Author Topic: Uskonnot, nuo kehityksen jarrut  (Read 5657 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Offline janipi

  • Newbie
  • *
  • Posts: 42
Uskonnot, nuo kehityksen jarrut
« on: April 29, 2010, 07:45:18 »
En ala kirjoittamaan tähän metrin mittaista esseetä uskonnoista koska työt jo odottavat, mutta kun pikaisesti vilkaisin aiempia topicceja niin jotain on suorastaan pakko laittaa :)

Kun katsoo  maailman tilaa objektiivisesti tänä päivänä, tai vaikka eilispäivänäkin, ei voi olla huomaamatta toisaalta kehityseroja alueiden välillä ja toisaalta lähes täydellistä päällekkäisyyttä uskontojen suhteen. Mitä hallitsevampi uskonto, sen surkeampi alue. Fatalistiset uskonnot kuten hinduismi ja islam ovat suurista uskonnoista pahimpia kehityksen jarruja ja mitä uskovaisempia jonkin alueen ihmiset ovat sen enemmän siellä asiat ovat päin persettä. Poikkeuksen muodostavat tietenkin muutama mielettömän rikas öljymaa mutta öljyn loputtua elämä jatkunee niissäkin jonkun Jemenin tasoisena. Afrikan toivon pilkahdukset tulevat alueilta joita islam ei dominoi ja islamilaisen maailmankin kehittyneimmät ja nopeimmin kehittyväät maat ovat mainittuja öljypoikkeuksia lukuun ottamatta niitä joissa islamin merkitys on ohuin.

Länsimaalaisten suhde uskontoon on tietenkin meille tutuin mutta nopeasti kehittyvä Kaukoitä on samanlainen uskonnon kahleista irtaantunut alue. Kaukoidässä ihmisten suhde uskontoon ja ylipäätään asioihin on pragmaattinen mikä mahdollistaa järkevien ratkaisujen tekemisen asiaan kuin asiaan. Uskovaiset eivät tähän usein pysty ja siksi kehityserot ovat sitä mitä ovat. Uskon että erot eivät ole katoamassa vaan paremminkin kasvamassa.

Kullervo Kalervonpoika

  • Guest
Re: Uskonnot, nuo kehityksen jarrut
« Reply #1 on: April 29, 2010, 08:29:59 »
Äärijutut ei ole koskaan hyviä. Oli veruke sitten uskonto, nationalismi tai jokin muu fundamentalistiseksi paisunut ajattelu, jopa "vihreys".

Offline Kourumies

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3094
Re: Uskonnot, nuo kehityksen jarrut
« Reply #2 on: April 29, 2010, 08:33:37 »
Äärijutut ei ole koskaan hyviä. Oli veruke sitten uskonto, nationalismi tai jokin muu fundamentalistiseksi paisunut ajattelu, jopa "vihreys".

Puhumattakaan äärihommalaisuudesta*) ja Halla-allahin palvonnasta.

*) Teoriassa lienee olemassa jonkinlainen maltillinenkin hommalaisuus. Joku ainakin on kertonut isän äidin kummin kaiman jossain päin nettiä nähneen jonkinlaisia viitteitä sellaisesta. Sanokaa terveisiä sille hypoteettiselle maltilliselle hommalaiselle, jos siihen törmäätte.
Aiemmin nimellä Köyry Väyränen tunnettu artisti.

zetor

  • Guest
Re: Uskonnot, nuo kehityksen jarrut
« Reply #3 on: April 29, 2010, 09:05:46 »
Puhumattakaan äärihommalaisuudesta*) ja Halla-allahin palvonnasta.

Onko tuota hommahommahomma-jankkausta aivan pakko tuoda jokaiseen ketjuun?

Muuten kyllä ihan hyvä topicin aihe. Itse näin sekulaarina humanistina suhtaudun negatiivisesti erityisesti kaikkeen sellaiseen uskonnolliseen vallankäyttöön, joka rajoittaa ihmisten elämää heidän tahtomattaan.

Offline Virkamies

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1647
  • En sitten laupeutunut
Re: Uskonnot, nuo kehityksen jarrut
« Reply #4 on: April 29, 2010, 09:18:17 »
Kun katsoo  maailman tilaa objektiivisesti tänä päivänä, tai vaikka eilispäivänäkin, ei voi olla huomaamatta toisaalta kehityseroja alueiden välillä ja toisaalta lähes täydellistä päällekkäisyyttä uskontojen suhteen. Mitä hallitsevampi uskonto, sen surkeampi alue.

Uskoisin tämän menevän toiseen suuntaan. Mitä surkeampi alue, sitä hallitsevampi on uskonto. Seuraus, ei syy.
Irrelevanttia, koska mantsurian kalahuuhkaja.

Offline Kourumies

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3094
Re: Uskonnot, nuo kehityksen jarrut
« Reply #5 on: April 29, 2010, 09:47:25 »
Puhumattakaan äärihommalaisuudesta*) ja Halla-allahin palvonnasta.

Onko tuota hommahommahomma-jankkausta aivan pakko tuoda jokaiseen ketjuun?

Totta kai on. Onhan hommalaisuus monessakin suhteessa uskonlahkon luonteinen ilmiö. Sillä on pyhät kirjoitukset (Scripta), pyhät profeetat, joita kuuluu kritiikittömästi palvoa ja joiden sana on aina se viimeinen, ratkaiseva sana (Halla-allah), se myös närkästyy profeettansa loukkaamista ja itse asiassa tuntuu käyttävän uskonnollisluonteista pahentumista ja närkästymistä tekosyynä irrottautua keskustelusta tai säädellä keskustelun kulkua.

Sekä Hommalle että kiihkouskonnoille yleensä on ominaista se, että närkästytään aina kun keskustelu menee lahkon kannalta epämukavaan suuntaan, ja sitten uskovaista joudutaan maanittelemaan ja hyvittelemään jotta keskusteluyhteys ylipäätään saataisiin taas auki. Uskonnollista närkästymistä käytetään siis keinona manipuloida vastapuolta. Tavallisesti uskovaisen vastapuoli reagoi tähän niin, että kyseessä on vilpitön loukkaantuminen siitä, kun asianomaisen tunteita on tölväisty, spontaani reaktio siis, jolle ei voi mitään. Mutta juuri mamukriittisten käytöksestä olen saanut aiheen pohtia, että tässä uskovaisten kiukuttelussa olisi kyse hyvinkin tietoisesta ja suunnitelmallisesta vastapuolen manipuloinnista, myös muiden uskontojen kuin hommalaisuuden ollessa kyseessä.

Uskovaisuutta käytetäänkin pahimmassa tapauksessa tekosyynä kiukutella pikkulapsen tapaan. Se käytöskuvio, joka tuosta kiihkouskovaisen närkästyksestä näkyy, on uhmaikäisen lapsen käytöstä: kun tahtoa ei saada läpi, heittäydytään lattialle sätkyttelemään ja parkumaan. Tavallisesti emme hyväksy aikuiselta sellaista käytöstä, mutta uskonnolliset tunteet antavat siihen luvan.
« Last Edit: April 29, 2010, 09:53:58 by Ngqiko Mpumlwana »
Aiemmin nimellä Köyry Väyränen tunnettu artisti.

Offline Sam Karvonen

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1416
Re: Uskonnot, nuo kehityksen jarrut
« Reply #6 on: April 29, 2010, 09:57:28 »
Kyse on pitkälti myös uskonto-käsitteen määrittelystä.

Mikäli uskonto määritellään autoritaariseksi papistoksi ja sen ympärille muodostuvaksi kirkkokunnaksi, on perusteltua väittää uskonnon aiheuttaneen lähes yksinomaan taantumuksellisuutta, barbarismia, taikauskoa, kiistoja, sotia ja väkivaltaa ihmiskunnan historiassa. Näin ymmärrettynä olen täysin samaa mieltä aloituksen kanssa. Ymmärrettynä fanatismina, l. asiayhteydestä irrotettujen yksittäisten opetusten tarkoitushakuisina ääritulkintoina, uskonto on lähes pelkästään kielteinen ilmiö. Uutiskuvat ja ajankohtaisohjelmat suoltavat yhtenään uskonnon nimissä tehtyjä väkivaltaisuuksia, ihmisoikeusloukkauksia tai hurmoksellista hömppää ja postilaatikoissa sekä ovienkoputuksina uskonto näyttäytyy ahdasmielisten marginaalikulttien hurmahenkisyytenä. Ja mikäli tämä ei vielä riitä, vallitseva nautinnonhakuisuuteen, itsekeskeisyyteen (yksilökeskeisyyden kauniilla peitenimellä) ja omaneduntavoitteluun kannustava materialistinen maailmankuva viimeistään huolehtii paitsi kaikenkarvaisten moraalisten auktoriteettien karsastamisesta myös moraalin itsensä (erityisesti säädyllisyys- ja siveysmoraalin) vieroksumisesta. (Ja tarkennukseksi tällä EN tarkoita sitä naiivia ja tuomitsevaa uskovaisten harrastamaa syyttelyä, että ateisti on automaattisesti moraaliton) Tällaisessa tilanteessa on kieltämättä erityisen hankalaa muodostaa vähäisimmässäkään määrin myönteistä käsitystä uskonnosta. Objektiivisuudesta tämä käsitys on kuitenkin on kaukana, vaikka nk. -tieteellisen maailmankuvan- (joka on puolestaan tieteestä kaukana) nimissä näitä ennakkoasenteita oikeutetaankin.

Jos uskonnolla tarkoitetaan kirkkokuntia, eli poliittisia instituutioita, ne ovat historiallisesti olleet joko rakentavia tai hajottavia voimia riippuen niiden johdossa kulloinkin hallinneista henkilöistä. Ja mikäli uskonnolla tarkoitetaan suurten uskontokuntien alkuperäisiä opetuksia ja niiden moraalista henkeä, uskontoa on vaikea pitää muuna kuin hyvän lähteenä.  Kyse on siis pitkälti myös määritelmistä ja siitä, mihin ilmiöön kyseisellä käsitteellä kussakin keskustelussa viittaamme.

Uskonnon pitäminen ongelmien lähteenä sen tähden, koska uskovaiset tai uskonnolliset instituutiot ovat aika ajoin syyllistyneet kamaliin asioihin sen nimissä, on hieman sama kuin vanhemmuuden tai poliisin pitäminen huonoina instituutioina vain sen tähden, että yksittäiset vanhemmat tai poliisit ovat aika ajoin tehneet kamalia asioita oman asemansa nojalla. Tämä ei ole deduktiivinen - eli totuutta säilyttävä - päätelmä, vaan olettaa uusia asioita matkan varrella, joita ei voi johtaa alkuoletuksista. Eli vaikka onkin eittämättä niin, että eräät historian suurimmista hirveyksistä ovat uskovaisten tekeleitä, siitä ei voida loogisesti päätellä, että kaikki tai edes valtaosa uskovaisista tekevät hirveyksiä. Näin ollen uskovaisuutta itsessään ei voida ainakaan tällä tavoin päätellä pahaksi tai vahingolliseksi asiaksi. Tällainen päättely on usein tarkoitushakuista ja paljastaa tietyn asenteellisuuden uskontoja vastaan.

Itse olen sillä kannalla, että silloin kuin uskonnosta muodostuu eripuran ja vihamielisyyden aihe, uskonnottomuus (teistinen tai ateistinen) on parempi vaihtoehto ihmiskunnalle. Tässä yhteydessä puhutaan uskonnosta kirkkokuntana. Helvettiin toiset tuomitseva, arvosteleva ja eripuraa aiheuttava kirkkokunta on lähtökohtaisesti niin kriittisissä asioissa vastoin uskonnon perushenkeä (kyllä, havaitsen uskontojen moraalisen perushengen olevan hyvin samankaltainen), että uskonnottomuus on tuolloin lähempänä tätä moraalista perushenkeä.

Ylevä sielu osoittaa aina myötätuntoa myös heitä kohtaan, jotka nauttivat toisten vahingoittamisesta. Sillä kukaan ei ole syyllisyyttä vailla. (Hindulaisuus, Ramayana, Yuddha Kanda, 115)

Vihaa ei voida koskaan kukistaa vihalla. Vihan voi voittaa vain rakkaudella. Tämä on ikuinen totuus. (Buddhalaisuus, Dhammapada, 3-5)

Auttakaa vihollistanne ennen kuin autatte ystäväänne, sammuttaaksenne vihan. (Juutalaisuus, Tosefta, Baba Metzia 2:26)

Te olette kuulleet sanotuksi :’Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi.’ Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisia ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat. (Kristinusko, Matt. 5:43-44)

Hyvä ja paha eivät ole samanveroisia. Torju siis paha hyvällä niin hänestä, joka oli vihollisesi, tulee sydänystäväsi. Mutta sen taidon osaavat vain kärsivälliset. (Islam, Koraani 41:34-35, Hämeen-Anttilan suomennos)
« Last Edit: April 29, 2010, 10:26:36 by Isontalon Antti »
"Ihmiskunnan hyvinvointia, sen rauhaa ja turvallisuutta, ei voida saavuttaa ennen kuin sen ykseys on lujasti vakiinnutettu." - Bahá'u'lláh(1817-1892)

Offline Aapo

  • Sr. Member
  • ****
  • Posts: 264
  • Vihollisen juoksupoika ja soluttautuja
Re: Uskonnot, nuo kehityksen jarrut
« Reply #7 on: April 29, 2010, 10:15:48 »
Uskoisin tämän menevän toiseen suuntaan. Mitä surkeampi alue, sitä hallitsevampi on uskonto. Seuraus, ei syy.

Minusta se menee molempiin suuntiin. Siellä missä ihmiset ovat köyhiä, kouluttamattomia ja taantumuksellisia, siellä uskonto kukoistaa. Ja siellä missä uskonto kukoistaa, se toimii myös köyhyyden, kouluttamattomuuden ja taantumuksen suurimpanana ylläpitäjänä. Tietenkin se pyrkii pitämään alueen itselleen mahdollisiman otollisena kasvualustana.
"Jos moittii joitain porukoita yksipuolisesta keskustelusta, ei todellakaan saa sortua itse samaan." - Jyrki Kasvi

Offline Kourumies

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3094
Re: Uskonnot, nuo kehityksen jarrut
« Reply #8 on: April 29, 2010, 10:23:16 »
Kyse on pitkälti myös uskonto-käsitteen määrittelystä.

Mikäli uskonto määritellään autoritaariseksi papistoksi ja sen ympärille muodostuvaksi kirkkokunnaksi, on perusteltua väittää uskonnon aiheuttaneen lähes yksinomaan taantumuksellisuutta

Tuo on yksinkertaistus. Rohkenenpa väittää, että mölisevien massojen spontaani uskonnollisuus voi yhtä usein olla taantumuksellista ja pogromihenkistä, ja toisaalta vastuunsa tunteva papistoeliitti pystyy pitämään tämän molinän kurissa. Muistanpa lukeneeni jostain, että juuri teologiansa lukenut papisto on ollut historiallisesti nimenomaan dhimmeihin kohdistunutta syrjintää ja väkivaltaa hillitsevä voima. Dhimmeillä on toki ollut rajatut oikeudet muslimeihin verrattuna, mutta kuitenkin jonkinlaiset oikeudet - esim. sellainen oikeus ettei noin vain tapeta. Nykyinen fundamentalismikin on käsittääkseni lähinnä maallikkoliike. Tyypillinen muslimifundis vierastaa valtavirtamullaheja, jotka puhuvat aina vain siitä miten pitäisi olla kiltti ja hyvä ja reilu ja maksaa almut köyhälle ja kaikkea muuta tylsää ja ikävää eikä koskaan käsittele nuorta kiihkeää miestä kiinnostavia jännittäviä aiheita, kuten vääräuskoisten surmaamista.

En ole kovin hyvin perehtynyt armenialaisten kansanmurhaan, mutta se minkä olen aiheesta lukenut viittaa siihen että joukkomurhan panivat toimeksi tavalliset turkkilaiset, joita kiihotettiin tappamaan vääräuskoiset. Kiihottajina toimivat kuitenkin Turkkiin maallista valtaa pystyttämässä olleet kansallismieliset, jotka kyllä hyödynsivät muslimirahvaan vihamielisyyttä vääräuskoisia kohtaan. Sitä vastoin koulutetulla hengellistöllä ei käsittääkseni ollut merkittävää vastuuta kansanmurhasta. En ihmettelisi, jos islamilainen papisto olisi protestoinut sitä vastaan.
« Last Edit: April 29, 2010, 10:28:24 by Ngqiko Mpumlwana »
Aiemmin nimellä Köyry Väyränen tunnettu artisti.

Offline Jussi Marttila

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 636
Re: Uskonnot, nuo kehityksen jarrut
« Reply #9 on: April 29, 2010, 10:41:46 »
Afrikan toivon pilkahdukset tulevat alueilta joita islam ei dominoi ja islamilaisen maailmankin kehittyneimmät ja nopeimmin kehittyväät maat ovat mainittuja öljypoikkeuksia lukuun ottamatta niitä joissa islamin merkitys on ohuin.

Entäs maat kuten Egypti, Jemen, Tunisia, Marokko, Libya?
Sun bikinipöksyt on seeprannahkaa
Ja eniten inhoat maitorahkaa
Ja sitäkun hiutaleet paakkuuntuu veteen
Ja sitäkun miehelläei ota eteen

Jussi Jalonen

  • Guest
Re: Uskonnot, nuo kehityksen jarrut
« Reply #10 on: April 29, 2010, 10:54:55 »
Afrikan toivon pilkahdukset tulevat alueilta joita islam ei dominoi.

Human Development Index-luetteloa kun vilkaisee, niin muslimimaat sijoittuvat siinä missä muutkin valtiot, myös Saharan eteläpuolisen Afrikan osalta. Yhtenä "toivon pilkahduksena" on tavallisesti pidetty kansalaisyhteiskunnan ja kansanvallan puolesta edistynyttä, vaikkakin korruptiosta ja talousvaikeuksista yhä kärsivää Senegalia, joka nyt on sattumalta ylivoimaisesti muslimienemmistöinen maa.


Cheers,

J. J.

Offline Virkamies

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1647
  • En sitten laupeutunut
Re: Uskonnot, nuo kehityksen jarrut
« Reply #11 on: April 29, 2010, 11:04:27 »
Entäs maat kuten Egypti, Jemen, Tunisia, Marokko, Libya?

Eiköhän Välimeren rannalla sijaitsevat maat voi melko hyvällä omallatunnolla käsittää ihan omaksi entiteetiksi vaikka manner sama olisikin.

Human Development Index-luetteloa kun vilkaisee, niin muslimimaat sijoittuvat siinä missä muutkin valtiot, myös Saharan eteläpuolisen Afrikan osalta. Yhtenä "toivon pilkahduksena" on tavallisesti pidetty kansalaisyhteiskunnan ja kansanvallan puolesta edistynyttä, vaikkakin korruptiosta ja talousvaikeuksista yhä kärsivää Senegalia, joka nyt on sattumalta ylivoimaisesti muslimienemmistöinen maa.

Senegalin islam on kuitenkin aika lailla erilaista kuin muualla. Ymmärtääkseni sikäläinen islam on erilaisten sufilaisten veljeskuntien islamia ja siten melko kaukana valtavirtasunnasta. Mutta en minäkään näe mitää selkeää yhtäläisyysmerkkiä islamin ja kurjien olojen kanssa Afrikassakaan.
Irrelevanttia, koska mantsurian kalahuuhkaja.

Offline Sam Karvonen

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1416
Re: Uskonnot, nuo kehityksen jarrut
« Reply #12 on: April 29, 2010, 11:42:29 »
Menee jälleen iloisesti hömppäpuolelle kun aletaan vertailemaan maiden vaurausasteita niissä vallitsevien uskontokuntien perusteella. Maan virallinen valtauskonto korreloi tilastollisesti äärimmäisen heikosti maan aineelliseen kehitystasoon. Poliittinen järjestelmä (totalitaarinen, demokraattinen), elinkeinorakenne, luonnonvarat, sodat ja luonnonmullistukset, yritys- ja kauppakulttuuri sekä kulutuskulttuuri ja voitontavoittelun ihannoiminen (kulutuskulttuurissa ja profiteerauksessa Suomi länsimaisittain huono, mutta yrittää kovasti kiriä kiinni) vaikuttavat huomattavasti merkitsevämmin maan vaurauteen. Edellä mainittu lista oli arvovapaa ja vain havainnoiva.

Mutta jos nyt väkisin näitä vertailuja tehdään, niin YK:n kehitysohjelman (UNDP, United Nations Development Programme) vuosittaisen Human Development Indexin (HDI) mukaan maailman kaksikymmentä kehittymättömintä maata vuonna 2007 olivat valtaväestöltään joko kristittyjä, muslimeja tai jakautuvat melko keskeltä kahtia näiden kahden ryhmän välillä:

162 Timor-Leste (kristitty)
163 Norsunluurannikko (kristitty ja muslimi)
164 Zambia (kristitty)
165 Eritrea (kristitty ja muslimi)
166 Senegal (muslimi)
167 Rwanda (kristitty)
168 Gambia (kristitty)
169 Liberia (kristitty)
170 Guinea (muslimi)
171 Etiopia (kristitty ja muslimi)
172 Mosambik (kristitty)
173 Guinea-Bissau (muslimi)
174 Burundi (kristitty)
175 Tsad (muslimi)
176 Kongon Demokraattinen Tasavalta (kristitty)
177 Burkina Faso (muslimi ja kristitty)
178 Mali (muslimi)
179 Keski-Afrikan Tasavalta (kristitty)
180 Sierra Leone (muslimi)
181 Afganistan (muslimi)
182 Niger (muslimi)

Somaliasta ei voitu tehdä tilastoja, mutta on vahvasti syytä olettaa, että HDI-mittareilla Somalia pitäisi listan pohjaa. Yllä olevista maista 9:ssä on selkeä kristitty enemmistö, 8:ssa selkeä muslimi enemmistö ja loput jakautuvat jotakuinkin kahtia. Pohjimmaisena on muutama muslienemmistöinen maa kun taas asukaslukujen kannalta (ml. suuret DRC Kongo, Etiopia, Afganistan ja Mosambik) maailman köyhimmistä kristittyjä taitaisi olla jonkin verran enemmän kuin muslimeja. Maista 18 on Afrikan maita ja 2 Aasian maata. Molemmissa Aasian maissa sekä Somaliassa on ulkovaltojen (sekä Somalian tapauksessa myös heimoristiriitojen) myötävaikutuksesta aiheutunut sotatila edustanut pääsyytä nykypäivän köyhyydelle ja kriisitilalle. Molemmissa listan Aasian maista olen myös itse käynyt, toisessa peräti asustanut. Yksikään listatuista maista ei edusta tyypillisesti islamilaiseksi miellettyä Lähi-Idän tai Pohjois-Afrikan maata.

Summa summarum: Näistä tilastoista ei voida päätellä hölkäsen pöläystäkään.

Ja kaikki, jotka tuntevat yhtään Afrikkaa tietävät lentävän afrikkalaislausahduksen: -I am 50 % Christian, 50 % Muslim, and 100 % animist.-
« Last Edit: April 29, 2010, 13:35:23 by Isontalon Antti »
"Ihmiskunnan hyvinvointia, sen rauhaa ja turvallisuutta, ei voida saavuttaa ennen kuin sen ykseys on lujasti vakiinnutettu." - Bahá'u'lláh(1817-1892)

Jussi Jalonen

  • Guest
Re: Uskonnot, nuo kehityksen jarrut
« Reply #13 on: April 29, 2010, 12:27:30 »
Senegalin islam on kuitenkin aika lailla erilaista kuin muualla. Ymmärtääkseni sikäläinen islam on erilaisten sufilaisten veljeskuntien islamia ja siten melko kaukana valtavirtasunnasta.

Mikäli haluaa kategorisoida uskonnollisten stereotyyppien mukaan sen mukaisesti mitä tämän viestiketjun avannut postittaja teki (pragmaattisuus ja sekulaarisuus on hienoa ja edistyksellistä, tunnustuksellinen uskonnollisuus pahaa ja taantumuksellista), niin tuolla perusteella Senegalin pitäisi olla totaalisessa selvitystilassa kaikin mahdollisin tavoin. Sufilaiset ovat tunnetusti mystiikkaa korostava uskonnollinen suuntaus, ja Senegalin omaleimaiset muridit herättävät länsimaisessa tarkkailijassa lähinnä hämmennystä.

Itse asiassa, mikäli ketjun avanneen postittajan teoretisointi uskonnollisuuden ja alikehittyneisyyden kiinteästä suhteesta pitäisi paikkansa, niin Amerikan Yhdysvaltain pitäisi korkeine uskovaisten ja kirkossakävijäin lukemineen olla länsimaiden taantunein, surkein ja alikehittynein valtio.


Cheers,

J. J.

Offline Jussi Marttila

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 636
Re: Uskonnot, nuo kehityksen jarrut
« Reply #14 on: April 29, 2010, 12:39:09 »
Historiaa ei tarvitse kauhean paljon lukea ennenkuin näkee sen että uskonnollisuudella ja kehityksellä ei ole itse asiassa juuri ollenkaan keskinäistä suhdetta. Ajatus siitä että esimerkiksi katolilainen kirkko olisi toiminut jotenkin kehityksen jarruna on nyt vaan yksinkertaisesti väärä. Ei katolilainen kirkko ole suurimman osaa aikaa ollut niin vahva että sillä olisi ollut edes mahdollisuutta moiseen.

Kyseessä itse asiassa taitaa olla muinaisen protestanttisen propagandan luoma käsitys, vähän sama kuin inkvisitiosta vouhottaminen tai katolilaisen kirkon syyttäminen noitavainoista sun muista.
Sun bikinipöksyt on seeprannahkaa
Ja eniten inhoat maitorahkaa
Ja sitäkun hiutaleet paakkuuntuu veteen
Ja sitäkun miehelläei ota eteen