Suuri romanikeskustelu

[Jussi Jalonen]

26.3.2014
Yhdistetty useammankin ketjun kanssa. Jalosen alkuperäinen otsikko:

EU, Sarkozy ja romanit

- vG -

Postitetaanpa vaihteeksi jotain aivan muuta. Tämä sopisi uutisketjuunkin, mutta avaan mieluummin saman tien uuden aihealueen. Useimmat ovat epäilemättä tietoisia siitä, että presidentti Sarkozy on toteuttanut Ranskassa radikaalin toimenpiteen ja määrännyt Itä-Euroopasta saapuneet mustalaiset karkoitettaviksi. Määräys on kuohuttanut tunteita siellä täällä, mutta ymmärrystäkin on ratkaisulle löytynyt. Ohessa esimerkkinä The Independent-lehden suopea kolumni Sarkozyn toimista. Mikäli nyt jätetään huomiotta tuon "poliittisessa epäkorrektiudessa" innokkaasti piehtaroivan artikkelin kommentit "maahantunkeutumisesta", "loisista" ja muusta vastaavasta, on kirjoittaja onnistunut esittämään ainakin yhden mielestäni hyvän kysymyksen:

"Should France be expected to facilitate the sort of integration that Romania, Bulgaria, Slovakia and other countries have shirked?"

Eipä tietenkään. Vapaa liikkuvuus Euroopan Unionin sisällä on itsestäänselvä asia, mitä pitää pyrkiä vahvistamaan ja mitä ei pidä kepeästi loukata. Ennen kaikkea sitä ei saa loukata päätöksin, mihin sisältyy latautunutta etnistä syrjintää. Silti, tuo näkökohta on pätevä. Itä-Euroopan maita ei nyt voi jättää siihen uskoon, että ne voisivat vain kepeästi sysätä vähemmistöongelmansa läntisille jäsenvaltioille. Toisaalta tässä tapauksessa olisi luotava jonkinlainen Unionin sisällä vaikuttava sanktiojärjestelmä, millä kyseiset valtiot voisi pakottaa tarpeen tullen ruotuun.

Tässä puheenvuorossa nostetaan esille myös toisenlainen näkökohta, mikä on hyvä pitää mielessä sekin:

Romanians now see the French expulsions as proof that integration of the Roma  into any European society is mere utopia. So the actions of the French government are undermining the already frail attempts at implementing policies that would target Roma discrimination in Romania.

Tapahtuneessa saattaa siis olla aineksia ikävään syöksykierteeseen, missä yksi valtiotason reaktio ruokkii toista, siten että mustalaisten asema paarialuokkana vain vahvistuu.

Madridissakin töitä tehnyt puolalainen journalisti-ystävättäreni Patrycja Bukalska muistuttaa Tygodnik Powszechny-viikkolehdessä, että Euroopassa on ainakin yksi maa, missä romanien integraatio on onnistunut historiallisesti suhteellisen mukiinmenevästi. Kyseessä on Espanja, missä trendi on Francon poismenon jälkeen ollut myönteinen. Historiallisten, vakiintuneiden vähemmistöjen toimeentuloa edesauttavat ratkaisut eivät tietenkään ole sovellettavissa maahan tilapäisesti saapuneisiin nomadeihin, mutta tässä palataan silti siihen mahdollisuuteen, että myös Itä-Euroopan tulisi soveltaa näitä samoja toimia, mitä vaikkapa Espanja on toteuttanut.

Romanien solidaarisuus on tietysti kiitettävää, minkä voi nähdä tuossa artikkelissa mainitusta Juan de Dios Ram­rez Heredian tapauksesta. Pitkän linjan romaniaktivistina tunnettu espanjalainen EU-parlamentaarikko on näemmä aivan vakavissaan haastamassa presidentti Sarkozya oikeuteen karkoitustoimenpiteiden seurauksena.


Best,

J. J.

[Julmuri]

Ei taida näiden itäisempien romanien integraatio olla tapahtunut siellä Espanjassakaan. Ainakaan mikäli on uskominen YLEn lähettämää dokkaria, jossa heidän toilailujaan maassa seurattiin. Samassa ohjelmassa oltiin myös Italiassa, missä järjestettiin lapsensa kouluun laittaville ilmainen asunto. Kokonaista yksi perhe tarttui siihen mahdollisuuteen.

Paljon auttaisi jos itäisen Euroopan romanit suostuisi päästämään lapsensa useammin kouluun. Tässä on vähän samaa ongelmaa kuin joillain muillakin vähemmistöillä eli heidän puolestaan ei vain voida integroitua, "kotoutua" yms. vaan se on tehtävä itse.

Espanjan romanitkaan ei ole ihan yksi yhteen itäisempien serkkujensa kanssa, aivan kuten vaikka espanjalainen tai romanialainen "valkolainenkaan" ei ole sama.

[Jussi Jalonen]

Ei taida näiden itäisempien romanien integraatio olla tapahtunut siellä Espanjassakaan.

Ei, mutta tässä olikin taustalla se, että ne relevantit Itä-Euroopan maat voisivat ehkä ottaa soveltaen oppia Espanjasta.

Itäiset romanit harvemmin edes tulevat länteen tarkoituksenaan käydä taloksi, ja mielestäni Suomessakin on eräiltä tahoilta puhuttu hiukan absurdisti maahan saapuneiden itäisten romanien kotouttamisesta yhteiskuntaan.




Best,

J. J.

[Julmuri]

Ei taida näiden itäisempien romanien integraatio olla tapahtunut siellä Espanjassakaan.

Ei, mutta tässä olikin taustalla se, että ne relevantit Itä-Euroopan maat voisivat ehkä ottaa soveltaen oppia Espanjasta.

Itäiset romanit harvemmin edes tulevat länteen tarkoituksenaan käydä taloksi, ja mielestäni Suomessakin on eräiltä tahoilta puhuttu hiukan absurdisti maahan saapuneiden itäisten romanien kotouttamisesta yhteiskuntaan.

No, yhtä hyvin voitaisiin sitten ottaa mallia vaikka Suomesta. En usko meikäläisten romanien tulosten kovinkaan paljoa Espanjaa huonompia olevan. Uskaltaisin väittää meikäläisen romaniväestön olevan keskimäärin paremmin integroitunut kuin yleensä. Liikkuva elämäntapa on enimmäkseen vaihtunut vakituiseen asumiseen ja se on osaltaan edesauttanut koulutuksen saamisessa.

Esim. romaninuorten peruskoulun suoritusaste on jonkin verran alhaisempi kuin Espanjassa, mutta suurin osa (75%) kuitenkin läpäisee koulun.

Romaneita on Suomessa nykymallilla integroitu 70-luvulta asti, joten heidän kanssaan voidaan mielestäni selvästi nähdä kuinka pitkälle integraatiotoimilla on mahdollista päästä. Toisaalta integraation puolustukseksi voidaan sanoa, että tulokset ovat olleet paremmat kuin aikaisemmalla pakolla assimiloinnilla päästiin.

[Jussi Jalonen]

No, yhtä hyvin voitaisiin sitten ottaa mallia vaikka Suomesta.

Ei mikään huono idea sekään, mutta Espanjalla ja vaikkapa Romanian tai Unkarin tapaisilla Itä-Euroopan mailla on ehkä lähtökohtaisesti enemmän yhteistä keskenään. Molemmat ovat lähihistoriassaan kokeneet siirtymävaiheen autoritaarisesta hallinnosta demokratiaan, yhteiskuntarakenteessa on mahdollisesti enemmän yhtäläisyyksiä, samoin kulttuurissa, et cetera.



Best,

J. J.

[Annushka]

http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/10/stubb_kerjaamiskielto_ei_ole_oikein_2045718.html

Muoks:

Tämä ei aivan suoraan liity ketjun aiheeseen, mutta liippaa tarpeeksi läheltä. Jännittävää että tarvittiin taas perussopimustasolle menevä konflikti jäsenmaan ja unionin välillä, jotta alkaa tulla tällaisia oikeasti asiaan puuttumaan pyrkiviä lausuntoja.

Bulgarian ja Romanianhan olisi voinut laittaa ruotuun rahalla aiemminkin. Keppiä tai porkkanaa käyttäen, mahdollisesti molempia.

[Pliers]

http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/10/stubb_kerjaamiskielto_ei_ole_oikein_2045718.html

Muoks:

Tämä ei aivan suoraan liity ketjun aiheeseen, mutta liippaa tarpeeksi läheltä. Jännittävää että tarvittiin taas perussopimustasolle menevä konflikti jäsenmaan ja unionin välillä, jotta alkaa tulla tällaisia oikeasti asiaan puuttumaan pyrkiviä lausuntoja.

Bulgarian ja Romanianhan olisi voinut laittaa ruotuun rahalla aiemminkin. Keppiä tai porkkanaa käyttäen, mahdollisesti molempia.

Olen Stubbin kanssa samaa mieltä, ettei eu:n sisäiseen vapaaseen liikkuvuuteen ole syytä puuttua. Hän kuitenkin laukoo aikoo ihmeellisia asioita muutoin.

Ministerin mukaan nyt pitää miettiä, miten kerjääminen voidaan kitkeä katukuvasta. Kieltäminen ei käy, koska silloin ei puututa syyhyn vaan seuraukseen.

Jos tätä samaa periaatetta sovellettaisiin muihinkin lakeihin ja kieltoihin, pitäisi pari kolme lakikirjaa repiä lopullisesti tai kirjoittaa pari kolme lakikirjallista poikkeuksia. Todennäköisesti se johtaisi siihen, ettei laki olisi enää sama kaikille. Tosin, siihenhän Suomessa ollaan jo totuttu.

Samalla kun se on muuttunut yleiseurooppalaiseksi ongelmaksi, niin kyllähän se saa meidät eurooppalaiset näyttämään vähän ihmeellisiltä myös tuolla maailmalla, Stubb sanoi Ylen TV1:n Ykkösaamussa.

Ai missä? Kiinassa, jossa ihmisten oikeuksi poljetaan jatkuvasti? Venäjällä, jossa toimittajia tapetaan kuin hyönteisiä? Jenkeissä, jolla on Quantanamo? Mikä on se merkittävä maa, jonka edessä euroopan tulisi olla häpeissään?

[Kourumies]

Ministerin mukaan nyt pitää miettiä, miten kerjääminen voidaan kitkeä katukuvasta. Kieltäminen ei käy, koska silloin ei puututa syyhyn vaan seuraukseen.

Jos tätä samaa periaatetta sovellettaisiin muihinkin lakeihin ja kieltoihin, pitäisi pari kolme lakikirjaa repiä lopullisesti tai kirjoittaa pari kolme lakikirjallista poikkeuksia. Todennäköisesti se johtaisi siihen, ettei laki olisi enää sama kaikille. Tosin, siihenhän Suomessa ollaan jo totuttu.

Duoda duoda, dämä on varmaan däällä jo sanoddukin, mutta jos kerjääminen kielletään, niin se kielletään sitten kaikilta, sekä feissaajilta, kotimaisilta "anna hugge" pummeilta ja juopoilta että Romanian romaneilta, tai muuten laki ei ole sama kaikille. Oletko varma että oma viiteryhmäsi on siitä mielissään, jos pummaaminen kielletään myös kantaväestöön kuuluvilta talousrajoitteisilta?

[Pliers]

Ministerin mukaan nyt pitää miettiä, miten kerjääminen voidaan kitkeä katukuvasta. Kieltäminen ei käy, koska silloin ei puututa syyhyn vaan seuraukseen.

Jos tätä samaa periaatetta sovellettaisiin muihinkin lakeihin ja kieltoihin, pitäisi pari kolme lakikirjaa repiä lopullisesti tai kirjoittaa pari kolme lakikirjallista poikkeuksia. Todennäköisesti se johtaisi siihen, ettei laki olisi enää sama kaikille. Tosin, siihenhän Suomessa ollaan jo totuttu.

Duoda duoda, dämä on varmaan däällä jo sanoddukin, mutta jos kerjääminen kielletään, niin se kielletään sitten kaikilta, sekä feissaajilta, kotimaisilta "anna hugge" pummeilta ja juopoilta että Romanian romaneilta, tai muuten laki ei ole sama kaikille. Oletko varma että oma viiteryhmäsi on siitä mielissään, jos pummaaminen kielletään myös kantaväestöön kuuluvilta talousrajoitteisilta?

Oma viiteryhmäni? MInkä luulisit sen olevan? Vastauksena kysymykseesi: Kyllä, niin uskoisin.

[Warda]

Mitäpä tarjota kerjäläiselle vaihtoehdoksi, jos kerjääminen kielletään?
Eipä meilläkään kerjäämistä viime kerralla kielletty, ennen kuin köyhäinhuolto oli organisoitu muilla keinoin. Sietäisi kerrata siis hieman peruskoulun historiaa. (Toki Stubbin kannanottoa vastustanevat kiivaimmin ne, jotka takertuvat "huolletaan omat ja ne eivät ole omia" - teesiin ja haluavat sysätä kaiken vastuun kiertolaisten lähtömaihin tai yksin kiertolaisille itselleen.)

http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/sosiaaliturva/vaivaishoidosta_koyhainhoitoon

-panttipulloja keräävät jo, ei riitä kaikille
-lumppuja keräävät/myyvät jo

->  tätä markkinarakoa/toimintaa kannattaisi kenties organisoida lisää (heidän apunaan, lumpuille on markkinoita ja muullekin kaatopaikalle nykyisin joutuvalle ehjälle ja kierrätyskelpoiselle roinakulttuurimme tuotokselle olisi, jos joku keräisi, lajittelisi, korjaisi tarvittaessa ja myisi)

Kuten kaikki varmasti ja erinomaisesti jo tiedämmekin, romanit ahkeroivat sesonkityöntekijöinä tomaattiviljelyksillä ja vastaavilla- silloin kun työtä riittää. Laiskuudesta ja passiivisuudesta lienee aivan turha tätäkään porukkaa kollektiivisesti syyttää. Kiertolaisuuselämän etu yhteiskunnalle - valmius muuttaa työn perässä maasta toiseen - voisi saada aivan uuden lisäarvon, jos ja kun tämänkin ryhmän koulutustaso nousisi.

Onko kierrätystoiminnan lisäksi muita ideoita romanien työllistämiseksi?

edit: irtolaisuudesta ennen muinoin:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kerj%C3%A4%C3%A4minen

[Mika.H]

Mitäpä tarjota kerjäläiselle vaihtoehdoksi, jos kerjääminen kielletään?

Miten olis normielämän kokeilu? Opiskelu, työn teko ja laillinen yrittäjyys tulevat nyt ensimmäisenä mieleen...

[Warda]

Eikös se Stubbin ehdotus ajanut nimenomaan sitä, että näiden tavoitteiden toteutumista yritetään EU-tasolla turvata?

[Sam Karvonen]

Romanien, kuten joidenkin muidenkin kulttuurivähemmistöjen kohdalla, on osin kysymys ns. "perinneloukusta-, josta irtautumista ehkäisee paitsi valtaväestö myös oma kulttuuri. Tässä mielessä sekä Julmuri että Jalonen mielestäni puhuvat asiaa mutta ehkä hieman eri painotuksin.

Mitä tulee ylipäätänsä kulttuuriseen marginalisoitumiseen sosiologisena ilmiönä, siihen nähdäkseni liittyy kaksi tekijää: (1) marginalisoituneen ryhmän kulttuuriin liittyvä haluttomuus tinkiä vähääkään perinteisistä elintavoistaan (ml. elinkeinot) ja (2) valtaväestön kulttuuriin liittyvä ennakkoluuloinen haluttomuus tunnistaa vähemmistöryhmän kulttuurisia vahvuuksia sekä tästä juontuva rakenteellinen jäykkyys, mikä ei kannusta innovatiiviseen vahvuuksien hyödyntämiseen vähemmistökulttuureille sopivien ja kansantaloudellisesti tuottavien elinkeinojen löytämiseksi. Erityisesti pienyrittäjyyttä kannustamaton elinkeinorakenne on valtaväestön kultuuristen ennakkoluulojen kanssa tällaisen vähemmistön integroitumista vakavasti haittaava tekijä siinä missä hyvinvointivaltio nykymuodossaan on myös kansantaloudellisesti tuottamattomampi (vaikka itse en jälkimmäistä kriteeriä yliarvottaisikaan).

Nämä kaksi muodostavat itseään ruokkivan kehän - oikeastaan spiraalinomaisen syöksykierteen: mitä enemmän vähemmistö uhmaa valtakulttuuria sen kulttuurille tai elinkeinorakenteelle sopimattomilla perinteellään, sitä vähemmän valtakulttuuria kiinnostaa tuon vähemmistön "integroiminen", mikä puolestaan edelleen ruokkii vähemmistön syrjäytymisen kokemusta ja minkä koetaan antavan moraalisen oikeutuksen kerjäämiselle, uhmakkuuden jatkamiselle ja jopa rikollisuudelle.

Kyseessä on eräänlainen muna-vai-kana -ongelma, eikä näin yhteennivoutunutta kysymystä voida mielekkäästi karsinoida joko-tai -periaatteella pelkäksi vähemmistön ongelmaksi tai valtaväestön ongelmaksi, vaikka kiusaus molempiin johtopäätöksiin on voimakas puolin ja toisin.

Mitä tulee kerjäämiseen, asiasta on vuosikymmeniä (itse asiassa vuosisatoja) keskusteltu muissa maissa, mutta Suomessa jälleen kerran keskustelu alkaa nollasta ja ylilyöviä argumentteja heitellään puolin ja toisin. Mielestäni koko ongelmavyyhtiä pitäisi lähteä avaamaan kysymyksestä:

Auttaako kerjäämiseen sentimentalistinen vastaaminen kerjäläistä vai onko se pikemminkin tahatonta julmuutta kerjäläiselle?

Kerjäläisten auttamiseen erikoistuneet kansalaisjärjestöt lukuisissa kehitysmaissa lähtevät poikkeuksetta liikkeelle prinsiipistä "auta kerjäläistä, muttä älä hänen ehdoillaan."

Kaikki historialliset viranomaisten, kirkkojen ja kansalaisjärjestöjen yritykset auttaa kerjäläisiä ja tuoda heidät itsenäisen elannonhankinnan vaikeakulkuiselle mutta lopulta palkitsevammalle polulle ovat väistämättä kariutuneet hetkessä kun pari hyväntahtoista hupsua luulee olevansa hyväntekijötä ja ojentavat muutaman mielestään niin vaatimattoman lantin samaisille kerjäläisille, joita hyväntekeväisyysjärjestöt ovat samanaikaisesti vakavasti auttamassa itsenäisiksi elannonhankkijoiksi.

Kerjäämisen kohdalla ei ole koskaan kysymys siitä, että "köyhyys on pakottanut ja muita vaihtoehtoja ole". Tällainen oletus on puolestaan hyvää tarkoittavan pullamössömaan kansalaisen naivismia.

- Nimimerkki "Nuhruisten ja oikeasti säälittävien rampakerjäläisten kanssa Afganistanissa työskennellyt" -

[Mika.H]

Eikös se Stubbin ehdotus ajanut nimenomaan sitä, että näiden tavoitteiden toteutumista yritetään EU-tasolla turvata?

Miksi muut romanialaiset toimivat ns normaalisti?

Voisiko todellakin olla niin, ettei roskaväki muutu kuin vasta sitten kun he ITSE niin päättävät?

ps. Naapurini on romanialainen. Sellainen tyypillinen hyvis ja maailmanparantaja. Jostain syystä näkee punaista kun puhutaan romanialaiskerjäläisistä. Arvaa kannattaako kerjäämisen kiletämistä?

[Warda]

Mika: kumpikaan meistä ei ole syntynyt romanikerjäläisen perheeseen, joten emme voi tietää, kuinka helppoa tuo "kouluta itsesi ja elä normaalisti" -ehdotuksesi on toteuttaa.

Mika, Antti: miten itse lähtisitte korjaamaan tilannetta? Näinkö?

http://www.mp-net.org/lehdet/mp_uutislehti_2009-5.pdf

Mission Possiblen soppakeittiöt ja opetusohjelmat ovat auttaneet
Bulgarian romanilapsia yli 10 vuotta. On vain yksi toimiva keino auttaa Itä-Euroopan romaneja:
muuttaa yhteisöjä sisältäpäin paikallisin voimin - viedä välitöntä apua, koulutusta
ja evankeliumia. Ihmisten sisäinen muutos heijastuu välittömästi
ulospäin. Soppakeittiön kasvatit täyttävät nyt seurakunnan!
Joen rannalla seisoo aamuvarhain 50 tyttöä ja poikaa. Vilkkaat 10-15
-vuotiaat odottavat hiljaa ja hartaina vuoroaan kasteelle. Sofian Filipovtsin
romanislummin seurakunnassa yli 100 nuorta on tullut tänä vuonna
uskoon - suurin osa keittiömme kasvatteja!

Herätys, jota on valmisteltu

Herätystä ajatellaan usein aaltona, jonka tuloa ei voi tietää. Tavallisesti
herätys kuitenkin tulee sinne, missä sitä on valmisteltu - kuten Filipovtsin
seurakuntaan, jonka kanssa Mission Possible tekee yhteistyötä.
11 vuotta sitten käynnistimme seurakunnassa soppakeittiön ja lukuopetuksen.
Vapaaehtoiset keittäjät tarjoavat ruokaa 60 nälkäiselle, resuiselle
lapselle. Alussa asukkaat olivat epäluuloisia - mutta kun he tulivat
katsomaan paikkaa, jossa heidän apsistaan huolehdittiin, seurakunta
kaksinkertaistui!

Sadat slummin lapset ovat näinä vuosina käyneet keittiöllämme.
Ei ihme, että seurakunta on täynnä nuoria!
Valtava muutos Lapsista huolehditaan kotona nyt paremmin. Suurin muutos on, että
heidät lähetetään kouluun, ei kadulle kerjäämään! Järjestämme seurakunnassa
tukiopetusta auttaaksemme heitä käymään koulun loppuun
ja löytämään työtä. Soppakeittiössä kasvaneet veljekset
10-vuotiaan Vaskon perhe on yksi Filipovtsin onnellisimmista. Poika
isoveljineen kävi juuri kasteella. Veljekset ovat kasvaneet soppakeittiössämme.
Lasten saama elintärkeä apu veti nuoren yksinhuoltajaäiti
Rainan, 31, seitsemän vuotta sitten seurakuntaan ja uskoon. Hän
tekee siivoustöitä, pojat käyvät koulua suhtautuen vakavasti niin opintoihin
kuin seurakuntaan. He ovat aina siistejä, kasvot loistavat sisäistä
puhtautta. He ovat erilaisia!

Edit: itse suhtaudun herätyskristillisiin liikkeisiin toisinaan hieman varauksellisesti, mutten lähtisi vähättelemään tämänkaltaista työtä.