Kysymys on ehkä siitä, että johtaisiko suomalaistyylinen oikeusjärjestelmä suurempaan määrään väkivaltatapahtumia vai vähempään.
Minun käsitykseni mukaan kovat tuomiot koventavat myös rikollisuutta.
Ehkä jossain tapauksissa, jossa kiinnijäämisen yhteydessä koetaan rikoksista ansaittu tuomio jo niin kovaksi, että ihminen saattaa tehdä epätoivoisiakin tekoja kiinniottotilanteessa. Toisaalta taas kovemmat tuomiot johtavat A) siihen, että koviin rikoksiin kykenevät ihmiset ovat pidempään poissa tekemästä kolttosia ja B) kynnys ensimmäisen kovan rikoksen kohdalla on suurempi. Suomessa murhaaja ehtii ääritapauksissa murhaamaan vielä monta kertaa vankilasta päästyään, mutta Yhdysvalloissa, riippuen osavaltion rangaistusten täytäntöönpanolainsäädännöstä, uusiminen on sangen hankalaa. Tällöin kevyt tuomio lisää kovia rikoksia ja kova tuomio vähentää. Asia ei ole niin yksiselitteinen että siitä voisi kukaan tehdä ehdottomia väittämiä.
Tilastojen valossa Yhdysvalloissa myös raa'at väkivaltateot ovat laskeneet tuomioiden koventamisen jälkeen noin kolmanneksen. Suomessa taso taas on pysynyt jokseenkin samana tuomioiden valossa ja pysyvän vamman tuottaneet rikokset nousseet viimeisen kymmenen vuoden aikana 123 -> 156.
Perustuuko oma käsityksesi johonkin josta voisit antaa viitteitä vai onko se vain pelkkää mutua?
Ainakin tämän tilaston mukaan Floridassa on 20 vuoden aikana pahoinpitelyt ja ryöstöt ovat vähentyneet melkoisesti, mutta väkivaltaiset seksirikokset paljon vähemmän ja mikä huomionarvoista murhat eivät ollenkaan vaan ovat olleet pikemminkin nousussa välillä tapahtuneen pudotuksen jälkeen.
Väkiluku on noussut 42% ja murhaluvut hieman laskeneet. Mielestäni tuo on melko suuri lasku kaiken kaikkiaan ja mitä tulee viime vuosien kehitykseen, niin mene ja tiedä. Voihan olla, että tuon kyseisen osavaltion rangaistuskäytännöissä on myös tapahtunut höllentämistä, mutta todennäköisempänä näkisin, että 2008 alkanut talouden taantuminen on vaikuttanut enemmän kuin mikään muu tekijä.
Sinänsä minäkin kannattaisin Suomessa kovempia tuomioita kovista väkivaltarikoksista törkeistä pahoinpitelyistä, tapon yrityksistä jne. ylöspäin, mutta sitten taas lievempiä väkivallattomista rikoksista. Pidän melko käsittämättömänä esimerkiksi sitä, että Suomessa voi saada toisen hengen riistämisestä vähäisemmän tuomion kuin vähemmän vahvoiksi luokiteltujen huumausaineiden myynnistä.
Ei tule mieleeni yhtään tapausta, jossa vähemmän vahvojen huumausaineiden myynnistä olisi saanut niin suurta kakkua. Teoriassa kenties mahdollista, jos tarkastellaan vaikka hyvin lieventävien asianhaarojen surmia ja jotain järjestäytyneen rikollisuuden kasvattamoja, joihin liittyy myös niitä vähän vahvempienkin aineiden ja ampuma-aseiden yms. lieveilmiöiden tavaraa. Keskimääräinen tuomio taposta on siellä 9 vuoden kieppeillä ja törkeästä h-aineesta 3 vuoden. Viittaatko johonkin partikulaariin oikeudentajuasi askarruttavaan juttuun?
Muuten pitkälti samaa mieltä, joskin minä ensin varmaan nostaisin tuomioita sen verran, että ihmiset joutuisivat istumaan sen ajan, mitä tuomiossa lukee ja ehdonalaiseen pääsisi vain työn, opiskelun tai päihdekuntoutuksen kautta.
Se mikä on myös sinun kohdallasi hämmentävää on se, että pyrit keksimään kaikenlaisia hyviä syitä, minkä johdosta ihmisellä olisi oikeus lähteä pahoinpitelemään toiste henkilöä jonkun pelon johdosta.
Siis itsepuolustus kuuluu vain asetta kantaville valkoisille miehille? Sinähän tässä olet ollut antamassa valtakirjaa tappaa. Minä olen vain sanonut, että jos Zimmermanilla on kerran uhkaa tuntiessaan ollut oikeus ampua niin miksi tätä samaa oikeutta ei ollut Martinilla?
Ei tietenkään kuulu. Minä yritän vain hillitä sinua antamaan näille asetta kantaville valkoisille miehille tappolupaa. Ei anneta heille oikeutta ampua ihmisiä tai pahoinpidellä näitä jonkun hyvin subjektiivisen pelkotuntemuksen perusteella. Eiks niin?
Näissä asioissa on se relevantti ero, että oikeus katsoi toisen uhan todelliseksi, sillä siihen liittyi toisen harjoittamaa väkivaltaa, josta seurauksena voi olla oma hengen menetys. En minä katso, että kenellekään pitäisi antaa oikeus ampua tai ylipäätänsä vahingoittaa toista, jos kyseessä ei ole mikään reaalinen uhka, jonka mittarina on sellainen fyysinen teko, joka voidaan kategorisoida henkeä tai terveyttä uhkaavaksi teoksi.
Tilanne olisi päivänselvä kaikissa oikeuskäytännöissä (luulisin), jos Z olisi ampunut Martinin pelkän pelontunteen seurauksena.
Jos tilanne olisi mennyt niin (ehkä todellisuudessa menikin, pirustako minä tiedän, ilmeisesti todisteiden valossa syyttäjä ei vaan pysty sitä näyttämään toteen), että Z olisi alkanut pahoinpitelemään M:a ja tämä vain alkoi puolustautumaan, jonka jälkeen Z otti aseen ja ampui M:n, niin totta kai kyseessä olisi mitä todennäköisimmin tappo tai jopa murha.