Author Topic: Etnisellä monimuotoisuudella on kielteinen vaikutus 15-vuotiaiden oppimiseen  (Read 5783 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Offline PYO

  • Newbie
  • *
  • Posts: 31
  • Poliittisesti epäkorrekti
    • http://epakorrekti.blogspot.com/
Googlaa vaikkapa SYK, Norssi ja Ressu.
Onko tällainen 'asiallista keskustelua' tällä foorumilla. Kun pyydetään lähteitä, niin kehoitetaan googlaamaan. Voi hyvä elämä.

Hesan parhaat, hyväksyttyjen listalta löydät eksoottisia nimiä.
Vilkaisin Ressun nimilistaa. Melko vähän oli eksoottisia nimiä. Lisäksi eksoottinen nimi ei mitenkään merkitse monikulttuurista taustaa.
Väitit, että vuosi vuodelta koulu olisi muuttunut monikulttuurisemmaksi. Tälle en googlaamalla löytänyt mitään pohjaa, joten toivon, että kykenet esittämään väittämäsi todeksi.

Kyllä eri kieli ja vierasmaalainen tausta nimenomaan ovat kulttuuria. Sitäpä on myös Harvardin opiskelijoilla. Kuvittelin, että yleissivistykseen kuuluu tieto siitä, että Harvard on monikulttuurinen ja monietninen oppilaitos. Joten siksi en edes etsinyt lähdettä.  :) ::)
Jos pelkkä eri kieli ja vierasmaalainen tausta riittää tekemään oppilaitoksesta monikulttuurisen, niin sitten kyllä jokainen vähänkään merkittävämpi koulu on monikulttuurinen. Sellaista korkeakoulua on vaikea löytää, missä ei ulkomaalaisia opiskelisi.

More than 320,000, over 270,000 in the U.S., nearly 50,000 in some 191 other countries
Ei kai yksin asuinpaikka mielestäsi määrää ihmisen kulttuuritaustaa?

Kas, siis lieneekö tuon "vahvan tieteellisen länsimaisen älymystökulttuurin dominanssin- puutos nimenomaan syynä siihen, että kulttuurien kohtaamisesta saattaapi syntyä ongelmia? Lieneekö tässä selitys siihen, miksi ksenofobia on harvinaisempaa älymystön piirissä-¦?
Mikä vitun puutos??? (anteeksi ruma sana) Et ole millään muotoa onnistunut lähimainkaan esittämään, etteikö harvardissa vallitsisi tieteellinen länsimaalainen kulttuuri. Et ole myöskään millään muotoa onnistunut osoittamaan, että Harvard olisi monikulttuurinen oppilaitos. Ei ainakaan yhtään sen monikulttuurisempi kuin mikään muukaan yliopisto.

Minä taasen olen sitä mieltä, että Harvardissa on dominoiva ilmapiiri, joka minimoi monikulttuurisuuden vaikutuksen ja altistaa yksilöt lähinnä tieteelliselle länsimaiselle kulttuurille. Toki yksilöllisiä eroja ilmenee. Avauksen tutkimuksessa taas monikulttuurisuudelle on annettu valta ja sotamaalapset kummallisine kieline haittaavat kokonaisuutta oppimismittareilla.

(Anteeksi, unohdin tietenkin, ettei koulutettu älymystö suinkaan kohtaa muita muukalaisia kuin niitä koulutettuun älymystöön kuuluvia-¦)
Suosittelen minimoimaan sarkasmin asiallisen keskustelun palstalla.

Offline PYO

  • Newbie
  • *
  • Posts: 31
  • Poliittisesti epäkorrekti
    • http://epakorrekti.blogspot.com/
Millä vuosikurssilla opiskelit, ja minkäs tyylistä "dominaatiota" olet havainnut? Jotain sotienvälisen ajan tapaista, vai?
Tekisi mieli sanoa, että Googlaa Harvardin opiskelijat...

Jussi Jalonen

  • Guest
Tekisi mieli sanoa, että Googlaa Harvardin opiskelijat...

Leikin taas tapani mukaan söpöä. Muutamat ovat mahdollisesti huomanneetkin, että olen toisinaan pyörinyt vierailevana kirjoittajana Harvardin bisneskoulun taloushistorian apulaisprofessorin blogissa.

Et ole myöskään millään muotoa onnistunut osoittamaan, että Harvard olisi monikulttuurinen oppilaitos. Ei ainakaan yhtään sen monikulttuurisempi kuin mikään muukaan yliopisto.

Monikulttuuri blaa blaa blaa blaa. Välillä eri kieli ja vierasmaalainen tausta riittää "kulttuuriksi", ja niiden riittävän suuri kirjo "monikulttuuriksi", välillä sitten ei. Suuren hompeetan ja hänen hompanaatioseurakuntansa kirjoituksissa Detroitin kaupunki on esimerkki "monikulttuurin" turmiollisuudesta, mutta koska Harvard on edelleenkin kovan luokan yliopisto, se ei ole "monikulttuuria". Oink-oink-oink-oinketi-oink.

On siellä vahva tieteellinen älymystökulttuuri puikoissa. Sitä en tiedä, mistä se "länsimaisuuden" sateenvarjotermi tähän heilahti. "Länsimaisuutta" voi pitää aika "monikulttuurisena" käsitteenä sitäkin. Sotienvälisenä aikana Uuden-Englannin valkoisille anglosaksiprotestanteille oli juutalaisten ja katolilaisten invaasio heidän rakkaaseen yliopistoonsa aivan hirmuisen järkyttävän kamala asia.


Best,

J. J.

Pliers

  • Guest
Monikulttuuri blaa blaa blaa blaa. Välillä eri kieli ja vierasmaalainen tausta riittää "kulttuuriksi", ja niiden riittävän suuri kirjo "monikulttuuriksi", välillä sitten ei. Suuren hompeetan ja hänen hompanaatioseurakuntansa kirjoituksissa Detroitin kaupunki on esimerkki "monikulttuurin" turmiollisuudesta, mutta koska Harvard on edelleenkin kovan luokan yliopisto, se ei ole "monikulttuuria". Oink-oink-oink-oinketi-oink.

Terveydeksi. Mahdatkohan olla kykenevä asialliseen keskusteluun...

Tästä saa suvikset kyllä syyttää ihan itseään. Kaikenlaista maahanmuuttoa ja termistöä on sotkettu keskenään tarkoitushakuisesti. Ehkä olet huomannut, ettei suvikset esimerkiksi enää puhu pakolaisista tai maahanmuuttajista, vaan siirtolaisista. Tämä muutos on noin kuukauden vanha. Ilmeisesti suviksetkaan eivät enää kykene uskomaan turvapaikanhakijoiden nyyhkytarinoihin, joten uusi peruste on, että ihmiset ovat oikeutettuja siirtolaisuuteen ja peremman elämän etsintään. Tämä on valitettavaa, sillä tämä tietysti tulee heikentämään nyyhkytarinoiden innovointia.

Huomauttaisin, että alkuperäinen teesi oli, että...
Hollantilainen tutkimus jossa yllättäen monikulttuurisessa koulussa opiskelevien lasten oppimistulokset ovat huonompia kuin homogeenisemmässä kouluyhteisössä.

Kyseessä on tutkimustulos. Tutkimusta lukematta kykenen arvaamaan, ettei sitä ole tehty Harvardissa tai Ranskalaisessa mba-koulussa, joihin päätyy jokseenkin erilainen joukko ihmisiä, kuin Hollantilaiselle ala-asteelle. Olette kyllä tosi söpöjä suvaitsevaisuutenne kanssa.

Offline Paappa

  • Sr. Member
  • ****
  • Posts: 276
Voisin tähän heittää mukaan aikanaan J.Jalosen tarjoaman linkin siitä, miten Lontoossa Somalioppilaiden opetuksessa on saatu hyviä tuloksia, kun on otettu heidän kulttuuritaustansa huomioon.

Quote
Researchers found reasons behind the improvements included:

    * strong, inspirational leadership by the Headteacher supported by a capable management team
    * close links with parents and increasing community support
    * effective use of diverse workforce
    * effective support for pupils for who English is not a first language and a broad curriculum which incorporates aspects of pupils' own culture adding relevance and building self-esteem.
    * successful recruitment of staff reflecting the local community
    * Somali learning mentors making successful links with the local community, parent and pupils.

http://www.lambeth.gov.uk/News/PressReleases/PressReleaseArchive/2008/190308SomaliPupilsKeyLondonSchoolsBuckNationalTrendResearchHighlightsGoodPracticeSchools.htm

On melko selvä, että ihminen, joka kokee ettei hänen etnistä ja kulttuurista taustaansa arvosteta, joka ei niin sanotusti ole mistään kotoisin, voi kärsiä monenlaisista vaikeuksista, myös oppimiseen liittyen. Jos hän saa arvostusta oman kulttuurinsa edustajana, hänen itseluottamuksensa voi parantua ja sen mukana myös oppimismotivaatio.

Olen työni vuoksi tavannut suuren joukon Suomalaisia opettajia, monet heistä opettavat myös maahanmuuttajataustaisia. En muista yhdenkään vielä vedonneen siihen, ettei monikulttuurinen koulu voisi toimia. Monesti se on haasteellista, mutta toivotonta ei.
« Last Edit: June 24, 2010, 21:48:12 by Paappa »
Olisi pitänyt käyttääjotain geneeristä, mutta vaikutusvaltaista Übermokuttajatarta, jonka raiskauksesta olisi itse asiassa kaksinkertainen ilo: viaton sää styy ja maahanmuuton ongelmille aletaan oikeasti tekemään jotain.
Hagbard

Pliers

  • Guest
Voisin tähän heittää mukaan aikanaan J.Jalosen tarjoaman linkin siitä, miten Lontoossa Somalioppilaiden opetuksessa on saatu hyviä tuloksia, kun on otettu heidän kulttuuritaustansa huomioon.

"Suhteellisesti... suhteellisesti..." Astrid Thors, Radio Rock

On melko selvä, että ihminen, joka kokee ettei hänen etnistä ja kulttuurista taustaansa arvosteta, joka ei niin sanotusti ole mistään kotoisin, voi kärsiä monenlaisista vaikeuksista, myös oppimiseen liittyen. Jos hän saa arvostusta oman kulttuurinsa edustajana, hänen itseluottamuksensa voi parantua ja sen mukana myös oppimismotivaatio.

On myös melko selvää, ettei niissä somalien oppimistuloksissa ole paljon hurrattavaa missään päin maailmaa. Inspiraatiota odotellessa siis...

Olen työni vuoksi tavannut suuren joukon Suomalaisia opettajia, monet heistä opettavat myös maahanmuuttajataustaisia. En muista yhdenkään vielä vedonneen siihen, ettei monikulttuurinen koulu voisi toimia. Monesti se on haasteellista, mutta toivotonta ei.

Sellaisen opettajan ura mitattaisiin todennäköisesti pikemmin tunneissa kuin päivissä. Huomaa myös, että maahanmuuttajissa on eroja. Työperäisen maahanmuuton kautta syntynyt monikulttuurisuus lienee kovin erilaista kuin humanitaarisen.

Offline Warda

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 2028
  • tunnustuksellinen rusinapullasynkretisti
Quote
Työperäisen maahanmuuton kautta syntynyt monikulttuurisuus lienee kovin erilaista kuin humanitaarisen.

Krhm.  ::)

Jaahas, hauska kuulla tällainenkin väite! Kertoisitko tarkemmin, millä tavoin tuo monikulttuurisuus on erilaista näitä kahta maahanmuuttotapaa vertailtaessa? :)

Tähän muistuttaisin jälleen, että tietyissä piireissä kauhisteluiden aiheena olevat Ranskan ja Saksan massamaahanmuutot ovat nimenomaan sitä työperäistä maahanmuuttoa.

Humanitäärinen maahanmuutto muodostaa pienen osan kaikesta kehittyneisiin maihin suuntautuvasta maahanmuutosta. Myös siis Suomessa.
Kriisialueiden naapurimaissa maahanmuutto sitä vastoin on nimenomaan ja ensisijaisesti sitä humanitääristä.
 
"Jos Volvo-Markkanen perustaa nettiforumin, jossa hänen seuraajansa keskustelevat pankkien turvajärjestelmien kiertämisestä, kyllä sitäkin sanottaisiin pankkirosvoforumiksi, vaikka millaisella mölinällä sinne kirjoittavat sen kieltäisivät."
- Rasistikortti ja rikostuomiokortti yhdessä! Luuseri!

Jussi Jalonen

  • Guest
Terveydeksi. Mahdatkohan olla kykenevä asialliseen keskusteluun...

Näyttää olevan 327 viestiä mittarissa. Lue läpi ja tee sen perusteella juuri sellaiset johtopäätökset kuin itse haluat. Joskus tämän palstan alkuaikoina muuan väkivaltarikoksesta tuomittu henkilö valitti tuota samaa, kun en halunnutkaan kiltisti keskustella rotuteorioista.

suvikset maahanmuuttoa ja termistöä on sotkettu keskenään tarkoitushakuisesti suvikset suviksetkaan eivät enää kykene uskomaan turvapaikanhakijoiden nyyhkytarinoihin nyyhkytarinoiden innovointia.

Scriptaa toistavan rikkinäisen gramofonikiekon toiselle osapuolelle asettama edellytys "asiallisesta keskustelusta" on eräs aikamme valitettavista ilmiöistä. Mutta kuten eräskin filologi muinoin vieraskirjassaan totesi, minua ei kiinnosta lähteä mukaan siihen uuskielipelleilyyn.

"Suhteellisesti... suhteellisesti..." Astrid Thors, Radio Rock.

Ylläolevassa taas yksi esimerkki. Hyvää juhannusta vain kaikille.



Best,

J. J.

Offline PYO

  • Newbie
  • *
  • Posts: 31
  • Poliittisesti epäkorrekti
    • http://epakorrekti.blogspot.com/
Leikin taas tapani mukaan söpöä. Muutamat ovat mahdollisesti huomanneetkin, että olen toisinaan pyörinyt vierailevana kirjoittajana Harvardin bisneskoulun taloushistorian apulaisprofessorin blogissa.
Linkki?

Quote
Monikulttuuri blaa blaa blaa blaa. Välillä eri kieli ja vierasmaalainen tausta riittää "kulttuuriksi", ja niiden riittävän suuri kirjo "monikulttuuriksi", välillä sitten ei. Suuren hompeetan ja hänen hompanaatioseurakuntansa kirjoituksissa Detroitin kaupunki on esimerkki "monikulttuurin" turmiollisuudesta, mutta koska Harvard on edelleenkin kovan luokan yliopisto, se ei ole "monikulttuuria". Oink-oink-oink-oinketi-oink.
Syy, miksi täällä keskustelen - tai yritän keskustella - on se, että haluaisin löytää selkeän määritelmän monikulttuurisuudelle. Oma uskomukseni on, että ilmiö 'monikulttuurisuus' on olemassa muiden ilmiöiden joukossa. Välillä siitä voi olla hyötyä, välillä haittaa. Tietyissä tilanteissa se esiintyy voimakkaampana ja tietyissä tilanteissa heikompana.

Jos yllä oleva teksti mielestäsi kääntyy muotoon blabla oinkoink, niin pyydän säästämään luontoa ja olemaan tuhlaamatta bittejä.

Pliers

  • Guest
Quote
Työperäisen maahanmuuton kautta syntynyt monikulttuurisuus lienee kovin erilaista kuin humanitaarisen.

Krhm.  ::)

Jaahas, hauska kuulla tällainenkin väite! Kertoisitko tarkemmin, millä tavoin tuo monikulttuurisuus on erilaista näitä kahta maahanmuuttotapaa vertailtaessa? :)

Vertaapa vaikka piilaaksoa ja Kontulaa keskenään...

Offline Kellottaja

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 839
Quote
Työperäisen maahanmuuton kautta syntynyt monikulttuurisuus lienee kovin erilaista kuin humanitaarisen.

Eri lähtökohdista tulevien maahanmuuttajien kohdalla on suuria ero sopeutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan.
Oman arvion mukaan seuraavat ovat tärkeitä.

a) lähtömaa
b) kielitaito ja koulutus
c) uskonto (ja yhteinen kulttuuritausta esim Eurooppalainen kulttuuri vaikuttaa myös Usassa ja Ausseissa..)
d) oma halu sopeutua osaksi yhteiskuntaan johon muuttaa. (Pakkokotoutus on hieman hankalaa...)
e) luku- ja kirjoitustaito

Lähtömaita , kun on tilastoitu esim. työllisyyden osalta. Erot esim. eri Afrikan maidan vallillä ovat valtavia Suomessa. Esim. ghanalaiset ja nigerialaiset ovat työllistyneet hyvin Suomessa.
Syitä: Näistä maista monet ovat tulleet opiskelemaan, korkea luku- ja kirjoitustaito, englanti virallinen on kieli ja kristinusko pääuskonto.

Uskonnoista jostain syystä islam vaikuttaa kielteisesti monissa Euroopan maissa kotoutumiseen.
Oma halu on tietysti todella tärkeää, jos tahtoo kotoutua.(Ei kukaan voi kotouttaa ketään heidän puolestaa, vaikka kuinka resursseja käytettäisiin.)
---
Voi miettiä onko helpompi kotouttaa vaikka  10000 työperäistä usalaista/pohjoismaalaista/eurooppalaista maahanmuuttajaa vai 10000 irakilaista/afgaania/somalia hum. maahanmuuttajaa ?

Koska karkeasti tiettyjen kriteerien mukaan voi "yksilöiden" sopeutumis mahdollisuuksia arvioida, niin ihmettelen miksi näin ei toimita.  Pyrittäisiin valita todennäköisimmin Suomeen sopeutuvat maahanmuuttajat, joille oleskelulupa myönnetään.

Offline Warda

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 2028
  • tunnustuksellinen rusinapullasynkretisti
Tässä siis jälleen lähtökohtana tavoite arvottaa ihmisiä (eikä ainoastaan yksilöitä) vaan kokonaisia kulttuureita selkeästi hyöty -näkokulmasta katsoen. Ei luonnollisestikaan mikään ihme, onhan työelämämme alle 35-vuotiaine työkyvyttömyyseläkeläisineen jo pitkään oirehtinut tällaisen(kin) ajattelun konkreettisena seurauksena. Aate siis ei ole uusi.

Ei ole sekään mitenkään uutta tai yllättävää, etteikö sopeutuminen olisi sitä jouhevampaa, mitä läheisemmästä kielellisestä, kulttuurisesta tai uskonnollisesta taustasta tuleva on kyseessä, motiivista puhumattakaan. Kielenoppimiseen ja työllistymiseen tarvittavaa motiivia ja suoranaista ylisuomalaista sisua näiltä lähialueiden ja lähikulttuurien tulokkailta heiltäkin heikentää nuiva, muukalaiskammoinen ruikutus ja räksytys, jota viime aikoina on saanut kuulla ja nähdä mitä useammasta tuutista.

Nuivassa ja nurkkakuntaisessa ilmapiirissä kun ei pidemmän päälle viihdy kukaan. Nuivan ja nurkkakuntalaisen suomalaisen kanssa ei ole mukavaa työskennellä myöskään niissä harvardilaisten kosmopoliittien kerhoissa, joiden monikulttuurisuutta ei saa nuivian sanastossa kutsua monikulttuurisuudeksi, vaan kansainvälisyydeksi.  

Mutta eiväthän turvallisen elämän, ihmisoikeuksien tai jälkipolvien koulutusmahdollisuuksien perässä Suomeen tulevat lisää kansainvälisyyttämme, eivät toki. Eihän heiltä myöskään voi oppia mitään kulttuurien väliseen kommunikointiin liittyvää.
Koska aito kansainvälisyys vain siellä missä raha ja missä oma, lyhyen tähtäimen hyöty?
« Last Edit: June 30, 2010, 20:38:25 by Warda »
"Jos Volvo-Markkanen perustaa nettiforumin, jossa hänen seuraajansa keskustelevat pankkien turvajärjestelmien kiertämisestä, kyllä sitäkin sanottaisiin pankkirosvoforumiksi, vaikka millaisella mölinällä sinne kirjoittavat sen kieltäisivät."
- Rasistikortti ja rikostuomiokortti yhdessä! Luuseri!

Offline Timo Hellman

  • Newbie
  • *
  • Posts: 41


p.s. miksei kukaan kommentoinit sitä linkkiä timanttibuddhalaisuudesta? Siinähän ideana oli ilmeisesti kuljettaa valkoisen miehen perimää Afrikkaan...



Mitäs kommentoimista siinä nyt on, samanlaiset maallikkojen rodunjalostusjutut ja -teoriat ovat nykyään keskustelupalstoilla ja kahvipöydissä perushuttua - niissä vain yleensä vastaanottava osapuoli on valkoinen geeniklusteri. Laasasen Henkka luultavasti vetäisi tähänkin naiskysymyksen ja "jungle feverin" mukaan, tilaisuus kieltämättä on herkullinen.
Kaverin kanssa tuli puheeksi joskus Islannin etninen isolaatio niin hän ehdottomasti halusi jollain käänteisellä apartheidillla saarelle afrikkalaisia. Totesin että jos uusien geenien tuonnissa on merentakaisuus A ja O, kaiken logiikan perusteella luulisi esim. venäläistenkin kelpaavan. Ei ei ei! Kyllä niiden afrikkalaisia oli oltava kuulemma. Jatkoimme jalkapallon pelaamista, kaksi ei-akateemista ei-perintötieteilijää.

Jussi Jalonen

  • Guest
Kaverin kanssa tuli puheeksi joskus Islannin etninen isolaatio niin hän ehdottomasti halusi jollain käänteisellä apartheidillla saarelle afrikkalaisia.

Mjaa, ellen nyt väärin muista, niin toiseen suuntaan geenejä kaiketi on liikkunut. Tässä taannoin jotkut tutkijat kuulemma löysivät Marokosta selkeästi islantilaista perimää. Islantilainen genomihan on käsittääkseni paitsi omaleimainen, myös hyvin perinpohjaisesti selvitetty, joten sen muuhun perimään jättämät jäljet ovat ilmeisesti yhtä selkeästi tunnistettavissa. En ole siis perinnöllisyystieteilijä, kunhan muistelen.

Ilmeisesti barbareskit olivat kaapanneet aikoinaan jonkun tanskalaisen laivan, ja sen mukana vangiksi joutunut islantilainen merimies oli sekä selviytynyt karkuun että päässyt jossain vaiheessa tyydyttämään lihalliset mielihalunsa. Hankala uskoa, että siellä olisi islantilaisia naisia ollut reissussa.



Best,

J. J.

Offline Kontturi

  • Full Member
  • ***
  • Posts: 123
Kaverin kanssa tuli puheeksi joskus Islannin etninen isolaatio niin hän ehdottomasti halusi jollain käänteisellä apartheidillla saarelle afrikkalaisia.

Mjaa, ellen nyt väärin muista, niin toiseen suuntaan geenejä kaiketi on liikkunut. Tässä taannoin jotkut tutkijat kuulemma löysivät Marokosta selkeästi islantilaista perimää. Islantilainen genomihan on käsittääkseni paitsi omaleimainen, myös hyvin perinpohjaisesti selvitetty, joten sen muuhun perimään jättämät jäljet ovat ilmeisesti yhtä selkeästi tunnistettavissa. En ole siis perinnöllisyystieteilijä, kunhan muistelen.

Ilmeisesti barbareskit olivat kaapanneet aikoinaan jonkun tanskalaisen laivan, ja sen mukana vangiksi joutunut islantilainen merimies oli sekä selviytynyt karkuun että päässyt jossain vaiheessa tyydyttämään lihalliset mielihalunsa. Hankala uskoa, että siellä olisi islantilaisia naisia ollut reissussa.
Best,

J. J.

Nimenomaan naisia.
http://en.wikipedia.org/wiki/Turkish_Abductions
Etenkin Välimeren piirin valkoinen orjakauppa oli vielä 1600-luvulla niin sujuvaa bisnestä että ajoittaisia hankintareissuja tehtiin myös Brittein saarille ja tosiaan Islantiinkin saakka.