"Eikö siellä Hesassa ole enää suomalaisia kerjäläisiä? Olin 80-luvulla Helsingin ydinkeskustassa töissä, ja silloin ei kerjäläisiin voinut olla törmäämättä. Ja aivan suojavärillisiä suomalaisia ne olivat, ei ainuttakaan romania eivätkä kaikki edes juoppoja.
Työkaveri oli antanut yhdelle naiselle lounassetelin kun tämä oli valittanut nälkäänsä. Vastaanotto oli ollut nuiva.
Huhu kiersi, että citykäytävässä päivystänyt papparainen oli joutunut oikeuteen pahoinpitelyn todistajaksi, ja ansionmenetysten korvauksena ukkeli oli vaatinut 4000 markkaa. En sitten tiedä oliko tuo totta, mutta ohikulkiessani näin, että hänelle annettiin aika paljon fyffeä.
Asenne oli silloin että pitää niille antaa, ei sitä koskaan tiedä koska itse on samassa jamassa."
Itsekin olen törmännyt suomalaiseen, naispuoliseen kerjääjään. Aloittaa aina kerjäämisen vastaantulijoilta "hei, herra...". Pitäisi kuulemma päästä Kouvolaan ja joka päivä sama juttu. Eli kyllä ne suomalaisetkin. Kerrankin Kalliossa pyydettiin rahaa kaljaan. Ei kerjääminen ole siis vain romaneiden etuoikeus.
Siitä olen muuten samaa mieltä, että esimerkiksi Romaniaa ja muita romaneita sortavia maita kohtaan voitaisiin suunnata pakotteita.
