Vähän jäi artikkeli mielestäni ohkaiseksi. "Sodan käyneistä monilla oli mielenterveyden häiriöitä joita ei voitu tai osattu hoitaa ja tämä näkyy edelleen yhteiskunnassa". Totta kai. Eikö tämä nyt ole ollut kaikille selvää jo ainakin parikymmentä vuotta? Sodasta ei yksikään tunnetusti palaa terveenä. Artikkeli on sinänsä kuitenkin ihan hyvä ja asiallinen, joskin perussuomalaiseen (ei siis puolueeseen liittyvään) tapaan siinä vähän kieriskellään Viikate-yhtyeen hengessä melankoliassa ja siinä miten kylmää, kovaa ja viinanhuuruista suomalaiselo on. Eikä se nyt ihan täysin vääräkään tulkinta ole mutta ei nyt ihan absoluuttisen oikeakaan.
Sen sijaan pidän mielenkiintoisena tätä suomalaisten hyvin yleisesti harrastamaa tapaa ruoskia itseään maailman väkivaltaisimpana, juopoimpana, huonoimpana, sulkeutuneimpana, sivistymättömimpänä, rasvatukkaisimpana ja pitkänaamaisimpana kansana, kuten nyt Köyrynkin otsikointi hieman vihjaa. Ehkä se on jotain pienen kansan pyrkimystä erottua, jos ei hyvässä niin edes pahassa. Suomi on mielestäni myös kaikkien mitattavissa olevien suureiden mukaan arvioituna myös yksi maailman vähiten raakoja ja armottomia yhteiskuntia. Tietysti totaalimutulla voi päätyä myös toisenlaisiin tuloksiin ja mutua vastaan on paha väittää.