Äänestys: Kielipolitiikka (ruotsi)

[metrics]

Ajankohtainen kysymys paljon puhuttuun kansalaisaloitteeseen liittyen.

[Vongoethe]

Ajankohtainen kysymys paljon puhuttuun kansalaisaloitteeseen liittyen.

Propagandistinen otsikointi sinulla, mahdoton vastata. Suomessa ei ole koulu- eikä paljon muutakaan pakkoa. Oppivelvollisuus on.

Vähän neutraalimpaa otsikointia, kiitos. Jos jollakulla on pakko- ynnä muita vastaavia liikkeitä, se ei tarkoita sitä, että kaikilla olisi.

[Vongoethe]

Kelpaako nyt?

Eikö pelkkä kielen nimi piisaisi?

Kunhan irvailen, onpahan osoitus menestyksekkäästä propagandakampanjasta tuokin, että jopa sinut on manipuloitu käyttämään tuota vielä jokunen vuosi takaperin tyystin tuntematonta ja omituiseltakin kuulostavaa termiä. Persut osaavat, niin ja taisihan se Heikinheimo jupista jotain "pakkoruotsista" niin ikään.

Sinänsä perustelu, että kaikkien tulisi opiskella ruotsia, koska näin turvataan vähemmistölle palvelut heidän omalla kielellään ei oikein pidä vettä. Miten olisi venäjä, saame, viittomakieli...? Perustuslakiakin on muuten tätä nykyä helpompi muuttaa. Muistaakseni perussuomalaiset vastustivat sitä uudistusta, eivät vissiin ole vieläkään tajunneet, mitä mahdollisuuksia uudistus heille antaisi. Ei Suomen perustuslakia ole kirjoitettu Maunu Ladonlukon käräjäkiville.

Sulta jäi toisin sanoen pois vaihtoehto, jossa muutettaisiin Suomi pelkästään suomenkieliseksi maaksi. Suomi ainoaksi viralliseksi kieleksi, posmittakoot muut, mitä lystäävät omia aikojaan, omalla kustannuksellaan...

[metrics]

Jokunen vuosi sitten? Pakkoruotsista puhuttiin jo silloin kun olin itse peruskoulussa. Mistä nyt on jo useampia kymmeniä vuosia aikaa. Nykymuotoinen lakiin perustuva käytäntö on kai vuodelta 1969. Kuvaavahan kyseinen sana on jo silloisten havaintojeni perusteella; Monelle pojalle ruotsin opiskelu oli pakkoa jo ennen alkamistaan.

[Vongoethe]

Jokunen vuosi sitten? Pakkoruotsista puhuttiin jo silloin kun olin itse peruskoulussa. Mistä nyt on jo useampia kymmeniä vuosia aikaa. Nykymuotoinen lakiin perustuva käytäntö on kai vuodelta 1969. Kuvaavahan kyseinen sana on jo silloisten havaintojeni perusteella; Monelle pojalle ruotsin opiskelu oli pakkoa jo ennen alkamistaan.

Mun kouluaikaan ei ollut, toiset kävivät kansalaiskoulua, jossa kieliä ei tarvinnut opiskella eikä mitään muutakaan turhan teoreettista ainetta, jos opintoja karsasti. Muille ruotsi oli oppiaine muiden joukossa, ei sen kummempaa. Toiset pitivät, toiset eivät.

[metrics]

Ja sanottakoon, että perssuomalaisten/suomalaisuudenliittolaisten ym. ruotsinkielifobia näyttäytyy minulle varsin outona asiana. En ole koskaan katunut suorittamiani kieliopintoja. Pikemminkin olen katunut, että niitä olisi voinut ja voisi olla enemmän.

[Kourumies]

Kelpaako nyt?

Eikö pelkkä kielen nimi piisaisi?

Kunhan irvailen, onpahan osoitus menestyksekkäästä propagandakampanjasta tuokin, että jopa sinut on manipuloitu käyttämään tuota vielä jokunen vuosi takaperin tyystin tuntematonta ja omituiseltakin kuulostavaa termiä. Persut osaavat, niin ja taisihan se Heikinheimo jupista jotain "pakkoruotsista" niin ikään.

Sinänsä perustelu, että kaikkien tulisi opiskella ruotsia, koska näin turvataan vähemmistölle palvelut heidän omalla kielellään ei oikein pidä vettä. Miten olisi venäjä, saame, viittomakieli...? Perustuslakiakin on muuten tätä nykyä helpompi muuttaa. Muistaakseni perussuomalaiset vastustivat sitä uudistusta, eivät vissiin ole vieläkään tajunneet, mitä mahdollisuuksia uudistus heille antaisi. Ei Suomen perustuslakia ole kirjoitettu Maunu Ladonlukon käräjäkiville.

Sulta jäi toisin sanoen pois vaihtoehto, jossa muutettaisiin Suomi pelkästään suomenkieliseksi maaksi. Suomi ainoaksi viralliseksi kieleksi, posmittakoot muut, mitä lystäävät omia aikojaan, omalla kustannuksellaan...

Heikinheimo ja Erkki Pihkala olivat Suomalaisuuden liiton pääpropagandisteja silloin vuonna 1985, kun koko "pakkoruotsi"-termi liiton piirissä keksittiin. Mutta asiaan. Kaivataan siis perusteluja ruotsin opetuksen puolesta.

Yksinkertainen perustelu on, että ruotsista on Suomessa niin paljon hyötyä ja iloa, että kaikille suomenkielisille nuorille kuuluu opettaa sitä - koska muussa tapauksessa suomenruotsalaiset saavat siitä kohtuutonta etua. Ruotsia opetetaan suomenkielisille juuri siksi, että ei pääsisi syntymään kohtuuttomia etuoikeuksia ruotsinkielisille.

Seuraavassa muutamia ruotsin osaamisesta koituvia hyötyjä:

- työllistyminen mahdollista koko Suomessa, myös kaksikielisillä alueilla
- ammattikääntäjälle Suomessa käytännössä tarpeellisempi kuin mikään muu kieli englantia lukuun ottamatta
- Suomessa toimii paljon koko Pohjoismaiden alueella aktiivisia yrityksiä, joiden palveluksessa ruotsin tai muun mannerskandinaavisen kielen osaaminen auttaa urakehitystä
- ulkomailla suomalaisten odotetaan yleensä osaavan ruotsia ja se on yksi rekrytoitumisperuste
- suomenruotsalaisten medioiden ja lehtien seuraaminen antaa paremman kokonaiskuvan maan poliittisesta ym. tilanteesta, koska ruotsi on käytännössä aina ollut vapaampi suomalaisten medioiden itsesensuurista kuin suomi
- ruotsinkielinen kulttuurituotanto on laajaa (elokuvat, populaarimusiikki, kirjallisuus)
- ...ja halpaa (riikinruotsalaiset taskukirjat ovat naurettavan halpoja, ja kirjallisen sivistyksen hankkiminen ruotsiksi on huomattavasti halvempaa ja vaivattomampaa kuin suomeksi)
- suomenruotsalaiseen kulttuuriin sosiaalistuminen on tutkitusti eduksi mielen ja ruumiin terveydelle (koska siellä ei ole sitä itsari- ja depressioepidemiaa)


Toisin sanoen, "kielivapaus" tarkoittaa:
- työllistymismahdollisuuksien heikentämistä
- urakehitysmahdollisuuden huonontamista
- kotimaisten medioiden osittaista sensuroitumista pois "kielivapauden valinneen" ulottuvilta
- sivistysmahdollisuuksien heikkenemistä
- terveyden huononemista

Nythän joku voisi tietysti mainita ne kaikki muut kielet, joita voisi opetella ruotsin sijasta. No, minulla oli työkaveri, oikein mukava veikko olikin, joka oli asunut vuosia Kiinassa ja opiskellut kiinaa ja osasi erinomaisesti sitä. Hän ei tietenkään voinut elättää itseään pelkillä kiinatöillä, vaan joutui kääntämään myös englannista, ja jos hän olisi osannut paremmin ruotsia, hän olisi varmaankin kääntänyt myös siitä. Kun viimeksi kuulin hänestä, hän oli hakeutunut pois kielialalta, koska kiinan osaaminen ei oikeasti kannattanut.

[Virkamies]

Asiaa jälleen kysymyksen takia pohdittuani aprikoin, että täysi vapaus asiassa lienee paras. Se on varmaan totta, että ruotsin opiskelu parantaa työllistymismahdollisuuksia ainakin joillakin sektoreilla ja yleisesti ottaen parantaa ihmisen kyvykkyyttä ymmärtää monia puolia elämästä, mutta en välttämättä näe siltikään tarpeellisena tätä kaikille.

Luulen, että vapaaehtoistaisin monia muitakin asioita vaikka niistä seuraisi jossain määrin haittoja niille jotka eivät halua kehittää itseään tai eivät ymmärrä valita itselleen parempia asioita. Luulen, että se kehittäisi ihmisten valintakykyä kollektiivisesti loppujen lopuksi.

Toisaalta, tässä metodissa pitää säilyttää kuitenkin joku tolkku. Perustaidot lienee syytä opettaa koko kansalle vaikka pakolla.

[Kourumies]

Virkaheitto on näköjään saanut oikein virallisen (heh heh) määräyksen toimittaa meikäläisen päällystakin virkaa. On se hienoa kun saa oikein olla Halla-ahon sedän juoksupoikana. Köyry on niiiin paha setä kun poisti kymmenen vuotta sitten kiltin Halla-ahon sedän kommentin blogistaan. Onneksi Virkamies on niiiiiin älykäs ja lahjakas että voi rangaista Köyryä tästä kauheasta rikoksesta. Virkamies on juuri niiiiin älykäs ja lahjakas, juuri niiiiin tarkalleen. Ei sen tyhmempi eikä varmasti sitä älykkäämpi ja lahjakkaampi.

[Kaptah]

Ruotsi pitäisi ehdottomasti saada valinnaiseksi mutta koska maailma menee väkisin, onneksi ja toivottavasti siihen suuntaan jossa kansainvälisesti ollaan entistä enemmän tekemisissä, ei kieltenopiskelua pidä missää nimessä vähentää. Mielestäni siis ruotsin pitäisi olla valinnainen kieli muiden joukossa.

Pakollista ruotsia perustellaan mitä typerimmillä perusteilla eikä näiden loogisuudella ole kyllä mitään alarajaa. Yleisesti ottaen kaikki perustelut joilla ruotsin pakollisuutta perustellaan pätevät myös muihin kieliin. Valtiontalouden ja yritysmaailman kannalta vaikkapa venäjä, kiina, portugali, espanja tai melkein mikä tahansa muu yleisesti puhuttu kieli on hyödyllisempi. Puhun kohtalaista ruotsia mutta vaihtaisin milloin tahansa ruotsinkielen osaamiseni vaikkapa yllä mainittujen kielten osaamiseen. Ymmärrän että Köyrylle kielenkääntäjänä tilanne voi olla toinen mutta minulle kieli on vain väline kommunikointiin. Sivistyneessä maailmassa, eli ainakin Pohjoismaissa, kommunikointi sujuu kaikkien kanssa tarvittaessa englanniksi mutta suuressa osassa maailmaa ainut tapa kommunikoida on osata paikallista kieltä ja siellä ei ruotsi auta. Jos hallitsisi venäjän, kiinan ja portugalin, tulisi toimeen aika suuressa osassa maailman maita.

Ajatus siitä, että kansainväliset kontaktit tapahtuvat ruotsalaisten kanssa on jostain sadan vuoden takaa.

[mh]

Toisaalta, miksei laitettaisi muutkin aineet valinnaisiksi. Minulle esimerkiksi ei tule mieleen missä olisin tarvinnut koulun biologian ja maantiedon oppeja, en muista niistä tunneista mitään ja sain järjestään huonoja arvosanoja. Ruotsi sujui kaikista huonoiten ja opettelin sen vasta aikuisiällä omasta tahdosta. Tosin siinäkin huomasi, että siitä säälivitosen pakkoruotsista oli kuitenkin ollut apua.

Peruskoulussa muita turhia aineita olivat myös uskonto ja käsityöt (ei kiinnostanut, en oppinut mitään enkä ole sittemmin tarvinnut) ja liikunta, englanti ja tietotekniikka (harrastin muutenkin enkä oppinut oikeastaan mitään uutta).

Miksi mitään ainetta pitäisi pitää pakollisena? Jos oppilaat voisivat itse valita tarjolla olevasta kirjosta, opettajan tehtävä on tehdä opetusmetodeista mielekkäitä ja perustella oppilaalle tarve kyseiselle oppiaineelle.

[Maivei]

Valinnaiseksi, en muutenkaan ymmärrä ruotsinkielisen vähemmistön erityisoikeuksia joita aina maailmalle mainostetaan esimerkkinä mutta jota ei missään muualla toteuteta sen jälkeen kun E-Afrikka luopui apartheidista.
Otetaan mallia Ruotsista tässäkin asiassa.

[Kaptah]

En kyllä lähtisi myöskään tuolle ääriliberaaliuden linjalle että kukin opiskelkoon aivan sitä mitä haluaa. Se johtaisi entistä enemmän eriarvoistumiseen, sosiaaliluokkien periytymiseen yms ikävään.

[Kourumies]

Valinnaiseksi, en muutenkaan ymmärrä ruotsinkielisen vähemmistön erityisoikeuksia joita aina maailmalle mainostetaan esimerkkinä mutta jota ei missään muualla toteuteta sen jälkeen kun E-Afrikka luopui apartheidista.
Otetaan mallia Ruotsista tässäkin asiassa.

Minä haluaisin joskus tietää mikä logiikka siinäkin on että tässä olisi kyse jostain etuoikeuksista. Ruotsin kieltä opetetaan kaikille suomenkielisille jotta he halutessaan pääsisivät osallisiksi niistä "suomenruotsalaisten etuoikeuksista". Esimerkiksi ruotsinkielisten säätiörahojen pummaaminen opintojen tueksi onnistuu keltä vaan joka osaa ruotsia - ihan vain kouluruotsia. Ei siinä katsota kantakirjasta, että oletko oikeaa rotua. Vaikka olisit syvimmästä Savosta ja nimeltäsi Möllö Paskiainen, saat säätiörahaa, jos osaat hyvin ruotsia, opiskelet vaikka Åbo Akademissa ja lahjakas tai ainakin ahkera opinnoissasi. Möllö Paskiaiselle opetetaan ruotsia juuri siksi, että hänkin mm. pääsisi nauttimaan säätiörahasta. Jos Möllö Paskiaiselle ei opetettaisi ruotsia, Möllö Paskiaisen säätiörahat menisivät jollekin bilehile-Martinalle, joka panisi ne kynsilakkaan ja siideriin ja muuhun paheelliseen elämään.

"Pakkoruotsi pois" -kampanja tarkoittaa sitä, että sinulle tyrkytetään ilmaista rahaa, ja heität rahat menemään. Sen lisäksi vielä julistat, että on hirveää sortoa, kun lapsille tyrkytetään rahaa koulussa. Pois pois tämä kauhea suomenruotsalaisten etuoikeus.

[mh]

En kyllä lähtisi myöskään tuolle ääriliberaaliuden linjalle että kukin opiskelkoon aivan sitä mitä haluaa. Se johtaisi entistä enemmän eriarvoistumiseen, sosiaaliluokkien periytymiseen yms ikävään.

No siis nimenomaan. Harva tietää yläasteella tuleeko koskaan tarvitsemaan ruotsia. Itse tiesin jo silloin etten tule koskaan tarvitsemaan uskontoa, maantietoa, biologiaa ja liikuntaa oppiaineena - enkä ole tarvinnut. Tietenkin voi olla, että elämässä tulee vastaan asioita joissa niitä tarvittaisiinkin ja sieltä nouseekin pintaan jotain hyödyllistä.

Olin myös tasan varma etten koskaan tule tarvitsemaan ruotsia mihinkään, koska se on paska kieli ja englannilla pärjää nykymaailmassa. Niin sitä vaan aikuisena huomasi ettei se niin mene ja niin siitä vitosen kouluruotsista oli lopulta jotain hyötyäkin, koska kyllä se vähän helpotti kielen oppimista.

En kuitenkaan kannata pakkoruotsia, mutta pointti oli siinä, että perustelu ruotsin kielen turhuudesta ontuu ja tässä on Köyryllä paremmat perustelut kuin pakkoruotsin vastustajilla.

Oma kantani tuli jo tuossa, että en kannata koulumaailmassa mitään pakkoja vaan koko peruskoulujärjestelmä kaipaa uudistusta nykyaikaan. Mitä nyt on lehtiä lukenut niin tällä hetkellä kasvatustieteilijät kuumeisesti pohtivat mikä suunta pitäisi ottaa kun vanha kovan kurin rivissäistumispakkokoulu ei enää vastaa päivän tarpeisiin.