sosiaaliturvaa normaaliksi kaikilta.

Meidän tulee mielestäni kyetä arvioimaan maahanmuuttajien hyödyllisyyttä tai haitallisuutta, jotta ongelmiin voidaan puuttua, eikä lakaista maton alle, kuten nyt tehdään.

Eikös se nyt ole aika pyllystä, ja syvältä, jos ihmisiä arvotetaan hyödyllisyyden mukaan? Eikä edes tasa-arvoisesti vaan vain maahanmuuttajia arvotettaisiin. Eikös sellaista sanota faskismiksi?

Ei se ole pyllystä vaan ihan normaalia rekrytointipolitiikkaa. Tasa-arvoisesti arvotettaisiin ihmisiä ominaisuuksiensa ja kykyjensä mukaan, kuten työhönotossa yleensäkin. Eikö sellaista sanota rationaaliseksi?

Toki saat ottaa omilla rahoillasi töihin ihan ketä haluat. Näin varmaan se edesmennyt herra Porssekin toimi omissa yrityksissään.