Tunne se on pelkokin, denialismi yksi kehittymättömistä
defenssimekanismeista sekin. Vähättelijöitä ja pään
pensaaseen panijoita riitti tuolloinkin, Aleksanteri-instituutti lienee käytännössä venäläisten instituutti.
YLE, 7.6.2012:
Retoriikan tutkija: Makarov-asiassa isketään suoraan suomalaisen turvallisuuden tunteen ytimeen
Retoriikan tutkija: Makarov-asiassa isketään suoraan suomalaisen turvallisuuden tunteen ytimeen
Aleksanteri-instituutin tutkija Jussi Lassilan mukaan Makarovin puheista syntynyt kiivas verkkokeskustelu
on hyvin mustavalkoista ja uhkakuvia maalailevaa. Verkossa keskustellaan lähinnä tunteella, joka on hänen
mukaansa ymmärrettävää silloin, kun puhutaan suomalaisten perimmäiseen turvallisuuden tunteeseen
kohdistuvasta asiasta.

Venäjän asevoimien päällikkö kenraali Nikolai Makarov puhui Helsingin yliopistossa 5. kesäkuuta 2012.
Kuva: Yle
Lassila analysoi, että Venäjää ei osata tunnistaa monitahoisena ja luonteeltaan ristiriitaisena maana.
Venäjän tapauksesta ja Makarovista keskusteltaessa korostuu nimenomaan yksioikoinen tapa ajatella.
Hänestä Venäjää pitäisi raaputtaa pintaa syvemmälle.
- Korkean profiilin edustajat antavat monesti hyvin ristiriitaisia lausuntoja. Tätä ei kuitenkaan tunnisteta,
vaan ajatellaan, että kaikki on loogisessa yhteydessä johonkin muuhun, kertoo retoriikan tutkija Jussi Lassila
Suoralle linjalle.
Lassilan mielestä yleisestä näkemyksestä voidaan hahmottaa kaksi isoa perspektiiviharhaa. Hänen mukaan
suomalaisilla on tapana kuvitella, että Suomi on yhtä tärkeä toimija Venäjällä kuin mitä Venäjä on Suomessa.
Venäjällä kuitenkin tiedetään Suomesta vain hyvin vähän.
Toinen yleinen harha Lassilan mukaan on se, että kaikki ristiriidat, mitä venäläisistä ilmenee, järkeistetään ja
ajatellaan jonkin uhan kautta. Uhan näkeminen on hänestä kuitenkin ymmärrettävää tämän tyyppisen asian käsittelyssä.
- Silmiinpistävää on kuitenkin sellainen mustavalkoinen ja välittömästi selkeiden historiallisten uhkakuvien esiin nostaminen.
Poliittinen eliitti keskustellut maltillisesti
Suomalainen poliittinen eliitti on Lassilan mukaan kommentoinut asiaa hillitysti ja asemansa mukaisesti
sekä oikeissa mittasuhteissa. Hallitus ja vallassa olevat eivät ole Lassilan mielestä lähteneet populistisiin
puolustuspuheisiin mukaan.
-Aihe on suomalaisten venäjäpelkojen ytimessä, mutta pelkoa lietsotaan suomalaisten keskusteluissa aina.
Suurin osa suomalaisista ei kuitenkaan näe edes tarpeelliseksi ottaa osaa tällaiseen keskusteluun.
Verkkokeskustelut ovat retoriikan tutkijan mielestä ehdottomasti pelkkään tunteeseen perustuvaa spekulointia,
joissa usein viitataan yleistyksiin tai salaliittoteorioihin. Makarovin kommenttien luullaan olevan yhteydessä
vanhoihin Suomi-Venäjä suhteisiin. Toisaalta taas syytetään kokoomusta niin kutsutusta flirttailusta Naton kanssa.
Lassila pohtii tilannetta, jossa tilanne olisi toisinpäin. Jos Nato-kenraali antaisi Suomessa suosituksia, niistä
nousisi kenties analyyttisempaa keskustelua. Tunneside olisi pienempi, sillä historiallinen aspekti olisi poissa.
- Makarovin puheet edustavat neuvostoaikaista ajattelua. Keskustelussa vedetään mutkia suoriksi ja
nähdään kaikki suoraan uhkana.
Lähteet: Yle Uutiset Suora linja