Globalisaation oikeutus ja nasserasistit.

[Username1]

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2013/09/25/kun-keskiluokka-petettiin/201313205/139

Tässä on hyvä artikkeli, jonka pohjalta on aika helppo päätellä tiettyjä asioita.

Globalisaatio on tunnetusti prosessi, joka on arvaamaton, monimutkainen ja monesta ihmisestä luonnoton ja pelottava itsessään. Globalisaatiota on kuitenkin siedetty, koska se on tuottanut sivussa taloudellista turvaa, elintason nousua ja ylipäätään kivaa kansalle. Sitten tulee kriisi ja itävaltalainen koulukunta, joka viis veisaa keskiluokasta tai siitä, että kuinka monelle järjestelmä tuo taloudellista etua tai turvaa.

Mikä on se syy tässä vaiheessa, että suuri enemmistö saadaan hyväksymään nykyinen globalisaatiokehitys? Aivan niin, moni ei löydä sille enää mielekästä syytä.

Lopputulema, kansallissosialismi alkaa tuntumaan ihan kivalta vaihtoehdolta. Terroristifundamentalistit yleensä pystyvät lupaamaan enemmän kuin muut. Jne. Ja näin nasserasistit saavat myös enemmän mölinää aikaiseksi.

[metrics]

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2013/09/25/kun-keskiluokka-petettiin/201313205/139

Tässä on hyvä artikkeli, jonka pohjalta on aika helppo päätellä tiettyjä asioita.

Artikkelissa on tosiaan monia oikeansuuntaisia havaintoja. Mukaanlukien se, että hyvinvointivaltion eli laajoihin sosiaalisiin tulonsiirtoihin perustuvan yhteiskunnan eli ns. pohjoismaisen mallin legitimiteetti on keskiluokan silmissä murentumassa. Yhdysvalloissa sosiaalisten tulonsiirtojen kiivain vastustaja on ollut jo perinteisesti alempi keskiluokka. Olosuhteiden muuttumisen taustalla ei ole sen kummempaa asiaa kuin että globaali taloudellinen kilpailu on viimeisen 20 vuoden aikana markkinoiden laajentuessa huomattavasti koventunut.

Globalisaatio on tunnetusti prosessi, joka on arvaamaton, monimutkainen ja monesta ihmisestä luonnoton ja pelottava itsessään. Globalisaatiota on kuitenkin siedetty, koska se on tuottanut sivussa taloudellista turvaa, elintason nousua ja ylipäätään kivaa kansalle.

Kansainvälinen (vapaa)kauppa luo tunnetusti vaurautta. Jos hyväksyy kaupankäynnin, on käytännössä pakko hyväksyä myös kilpailuaselma.

Sitten tulee kriisi ja itävaltalainen koulukunta, joka viis veisaa keskiluokasta tai siitä, että kuinka monelle järjestelmä tuo taloudellista etua tai turvaa.

Itävaltalainen koulukunta on ollut sivuraiteella ja marginaalissa jo yli puoli vuosisataa tai pidempäänkin.

Mikä on se syy tässä vaiheessa, että suuri enemmistö saadaan hyväksymään nykyinen globalisaatiokehitys? Aivan niin, moni ei löydä sille enää mielekästä syytä.

Eiköhän se ole jo hyväksytty olevina oloina. Globaali hallinto ja globaalit sosiaaliset tulonsiirrot eivät sensijaan nauti yleistä hyväksyntää.

kansallissosialismi alkaa tuntumaan ihan kivalta vaihtoehdolta.

Tuntuu tai ei, se juna meni jo ajat sitten. Talouden globalisaatiokello ei enää ole siirrettävissä taaksepäin. Eikä ole syytäkään.

[Username1]

Tuntuu tai ei, se juna meni jo ajat sitten. Talouden globalisaatiokello ei enää ole siirrettävissä taaksepäin. Eikä ole syytäkään.

Vaan ihmiset saadaan tyytymään tähän vain niin kauan, kun he voivat vielä jotenkin uskoa pysyvänsä junan kyydissä. Kun alkaa näyttämään siltä, että sieltä tullaan joka tapauksessa joskus tippumaan suurella todennäköisyydellä, niin on vitsit vähissä. Yksinkertaisesti tämä itävaltalais/uusliberalistinen malli tuskin tyydyttää ihmisiä kovinkaan kauan. Globaalin talouden kelloja ei tarvitse siirtää edes 1800 luvulla, vaikka sitä voikin muuttaa.

[Julmuri]

Tuntuu tai ei, se juna meni jo ajat sitten. Talouden globalisaatiokello ei enää ole siirrettävissä taaksepäin. Eikä ole syytäkään.

Vaan ihmiset saadaan tyytymään tähän vain niin kauan, kun he voivat vielä jotenkin uskoa pysyvänsä junan kyydissä. Kun alkaa näyttämään siltä, että sieltä tullaan joka tapauksessa joskus tippumaan suurella todennäköisyydellä, niin on vitsit vähissä. Yksinkertaisesti tämä itävaltalais/uusliberalistinen malli tuskin tyydyttää ihmisiä kovinkaan kauan. Globaalin talouden kelloja ei tarvitse siirtää edes 1800 luvulla, vaikka sitä voikin muuttaa.

Onko se globalisaatio lopulta muuta kuin sitä, että informaatioteknologian vallankumous on yhtäkkiä tuonut koko maailman samaan aikaan ja samalla liikkuminen sekä modernit tuotantomenetelmät ovat levinneet ympäri maailman? Ikään kuin luonnollista kehitystä. Täysin toissijaista on se miten paljon se hyödyttää ihmisiä missäkin, koska jos ihmisillä on mahdollisuus toimia globaalisti, he myös tekevät niin. En siis itse usko ihmisten tyytyvän, koska uskovat pysyvänsä kyydissä vaan koska ei ole mitään muutakaan.

Oikeastaan länsimaisesta näkökulmasta ainoa keino olisi jokin protektionismi, johon pitäisi liittää myös kolonialismia tai elintaso laskisi paljon kipurajan alle.

[Username1]

Tuntuu tai ei, se juna meni jo ajat sitten. Talouden globalisaatiokello ei enää ole siirrettävissä taaksepäin. Eikä ole syytäkään.

Vaan ihmiset saadaan tyytymään tähän vain niin kauan, kun he voivat vielä jotenkin uskoa pysyvänsä junan kyydissä. Kun alkaa näyttämään siltä, että sieltä tullaan joka tapauksessa joskus tippumaan suurella todennäköisyydellä, niin on vitsit vähissä. Yksinkertaisesti tämä itävaltalais/uusliberalistinen malli tuskin tyydyttää ihmisiä kovinkaan kauan. Globaalin talouden kelloja ei tarvitse siirtää edes 1800 luvulla, vaikka sitä voikin muuttaa.

Onko se globalisaatio lopulta muuta kuin sitä, että informaatioteknologian vallankumous on yhtäkkiä tuonut koko maailman samaan aikaan ja samalla liikkuminen sekä modernit tuotantomenetelmät ovat levinneet ympäri maailman? Ikään kuin luonnollista kehitystä. Täysin toissijaista on se miten paljon se hyödyttää ihmisiä missäkin, koska jos ihmisillä on mahdollisuus toimia globaalisti, he myös tekevät niin. En siis itse usko ihmisten tyytyvän, koska uskovat pysyvänsä kyydissä vaan koska ei ole mitään muutakaan.

Oikeastaan länsimaisesta näkökulmasta ainoa keino olisi jokin protektionismi, johon pitäisi liittää myös kolonialismia tai elintaso laskisi paljon kipurajan alle.

On kai globalisaatio tätä nettimaailmaakin. Globalisaatiota varmasti jopa tarvitaan, ainakin globaalien ongelmien voittamiseksi. Ja globalisaatiokehitystä voidaan tehdä eri tavoin. Esimerkiksi vapaan kaupan ohella voidaan luoda systeemi, joka luo perusteltua toivoa mahdollisimman suurelle osalle maailman väestöstä. Jos nykylinja sitä suo, niin se on kyettävä myös uskottavasti esittämään tai ihmiset läksivät sitä hhelpolla vesittämään. Ja koska ei joko uskota muihin keinoihin tai tiedetä muutakaan, niin yksinkertainen ratkaisu on voimakkaampi nationalismi, tuttuuden tuominen ja paluu fundamentteihin (omasta mielestään), turmeltumattomaan tilaan, jota todennäköisesti ei ole koskaan ollutkaan, mutta se tuntuisi olevan olemassa...

[Maivei]

Tuntuu tai ei, se juna meni jo ajat sitten. Talouden globalisaatiokello ei enää ole siirrettävissä taaksepäin. Eikä ole syytäkään.

Vaan ihmiset saadaan tyytymään tähän vain niin kauan, kun he voivat vielä jotenkin uskoa pysyvänsä junan kyydissä. Kun alkaa näyttämään siltä, että sieltä tullaan joka tapauksessa joskus tippumaan suurella todennäköisyydellä, niin on vitsit vähissä. Yksinkertaisesti tämä itävaltalais/uusliberalistinen malli tuskin tyydyttää ihmisiä kovinkaan kauan. Globaalin talouden kelloja ei tarvitse siirtää edes 1800 luvulla, vaikka sitä voikin muuttaa.

Onko se globalisaatio lopulta muuta kuin sitä, että informaatioteknologian vallankumous on yhtäkkiä tuonut koko maailman samaan aikaan ja samalla liikkuminen sekä modernit tuotantomenetelmät ovat levinneet ympäri maailman? Ikään kuin luonnollista kehitystä. Täysin toissijaista on se miten paljon se hyödyttää ihmisiä missäkin, koska jos ihmisillä on mahdollisuus toimia globaalisti, he myös tekevät niin. En siis itse usko ihmisten tyytyvän, koska uskovat pysyvänsä kyydissä vaan koska ei ole mitään muutakaan.

Oikeastaan länsimaisesta näkökulmasta ainoa keino olisi jokin protektionismi, johon pitäisi liittää myös kolonialismia tai elintaso laskisi paljon kipurajan alle.

On kai globalisaatio tätä nettimaailmaakin. Globalisaatiota varmasti jopa tarvitaan, ainakin globaalien ongelmien voittamiseksi. Ja globalisaatiokehitystä voidaan tehdä eri tavoin. Esimerkiksi vapaan kaupan ohella voidaan luoda systeemi, joka luo perusteltua toivoa mahdollisimman suurelle osalle maailman väestöstä. Jos nykylinja sitä suo, niin se on kyettävä myös uskottavasti esittämään tai ihmiset läksivät sitä hhelpolla vesittämään. Ja koska ei joko uskota muihin keinoihin tai tiedetä muutakaan, niin yksinkertainen ratkaisu on voimakkaampi nationalismi, tuttuuden tuominen ja paluu fundamentteihin (omasta mielestään), turmeltumattomaan tilaan, jota todennäköisesti ei ole koskaan ollutkaan, mutta se tuntuisi olevan olemassa...

Turmeltumaton tila, mitä sillä tarkoitatkin on ideaali johon ei varmaankaan koskaan päästä, mutta kai sitä voi pyrkiä vähän vähemmän turmeltuneeseen tilaan tai edes yrittää estää lisäturmeltuminen.

[Username1]

Maivei,

Olen aina ajatellut, että te nuivat ette ole kriittisiä kuin vain suhteessa johonkin (esim. "mamu ajaa porschella" voisi tuoda kriittistä tietoa maahanmuuttajista ja siksi se hyväksytään, mutta ei olle kriittisiä itse väitteen kanssa, vain suhteessa asiaan tai väittäjään).

Mutta erehdyin, sen sijaan, että se on jatkuvaa muiden testaamista ja muille haasteiden asettamista, niin ilmeisesti osaatte joskus sellaisen itsellennekin antaa. OSaatte siis luoda itsellennekin haastetta, eli kenties joudutte toistelun sijasta joskus ajattelemaan myös? Siis, kerroppa, mikä tämä vähemmän turmeltunut tila on. Siis älä kerro sellaista tilaa, jossa joku asia on vain vähän toisella tavalla turmeltunut, vaan aidosti vähemmän turmeltunut...