Author Topic: Riittävä ruoantuotanto, kestävä kehitys, luonnonmukaisuus ja eettisyys  (Read 6434 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Ville Pekkala

  • Guest
Suomen Kuvalehden sivuilta lukaisin Aku Heinosen blogista Totta vai tiedettä kirjoituksen Kestävä ruoantuotanto: kuuma peruna vai helppo nakki? Aku kirjoittaa aiheesta, joka on pitkään ollut lähellä sydäntäni, tosin hieman ylimalkaiseen sävyyn. Teksti sai kuitenkin minut inspiroitua aloittamaan tämän ketjun Todellisuudessa.

Mitä mieltä ovat tämän palstan kirjoittajat kestävästä kehityksestä ja maanviljelyksestä? Osaavatko palstalaiset tehdä eron tehotuotannon (teollinen), normaalituotannon (jota usein virheellisesti tehotuotannoksi nimitetään) ja luomutuotannon (joka ei välttämättä ole konkreettisesti luonnonmukaista) välille? Entä miten koette eettisyyden ja luonnonmukaisuuden välisen ongelma-asettelun, esim. kasvissyönnin eettisin perustein ja luomulihantuotannon väitetyn ristiriidan? Miten maailman nälkäongelma(t) ratkaistaan turvaten samalla ympäristö ja huolehtien eläinten hyvinvoinnista? Mitä olette mieltä länsimaissa harjoitetusta maataloustuotannon protektionismista?

Näkökulmia, joissa suhtaudutaan valmiiksipureskeltuihin ratkaisuihin varsin kriittisesti, löytyy mm. Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry:n kotisivuilta http://tuottavamaa.org ja Center for Global Food Issues:in kotisivuilta http://www.cgfi.org
« Last Edit: June 01, 2010, 18:55:02 by Ville Pekkala »

Pliers

  • Guest
Suomen Kuvalehden sivuilta lukaisin Aku Heinosen blogista Totta vai tiedettä kirjoituksen Kestävä ruoantuotanto: kuuma peruna vai helppo nakki? Aku kirjoittaa aiheesta, joka on pitkään ollut lähellä sydäntäni, tosin hieman ylimalkaiseen sävyyn. Teksti sai kuitenkin minut inspiroitua aloittamaan tämän ketjun Todellisuudessa.

Mitä mieltä ovat tämän palstan kirjoittajat kestävästä kehityksestä ja maanviljelyksestä? Osaavatko palstalaiset tehdä eron tehotuotannon (teollinen), normaalituotannon (jota usein virheellisesti tehotuotannoksi nimitetään) ja luomutuotannon (joka ei välttämättä ole konkreettisesti luonnonmukaista) välille? Entä miten koette eettisyyden ja luonnonmukaisuuden välisen ongelma-asettelun, esim. kasvissyönnin eettisin perustein ja luomulihantuotannon väitetyn ristiriidan? Miten maailman nälkäongelma(t) ratkaistaan turvaten samalla ympäristö ja huolehtien eläinten hyvinvoinnista? Mitä olette mieltä länsimaissa harjoitetusta maataloustuotannon protektionismista?

Näkökulmia, joissa suhtaudutaan valmiiksipureskeltuihin ratkaisuihin varsin kriittisesti, löytyy mm. Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry:n kotisivuilta http://tuottavamaa.org ja Center for Global Food Issues:in kotisivuilta http://www.cgfi.org

Hyvä aloitus!

Tämä, kuten tiettyjen alueitten väestönpakokin, liittyy siihen suureen kysymykseen, eli väestön määrään.

Itse olen enenevässä määrin ruvennut "vihertämään". (sana on hipsukoissa, koska en viittaa puolueeseen, joka on unohtanut juurensa)

Nykyisin pyrin itse aina suosimaan luomua. Lihaa syön vielä toistaiseksi, mutta siilloinkin pyrin syömään riistaa. Jollei riistaa ole pakkasessa, ostan lihani tuntemaltani tilalta suoraan tai luotettavalta pienteurastamolta.

Maataloudessa on mielestäni (tukijärjestelmän lisäksi) kaksi suurta ongelmaa maaperän teholannoitus ja tuotantoeläinten olot.

Pidän omavaraisuutta tärkeänä asiana, jo pelkäästään rahtaamisen vähentämisenkin takia. Muutokset maataloudessa siis väistämattä tarkoittaisivat sitä, että jossain kohtaa omavaraisuusaste heikkenee, joten myös Suomen väestön tulee pienetä. Tämä kuitenkin tapahtunee suurten ikäluokkien luonnollisen poistuman kautta, joten ongelma ei ole suuri.

Offline Virkamies

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1647
  • En sitten laupeutunut
Mitä mieltä ovat tämän palstan kirjoittajat kestävästä kehityksestä ja maanviljelyksestä?

Ainoa oikeasti kestävä kehitys on se maatalous, jota harrastettiin aikana ennen teollista vallankumousta. Se tai sitten jonkin fuusiovoiman kehittäminen ja huikeasti ymmärryskykyäni parempi teknologia.

Quote
Osaavatko palstalaiset tehdä eron tehotuotannon (teollinen), normaalituotannon (jota usein virheellisesti tehotuotannoksi nimitetään) ja luomutuotannon (joka ei välttämättä ole konkreettisesti luonnonmukaista) välille?

En tiedä. Luulen osaavani.

Quote
Entä miten koette eettisyyden ja luonnonmukaisuuden välisen ongelma-asettelun, esim. kasvissyönnin eettisin perustein ja luomulihantuotannon väitetyn ristiriidan?

En jaksa ajatella moista. Kukin syökööt mitä omatunto ja varallisuus antavat myöden.

Quote
Miten maailman nälkäongelma(t) ratkaistaan turvaten samalla ympäristö ja huolehtien eläinten hyvinvoinnista?

Lyhtyaikaisesti fosfaattien, öljyn ja maakaasun riittäessä tehotuotannolla ja sitten ei oikein mitenkään ellei jostain kehitetä lisää resursseja tai ryhdytä ravinnon säännöstelyyn sota-ajan menetelmillä.

Quote
Mitä olette mieltä länsimaissa harjoitetusta maataloustuotannon protektionismista?

Normaali yhteisöjen vakuutustoimenpide kuten energiaomavaraisuus. Länsimaiden ruoantuotannossa myös niin suuret skaalaedut ja suuri tuottavuus, että vaikka koko protektionismi lopetettaisiin, niin siitä ei suurempia mullistuksia tulisi.

Quote
Näkökulmia, joissa suhtaudutaan valmiiksipureskeltuihin ratkaisuihin varsin kriittisesti, löytyy mm. Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry:n kotisivuilta http://tuottavamaa.org ja Center for Global Food Issues:in kotisivuilta http://www.cgfi.org

Tehomaatalous tuottaa enemmän ruokaa per pinta-ala. Huomattavasti enemmän ymmärtääkseni, vaikka fosfaattien lisääminen maaperään taidetaankin laskea luomumenetelmiin. Jos aiomme ruokkia nykyisen ihmispopulaation ilman säännöstelyä, on meidän mielestäni ymmärrettävä, että "vihreän vallankumouksen" menetelmät ovat välttämättömiä.
Irrelevanttia, koska mantsurian kalahuuhkaja.

Ville Pekkala

  • Guest
Tämä aihe on aiheuttanut jonkin verran, tulikivenkatkuisiakin, keskusteluita kanssaeläjieni kanssa in real life.

Monessa mielessä esim. luomutuotannon hekumallinen ylistäminen saa samanlaisia fanaattisuuden piirteitä kuin nyt vaikkapa ns. mamukriittinen slangiherjan heittely tai uskonnollinen kapeakatseisuus. Oma kanta on jo valittu, eikä siitä voida peräytyä muuttuvien olosuhteidenkaan pakosta. Hyvänä esimerkkinä toimii tuo nälkäongelman lopettaminen ja luomu: kasvilajikkeista ja muista olosuhteista riippuen luomuviljelyssä sadot ovat 20 - 50 % pienempiä. Luomu ei millään tavalla vapauta uutta maapinta-alaa, vaan metsää (mm. sademetsää) täytyy raivata pelloiksi. Laajemmat pinta-alat merkitsevät pidempiä etäisyyksiä, joten koneet kuluttavat enemmän fossiilisia polttoaineita. Monissa luomuviljelymenetelmissä on ongelmana ns. ryöstöviljely: maaperä köyhtyy vuosien varrella, kun ravinteista ei huolehdita tarpeeksi tehokkaasti. Tässä ovat uhkana käyttökelpoisen peltomaan väheneminen ja satojen pieneneminen. Silti julkisessa keskustelussa luomu = maailma pelastuu, ilman varauksia.

Toisaalta, kai se lienee osa ihmisluontoa käsitellä asioita niin nihkeästi?

Offline Warda

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 2028
  • tunnustuksellinen rusinapullasynkretisti
En ole jyväjemmauksen asiantuntija, luomua suosin kylläkin.

Oletko, Ville,  tutustunut tähän

http://blogs.helsinki.fi/ruoka-ja-kestavyys/2009/06/30/mitka-ovat-kestavan-monitoimisen-viljelyjarjestelman-tunnusmerkit/

ja SAFS-kokeen tuloksiin?


Hyvä esimerkki erilaisten viljelyjärjestelmien vaikutuksista maan biologiaan, maan kasvukuntoon ja tuottavuuteen on Kaliforniassa toteutettu SAFS-pitkäaikaiskoe, joka on Suomessa jäänyt melko tuntemattomaksi. Luomu- ja low-input järjestelmien todettiin lisäävään maan vedenpidätyskykyä, maan rakennetta, tiettyjen hyönteisten yleisyyttä, pääravinteiden saatavuutta ja nostavan pH:ta. Luomun kannattavuus oli samaa luokkaa tavanomaisen tuotannon kanssa, kun huomioitiin luomutuotteiden saamat lisähinnat. 

Entä oletko näistä eri mieltä?

Kestävällä viljelyjärjestelmällä on seuraavia ominaispiirteitä:

1. Kestävä viljelyjärjestelmä integroi biologiset ja ekologiset prosessit ruuan tuotannon prosesseihin,

kuten ravinteiden kierrätyksen, typensidonnan, maan toiminnallisen viljavuuden, allelopatian, kilpailun, loisimisen ja saalistuksen. Kyse on agroekologisen tiedon hyödyntämisestä parhaalla mahdollisella tavalla. Voitaisiin sanoa, että ekosysteemipalveluiden käyttö on edellytys elintarvikkeiden tuottamiselle pienemmin panoksin.


http://www.luomu.fi/ruokajakestavyys/
"Jos Volvo-Markkanen perustaa nettiforumin, jossa hänen seuraajansa keskustelevat pankkien turvajärjestelmien kiertämisestä, kyllä sitäkin sanottaisiin pankkirosvoforumiksi, vaikka millaisella mölinällä sinne kirjoittavat sen kieltäisivät."
- Rasistikortti ja rikostuomiokortti yhdessä! Luuseri!

Offline Virkamies

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1647
  • En sitten laupeutunut
Hyvänä esimerkkinä toimii tuo nälkäongelman lopettaminen ja luomu: kasvilajikkeista ja muista olosuhteista riippuen luomuviljelyssä sadot ovat 20 - 50 % pienempiä.

Suomessa saatiin ymmärtääkseni vuosisata sitten noin tonni per hehtaari viljaa ja nyt se on lähempänä neljää.

Quote
Luomu ei millään tavalla vapauta uutta maapinta-alaa, vaan metsää (mm. sademetsää) täytyy raivata pelloiksi.

Niin. Vasta-argumentti kaiketi lienee se, että jos poistamme ihmisten vapauden syödä mitä he tahtovat (eli lihaa), niin saattaisimme saada karjanhoidon alalta lisää pinta-alaa huomattavia määriä. Muutenkin laittamalla ruokahuollon vihreän politrukin märäksi unelmaksi, eli kaikille elintarvikekortit ja vain tietty määrä viljaa päivässä per naamari, voisimme toki ruokkia vielä enemmän ihmisiä. Sitenhän se maailma pelastuu.

Quote
Laajemmat pinta-alat merkitsevät pidempiä etäisyyksiä, joten koneet kuluttavat enemmän fossiilisia polttoaineita. Monissa luomuviljelymenetelmissä on ongelmana ns. ryöstöviljely: maaperä köyhtyy vuosien varrella, kun ravinteista ei huolehdita tarpeeksi tehokkaasti. Tässä ovat uhkana käyttökelpoisen peltomaan väheneminen ja satojen pieneneminen. Silti julkisessa keskustelussa luomu = maailma pelastuu, ilman varauksia.

Toki oikeanlainen luomuviljely, eli se jossa ainoa lannoite on karjalta (mikä käytännössä pakottaa pitämään niitä vihreiden vihaamia kotieläimiä), on periaatteessa kierron avulla kohtuullisen kestävää. Nykymuotoinen luomu on hieman kestämätön rakennelma ellei energiaa ja fosfaatteja saada sitten jostain muualta. Enkä sanoisi, että se normaaliviljelyskään niin ravinteita säästävää ole.

Hyvä esimerkki erilaisten viljelyjärjestelmien vaikutuksista maan biologiaan, maan kasvukuntoon ja tuottavuuteen on Kaliforniassa toteutettu SAFS-pitkäaikaiskoe, joka on Suomessa jäänyt melko tuntemattomaksi. Luomu- ja low-input järjestelmien todettiin lisäävään maan vedenpidätyskykyä, maan rakennetta, tiettyjen hyönteisten yleisyyttä, pääravinteiden saatavuutta ja nostavan pH:ta. Luomun kannattavuus oli samaa luokkaa tavanomaisen tuotannon kanssa, kun huomioitiin luomutuotteiden saamat lisähinnat.  

Kannattavuus ei ole sama asia kuin ravinnon määrä. Uskon hyvin, että maan vedenpidätyskyky paranee Kaliforniassa, jossa maanviljeys saatetaan toteuttaa hieman eri tavoin kuin vaikkapa täällä. Onko siitä kestävän kehityksen tieksi, niin siitä en ole niinkään varma.

Quote

1. Kestävä viljelyjärjestelmä integroi biologiset ja ekologiset prosessit ruuan tuotannon prosesseihin,


Kyllä. Nykyinen luomuviljely ei vain mielestäni ole kestävää kehitykseltään. Jotta oltaisiin oikeasti kestävässä viljelyjärjestelmässä joudutaan luopumaan vielä asioista ja sadot tulevat olemaan vielä pienempiä.
« Last Edit: May 24, 2010, 09:49:30 by Virkamies »
Irrelevanttia, koska mantsurian kalahuuhkaja.

Pliers

  • Guest
Hyvänä esimerkkinä toimii tuo nälkäongelman lopettaminen ja luomu: kasvilajikkeista ja muista olosuhteista riippuen luomuviljelyssä sadot ovat 20 - 50 % pienempiä. Luomu ei millään tavalla vapauta uutta maapinta-alaa, vaan metsää (mm. sademetsää) täytyy raivata pelloiksi.

...

Toisaalta, kai se lienee osa ihmisluontoa käsitellä asioita niin nihkeästi?

Tämä lienee melkolailla kiistatonta. Lannoittamisella pyritään satojen kasvuun. Kun lannoittaminen lopetetaan, sadot pienenevät. Kun sadot pienenevät, muuttuu ruoka niukemmaksi, joten sen hinta nousee. Luonnon kannalta käsittääkseni lannoitteiden vähentäminen olisi käsittääkseni hyvä asia. Lannoituksen lisääminen olisi huono asia. Näin ollen mielestäni luomutuotantoon siirtyminen mahdollisimman pian olisi hyvä asia. Keinolannoittamista ei olisi koskaan pitänyt aloittaakaan. Se on omalta osaltaan pahentanut väestönkasvua. Jossain kohtaa seinä tulee väkisin vastaan, joten mielestäni olisi parempi, että yrittäisimme hoitaa asian proaktiivisesti.

...

Olet oikeassa. Syy nihkeään käsittelyyn löytynee siitä, että tämäkin ongelma on niin sidoksissa pääongelmaan, eli ihmispopulaatioon. Ongelman ja johtopäätökset joko hyväksyy, tai ei.

Offline Jussi Marttila

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 636
Tehomaatalousta tarvitaan siksi, että hyvin suuri osa kasvatetusta viljasta käytetään lihakarjan rehuksi. Lihansyönnin vähentäminen ja uusien eläimien laajemmalla hyödyntämisellä niin saataisiin leikattua aika iso osa siitä pois.
Sun bikinipöksyt on seeprannahkaa
Ja eniten inhoat maitorahkaa
Ja sitäkun hiutaleet paakkuuntuu veteen
Ja sitäkun miehelläei ota eteen

Pyy

  • Guest
Näyttää ilmeiseltä, että esimerkiksi nimimerkki Virkamies tuntee tekevänsä suurenkin ympäristöteon popsiessaan mitä haluaa aina kun haluaa. Nykymittainen rehuntuotanto kun tosiaan vie merkittävästi peltoalaa --> Ruokaa ei riitä kehitysmaiden ihmisille --> NE kuolee nälkään --> Väestönkasvu ratkaistu --> Virkamies voi jatkaa lihomistaan ja jeesustella hyvin syöneenä Bangladeshin lapsista ym. mukavaa.

Pliersillä vähän sama kaava, tällä kertaa tosin pienentyneillä sadoilla halutaan viedä ruoka kehitysmaiden lasten suista.

Tähän heillä on toki täysi oikeus. Ihme m******a kuitenkin.

Offline Virkamies

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1647
  • En sitten laupeutunut
Tehomaatalousta tarvitaan siksi, että hyvin suuri osa kasvatetusta viljasta käytetään lihakarjan rehuksi. Lihansyönnin vähentäminen ja uusien eläimien laajemmalla hyödyntämisellä niin saataisiin leikattua aika iso osa siitä pois.

Ymmärtääkseni viljaa ei sinänsä käytetä niinkään rehuna vaan kyseessä on lähinnä maissi, josta suuri osa menee rehuksi. Wikipedian aina niin luotettavien lukujen perusteella 2006 rehuksi meni 635 miljoonaa tonnia, josta osan olisi varmasti voinut syöttää ihmisillekin.  Viljakasvien kokonaistuotanto on kuitenkin yli 2000 miljoonaa tonnia, joten en tiedä, että kuinka hyvin dramaattisia muutoksia voitaisiin saada ravitsemukseen. Jos vilja vastaa suurin piirtein puolta kaikesta ihmisen saamasta energiasta nykyisellään, niin tuon erän siirtäminen ihmisravinnoksi kasvattaisi kai karkeasti ottaen noin 10% ravinnon määrää?

No tämä oli oppimaton näkemys asiasta perustuen nopeaan wikipedian pläräämiseen, mutta epäilisin ettei kyseessä ole mikään McSalaliitto pahojen lihansyöjien toimesta ja taivas aukeaisi jos vaan lehmät uunitettaisiin ja maissintähkät syötäisiin nälkäisiin suihimme.

Näyttää ilmeiseltä, että esimerkiksi nimimerkki Virkamies tuntee tekevänsä suurenkin ympäristöteon popsiessaan mitä haluaa aina kun haluaa.

Valitettavasti arvasit väärin. En koe sen suurempaa ympäristötekoa syödessäni tai laittaessani ruokaa.

Quote
Nykymittainen rehuntuotanto kun tosiaan vie merkittävästi peltoalaa --> Ruokaa ei riitä kehitysmaiden ihmisille --> NE kuolee nälkään --> Väestönkasvu ratkaistu --> Virkamies voi jatkaa lihomistaan ja jeesustella hyvin syöneenä Bangladeshin lapsista ym. mukavaa.

Suloinen päättelyketju. Käytitkö värikyniä asian hahmotteluun?

Quote
Tähän heillä on toki täysi oikeus. Ihme m******a kuitenkin.

Ei minulla ole mielestäni mihinkään mitään oikeuksia. Ihmiset nyt vaan elävät kuten ihmiset elävät. Tarkastellaan kuitenkin vihreää vallankumousta ja miten elämä on mennyt sen jälkeen.

Lähdetään vuodesta 1900, eli ajasta kun ihmiskunta eli kohtuullisen kestävän maanviljelyn avulla.

Aasia 950 miljoonaa
Eurooppa 400 miljoonaa (kasvanut toki vuoden 1800 lukemista kaksinkertaiseksi jo tässä)
Amerikat 150 miljoonaa
Afrikka 130 miljoonaa

Euroopassa käydään sotia ja kehitetään vihreä vallankumous sekä terveydenhuolto. 1950 nämä asiat alkavat levitä muualle. 1950:

Aasia 1400
Eurooppa 550
Amerikat 340
Afrikka 220

Alkaa väestöekspansio vailla vertaa. Nykypäivä:

Aasia 4000
Eurooppa 750
Amerikat 1000
Afrikka 1000

Me voimme varmaan ruokkia tämän nykyisen populaation vielä hetken. Laitetaan vaan ravinto korttien taakse niin, ettei kenenkään länsimaisen ihmisen painoindeksi ylitä kahtakymmentä ja keskipituus on ehdottomasti myös saatava lähemmäksi terveellistä 170cm lukemaa. Saamme varmasti tilanteen sellaiseksi, että ihmiskunnan ekspansio jatkuu. Onhan tuo Afrikan tilanne ihmisoikeuksien vastainen siinä mielessä, että vasta seitsenkertainen populaatio sata vuotta sitten vallinneeseen. Asiantila on korjattava ja kahden miljardin raja on saatava rikki - riippumatta siitä, että mitä maanosa itse kykenee tuottamaan ravintoa.

Hyvä että ymmärsin ongelman ytimen, joka on lähinnä allekirjoittaneen vyötärön ekspansio ja pahat ajatukset eikä niinkään ihmiskunnan määrän ekspansio. Lupaan laihduttaa ja ajatella hyviä ajatuksia, niin eiköhän tämä tästä.
Irrelevanttia, koska mantsurian kalahuuhkaja.

Pliers

  • Guest
Näyttää ilmeiseltä, että esimerkiksi nimimerkki Virkamies tuntee tekevänsä suurenkin ympäristöteon popsiessaan mitä haluaa aina kun haluaa. Nykymittainen rehuntuotanto kun tosiaan vie merkittävästi peltoalaa --> Ruokaa ei riitä kehitysmaiden ihmisille --> NE kuolee nälkään --> Väestönkasvu ratkaistu --> Virkamies voi jatkaa lihomistaan ja jeesustella hyvin syöneenä Bangladeshin lapsista ym. mukavaa.

Pliersillä vähän sama kaava, tällä kertaa tosin pienentyneillä sadoilla halutaan viedä ruoka kehitysmaiden lasten suista.

Tähän heillä on toki täysi oikeus. Ihme m******a kuitenkin.

Koetko, että sinun kontribuutiosi on yrittää löytää rivien välistä rasistista materiaalia? Jatka vain levyjen pyörittelyä takaperin.

Tätäkään asiaa en mielestäni käsitellyt rodun, ihonvärin, maantieteen tai uskonnon tulokulmasta. Esitin perustellun mielipiteeni. Milloin saan kuulla omasi? Ehkäpä mielestäsi väestöräjähdys, ilmastonmuutos, rehevöityminen ja yleinen saastuminen ovat maahanmuuttokriitikoiden keksintöä, jolla vain tavoitellaan maailman valloitusta.

Pyy

  • Guest
Hyvä että ymmärsin ongelman ytimen, joka on lähinnä allekirjoittaneen vyötärön ekspansio ja pahat ajatukset eikä niinkään ihmiskunnan määrän ekspansio. Lupaan laihduttaa ja ajatella hyviä ajatuksia, niin eiköhän tämä tästä.

Mielelläni katsoisin vielä josko pehmeämmät keinot kuin nälkään tapattaminen tepsisivät.

Quote from: Pliers
Tätäkään asiaa en mielestäni käsitellyt rodun, ihonvärin, maantieteen tai uskonnon tulokulmasta. Esitin perustellun mielipiteeni. Milloin saan kuulla omasi? Ehkäpä mielestäsi väestöräjähdys, ilmastonmuutos, rehevöityminen ja yleinen saastuminen ovat maahanmuuttokriitikoiden keksintöä, jolla vain tavoitellaan maailman valloitusta.

Kts. vastaus Virkamiehelle.

Naisten kouluttaminen kehitysmaissa, myös meidän tuellamme ym. noin ensimmäisenä tulee mieleen. Mutta perkeles kun se on sitä hyväntekeväisyyttä, omalta heimolta pois, äläwäbälä.

Pliersille kuitenkin propsit, sitä sentään kiinnostaa ekologinen kestävyys niin, että on itse valmis tekemään jotain. Virkamies näemmä ei.

Niin kauan, kun teidän ainoa esittämänne ratkaisu on tapattaa ihmiset nälkään en viitsi tämän syvemmälle asiaan mennä.

Väestönkasvu on oikeasti ekologisesti valtava ongelma, en vaan jumalauta halua tapattaa ihmisiä nälkään. Tai rupea selittelemään kuinka minulla on oltava oikeus syödä mitä tahdon milloin tahdon. Ei ole, lopetin jo omaehtoisesti lihansyönnin.

Oikeasti Virkamies, tyyppi jeesustelee kuinka me ollaan niin samanarvoisia mutta heti alkaa sarkastinen vittuilu kun joku omia lihapatoja uhkaa,  muut kuolkoot nälkään.



Pyy

  • Guest
Tällaiselle jokainen Puttea säännöllisesti popsiva antaa siunauksensa. Jos kehitysmaan lapset eivät kiinnosta, niin ehkä ympäristösyyt voisivat jotakuta kiinnostaa.

Halla-aho muuten ölisi kaupunginvaltuustossa kuinka kasvissyöjille kaukaa rahdattava soija on niin epäekologista kotimaiseen lihaan verrattuna. 95 prosenttia Suomeen tuotavasta soijasta käytetään rehuna, mainio esimerkki johtavan maahanmuuttokriitikon idiotismista.

Quote
Soijaa tuotetaan rehuteollisuuden tarpeisiin. Yli 80 prosenttia maailman soijasadosta murskataan
ja jalostetaan eläinrehuksi.
Soijan tärkeimmät tuotantoalueet sijaitsevat Etelä- ja Pohjois-Amerikassa.
EU on Kiinan ohella soijan tärkeimpiä vientialueita. Brasilia on EU:n tärkein soijan tuontialue.
Soijaa viljelevät sekä pienviljelijät että suuret teolliset tuottajat. Vuonna 2008 globaali soijasato
oli yhteensä 220 miljoonaa tonnia. Väestönkasvun ja elintason nousun odotetaan lisäävän
globaalia soijan kysyntää 300 miljoonaan tonniin vuoteen 2020 mennessä, jolloin sekä Kiinan että
EU:n soijantuonti olisi yli 40 miljoonaa tonnia vuosittain.

Soija- ja karjatalous ovat tiukasti yhteen nivoutuneita. Eläinrehu on soijan tuotannon tärkein lopputuote,
ja Etelä-Amerikan soijaviljelmien laajeneminen työntää laidunmaita sademetsiin
. Soijan tuotanto
on tärkein epäsuora syy, joka aiheuttaa metsäkatoa Amazonilla. Sikojen ja broilerien lisäksi
soijarehulla ruokitaan liha- ja lypsykarjaa, munintakanoja sekä kasvatettuja kirjolohia. On arvioitu,
että noin 40 prosenttia EU:ssa kulutetusta soijasta käytetään sianrehuna.

Soijan kasvavaan kysyntään on vastattu viljelmiä laajentamalla. Peltojen leviäminen on johtanut
metsäkatoon
, joka on vaikuttanut haitallisesti paikallisten yhteisöjen elämään ja elinkeinoihin,
kiihdyttänyt ilmastonmuutosta sekä heikentänyt tai tuhonnut korkean suojeluarvon alueita, kuten
sademetsiä. Soijaviljelmien laajeneminen on lisäksi vaarantanut uhanalaisten lajien säilymistä,
saastuttanut maaperää ja vesistöjä, tehnyt maasta viljelykseen kelpaamatonta sekä lisännyt metsäpaloja.

Uusien soijaviljelmien tieltä on raivattu etenkin Amazonin sademetsää, Cerrado- ja Chaco-
savanneja sekä viimeisiä Atlantin rannikkosademetsiä.

Massiiviset soijaviljelmät eivät ole tuoneet vaurautta, työpaikkoja tai hyvinvointia paikallisyhteisöille.
Teolliset soijaviljelmät ovat lisänneet paikallista työttömyyttä ja laadullista nälänhätää. Soijaviljelmien
työntekijät ovat usein alipalkattuja eikä heillä ole terveydenhoitoa tai oikeudellista suojaa.
Suuria soijaviljelmiä raivatessa on käytetty pakkotyövoimaa. Raivaajien työolosuhteet ovat surke-
at. Nykyaikainen orjuus, jossa työntekijä pakotetaan -hyvittämään- ilmaisella työllään työnantajan
kustantamat vaatteet, ruoan ja majoituksen rehottaa maatalousmaan raivauksessa.

Lähde: http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/sademetsaa_lihatiskilla.pdf

Offline Virkamies

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1647
  • En sitten laupeutunut
Mielelläni katsoisin vielä josko pehmeämmät keinot kuin nälkään tapattaminen tepsisivät.

Katsotaan vaan. En minäkään ole muistaakseni nälkään tapattamista sen suuremmin kannattanut toimenpiteenä. Todennut vain, että mitä enemmän energiaa, niin todennäköisesti sitä enemmän populaatiota.
 
Quote from: Pliers
Naisten kouluttaminen kehitysmaissa, myös meidän tuellamme ym. noin ensimmäisenä tulee mieleen. Mutta perkeles kun se on sitä hyväntekeväisyyttä, omalta heimolta pois, äläwäbälä.

Kouluttaminen tuntuu olevan se suuri viisastenkivi, mutta asialla on lähinnä vain sellainen korrelaatio, että kun kulttuuri siirtyy sellaiseen vaiheeseen, jossa naisten työvastuun siirtyessä lastenteosta muihinkin toimiin seuraa koulutuksen kysynnän lisääntyminen. Kannettu vesi pysyy kaivossa melko huonosti.

Quote
Pliersille kuitenkin propsit, sitä sentään kiinnostaa ekologinen kestävyys niin, että on itse valmis tekemään jotain. Virkamies näemmä ei.

Sinä et kultaseni tiedä tuon taivaallista allekirjoittaneen valmiuksista minkään suhteen, joten tee ihan rauhassa hataria päätelmiäsi ad hominem.

Quote
Niin kauan, kun teidän ainoa esittämänne ratkaisu on tapattaa ihmiset nälkään en viitsi tämän syvemmälle asiaan mennä.

No se ei ole. Mennään sitten syvemmälle.

Quote
Väestönkasvu on oikeasti ekologisesti valtava ongelma, en vaan jumalauta halua tapattaa ihmisiä nälkään. Tai rupea selittelemään kuinka minulla on oltava oikeus syödä mitä tahdon milloin tahdon. Ei ole, lopetin jo omaehtoisesti lihansyönnin.

Ei kenelläkään ole tietenkään mitään oikeuksia mistään. Entä sitten? En oikein oivalla, että mitä ilmoituksesi syömistavoistasi liittyy oikeastaan mihinkään.

Quote
Oikeasti Virkamies, tyyppi jeesustelee kuinka me ollaan niin samanarvoisia mutta heti alkaa sarkastinen vittuilu kun joku omia lihapatoja uhkaa,  muut kuolkoot nälkään.

Minun sarkasmini koski lähinnä puutteellisia johtopäätöksiäsi. Kaikki me olemme samanarvoisia kilpailemaan niistä lihapatojen antimista. Me kilpailemme kaikki niistä rajallisista resursseista ja minä olen sitä mieltä, että se on hyvä niin. Minun sarkasmini tai antipatiani ei kohdistu niihin joilla on vähän ruokaa vaan niitä kohtaan joilla on mielestäni rajallinen ymmärrys.

Tällaiselle jokainen Puttea säännöllisesti popsiva antaa siunauksensa. Jos kehitysmaan lapset eivät kiinnosta, niin ehkä ympäristösyyt voisivat jotakuta kiinnostaa.

Halla-aho muuten ölisi kaupunginvaltuustossa kuinka kasvissyöjille kaukaa rahdattava soija on niin epäekologista kotimaiseen lihaan verrattuna. 95 prosenttia Suomeen tuotavasta soijasta käytetään rehuna, mainio esimerkki johtavan maahanmuuttokriitikon idiotismista.

Hienoa, löysit luvun. 640 miljoonaa tonnia ei taida silti oikein riittää ihmiskunnalle.
Irrelevanttia, koska mantsurian kalahuuhkaja.

Pyy

  • Guest
Sarkasmilla ja lihapadoilla tarkoitin ao. lainausta, jolloin en ollut vielä kirjoittanut mitään. Tekstissä on helvetin ikävä ja vittumainen sävy.

Quote from: Virkamies
Niin. Vasta-argumentti kaiketi lienee se, että jos poistamme ihmisten vapauden syödä mitä he tahtovat (eli lihaa), niin saattaisimme saada karjanhoidon alalta lisää pinta-alaa huomattavia määriä. Muutenkin laittamalla ruokahuollon vihreän politrukin märäksi unelmaksi, eli kaikille elintarvikekortit ja vain tietty määrä viljaa päivässä per naamari, voisimme toki ruokkia vielä enemmän ihmisiä. Sitenhän se maailma pelastuu.

Quote from: Virkamies
Hienoa, löysit luvun. 640 miljoonaa tonnia ei taida silti oikein riittää ihmiskunnalle.

Niin, kun ongelma ei ratkea yhdellä toimenpiteellä ei kannata tehdä mitään! Kerro pliis jotain uutta, on niin tyypillistä maahanmuuttokriittikkoa että. Entäs nuo ympäristösyyt, kommentoisitko niitä?

edit. Niin ja vielä tämä:

Quote from: Virkamies
Todennut vain, että mitä enemmän energiaa, niin todennäköisesti sitä enemmän populaatiota.

Länsimaissa tätä energiaa on kyllä nimenomaan alettu haaskaamaan järjettömän suureen lihankulutukseen ja perseen kasvattamiseen, populaatioon vaikutukset ovat olleet jo pitkään olemattomia. Lienee mahdollista muuallakin, tosin tuon lihankulutuksen kasvun ja muun haaskuun kun vielä saisi vältettyä.

« Last Edit: May 24, 2010, 12:51:51 by Pyy »