Aikuisista ihmisistä on kyse, perinteiset lastenkasvatuskeinomme, uhkaus, lahjonta ja kiristys eivät taida toimia, niin kuin eivät toimi lapsillekaan.
Missä niin sanotaan etteivät toimi, eihän muita keinoja edes ole, vain niiden erilaisia variantteja. Niin ja tietysti suora väkivallalla pakottaminen.
Uhkaus, lahjonta, kiristys ja väkivalta ovat primitiivisiä keinoja privimitiivisiin tapauksiin ja toimivat silloinkin vain tilapäisesti. Pitkällä tähtäimellä jokainen niistä toimii itseään vastaan. Uhkaus tuottaa puolustautumismekanismeja, lahjonta ahneutta, kiristys katkeruutta ja väkivalta kostonhimoa. Siinä määrin kuin totalitaarinen sortokoneisto soveltaa näitä se pyrkii tekemään sen persoonattomasti, mieluiten joukkovoimalla tai väittävänsä toimenpiteiden tapahtuvan "kaikkien muiden" nimissä. Tällä tavoin yritetään ohjata vastareaktiot harhaan.
Lastenkasvatuksessa noilla metodeilla tulee juuri sellaisia tunne- ja itsetuntovammaisia olentoja joita valitettavasti tämä Suomemmekin on täynnä.
Sofistikoituneemmat keinot vaativat enemmän kärsivällisyyttä ja aikaa mutta tuottavat pitkällä tähtäimellä paljon parempia tuloksia. Jopa hyvin vaikeiden tapausten kanssa. Kannustus on tyhjä sana jos ei sillä ole sisältöä. Toimii kyllä mainiosti vahvistettaessa jotain mitä kohde itse haluaa itsessään kehittää. Moni kannustaja menee harhaan painostajaksi juuri siksi että empatiasuhde on riittämätön ymmärtämään ja hyväksymään mitä kohde todella haluaa. Toiset kannustajat menevät harhaan sekoittaessaan asian lahjontaan.
Esimerkki ja ryhmään identifioituminen ovat erittäin tehokkaita keinoja. Sopii vain toivoa että esimerkki on hyvä ja ryhmä ei ole sitä pahamaineista huonoa seuraa. Tämä säännöllisesti mättää ongelmatapausten ohjaamisessa kun heidät laitetaan toisten ongelmatapausten joukkoon. Ei ole aina helppoa löytää kriittistä massaa vapaaehtoisia "oikeaa seuraa" joihin kovin raskaan ongelmatapauksen voisi yrittää "sulauttaa." Lasten kohdalla vakuuttava esimerkki on helpompi toteuttaa.
Yleensä ottaen ihmiset uskovat sitä minkä he itse löytävät. Löytäminen ei aina ole kovin nopeaa puuhaa mutta näissä asioissa hitaasti usein hyvää tulee.
Addiktit ovat vaikeita. Heihin pitää soveltaa kiristyksen, lahjonnan ja pakottamisen simulaatioita (uhkailun jättäisin väliin). Tällaisia simulaatioita ovat vaikkapa itselle tehtävät mutta valvotut lupaukset. Tässäkin tapauksessa primitiivikeinot ovat vain tilapäisiä katkaisuun tarkoitettuja ja siitä eteenpäin pitäisi päästä sofistikoituneemmilla menetelmillä.
Pahasti masentuneen tai vainoharhaisen kohdalla mikään ei toimi paremmin kuin aidon empatiasuhteen luominen mutta se voi olla aivan helvetin raskasta itselle.
Tuntuu ettei kukaan täällä ole Mikaelin, Samin, Reijan ja muiden oikeasti hyvien ihmisten hiljentymisen jälkeen ollut kiinnostunut muusta kuin vittuilemisesta toisilleen mutta tulipa tuokin nyt kirjoitettua siltä varalta että aihe jotakuta oikeasti kiinnosti. Todennäköisesti siihen tulee jotain mukanokkelaa kusipääskeidaa tai vainoharhaisia käsittämättömyyksiä vastaukseksi. Pitäkää hyvänänne. Minä pidän nyt tauon tältä foorumilta ja koitan keskittyä fyysisesti läsnä oleviin ihmisiin ympärilläni. Todennäköisesti palaan taas uusin kujein vähän myöhemmin.