Tarvitaan sekä realistinen mahdollisuus opiskeluun että realistinen kannustin/pelote tarttua mahdollisuuteen. Pelkkä kiristys ei toimi, jos kursseja ei ole saatavilla. Myöskään pelkkä mahdollisuus tyyliin "Tuolla olis kurssi, mene jos haluat" ei riitä.
Hollannin malli ei kuulosta kovin päättömältä, tosin tuo ehto ei mielestäni saa astua voimaan heti alusta lähtien, eihän kukaan kieltä heti osaa.
On myös niin, että osalla tulijoista lähtökohdat oppimiselle ovat koko lailla heikot. Jos joistain kansallisuuksista ylivoimainen enemmistö on luku- ja kirjoitustaidotonta, on opettaminen ja opiskelu hieman haastavaa eikä ns. normaalioppimisnopeuteen päästä millään keinolla.
Oleellista olisi se, että on kontakteja paikallisiin, työtä tai muuten joutuu paikallisten kanssa tekemisiin. Sieltä se käytännön kielitaito tulee, ei kursseilta, joita tosin tarvitaan alkuun pääsemiseksi.
