Ketjun alkukysymys: En ole kokenut että suvaitsevaisuuteni aiheuttaisi kovinkaan paljon sosiaalisia ongelmia. Olen aika hyvä kameleontti mitä erilaisten ihmisten suvaitsemiseen ja heidän kanssa suhteilemiseen tulee. Jos jollakin on ilmeinen sokea läntti joka aiheuttaa ison mittaluokan kiusallisia häiriöitä sosiaalisissa tilanteissa, sellaisen kanssa voin vältellä tiettyjä aiheita ellei kyseinen henkilö ole itse niin tyhmä että ottaa ne joka välissä esiin. Jälkimmäisenlaiset ihmiset harvemmin koskaan edes päätyvät lähipiiriini. Kuinka voisivatkaan jos heidän mielestään minulla ei ole minkäänlaista arvoa eikä edes oikeutta olla olemassa. Mutta useimmat ihmiset, perusnuivatkin suvaitsevat minua yleensä livenä erinomaisesti. Netissä suvaitsemattomuus on selvästi suurempaa.
Tavallisia rivinuivia minulla on aika paljonkin tuttavapiirissä, varsinkin tiettyjen alojen harrasteryhmissä. Heidän ajattelunsa menee yleensä niin että et sinä eikä kukaan muukaan heidän henkilökohtaisesti tuntemansa, mutta ne muut, se suuri näkymätön yleistettävissä oleva massa joka on kaikkien raiskauksien, autonpolttamisten ja sossun luukulla loisimisten takana. Käy usein että täysin tuntemattomatkin nuiveliinit tuntevat suorastaan sosiaalista tarvetta tulla avautumaan siitä kuinka "en ole rasisti mutta" ja kuinka "kyllä me rehellisiä, kotoutuneita, opiskelevia, yrittäjiä, työtä tekeviä jne suvaitaan, mutta..." Toisin sanoen, niin kauan kuin "toinen" on joku kasvoton, yleistysten aiheena oleva tilastoyksikkö, voidaan suruttomasti öyhöttää vaikka mitä, mutta jos joutuukin kohtaamaan näitä "toisia" yksilönä ne muuttuvat yksittäistapauksiksi joita vähän aiemmin öyhötetyt tilastolliset totuudet eivät koskekaan.
Olen viettänyt niin paljon aikaa tulenarkojen tilanteiden ja sensitiivisyyksiä sisältävien monimuotoisuuksien parissa että jotain siinä oppii sosiaalisesta luovimisesta. Esimerkiksi tänään pohdimme ennaltaehkäisevästi kysymystä siitä mitä tapahtuu jos ystäväni azerbaidzhanilainen tyttöystävä kohtaa bileissä armenialaisia mihin on suurikin todennäköisyys. Sekä hän että nuo mahdolliset armenialaiset toki älykkäitä, kielitaitoisia, hienoja ihmisiä, mutta tiettyjen aiheiden esille ottaminen muuttaisi molemmat nopeasti huutaviksi draamapoistujiksi. Tytöllä on juuret toisessa ketjussa puheena olleessa Karabahissa, sukulaisiaan on tapettu ja niinpä hänellä on varsin jyrkkiä näkemyksiä naapurikansan "toiseudesta." Aktiivisesti sitten yritämme pitää pientä etäisyyttä näiden kahden kansallisuusryhmän välillä ja jos keskustelu uhkaa mennä tiedätte-kyllä-mihin aiheisiin, toimimme nopeasti keskustelunaiheen muuttamiseksi ja koetamme sopivasti ymmärtää molempia.
Vihaa ei torjuta sillä että vihaajia provosoidaan ja heidän silmilleen ensimmäiseksi heitetään kaikkein stereotyyppisin propaganda. Sen sijaan asiaa auttaa se että ajan kanssa vähitellen tapaavat toisiaan aivan muiden asioiden merkeissä ja alkavat pitää toisiaan ensin "yksittäistapauksina" ja sitten vähitellen yleistyksetkin ehkä antavat periksi jonkinlaisen yleisen tilanneymmärryksen tieltä. Kansallisille ja uskonnollisille vihoille on yleensä ihan ymmärrettäviä syitä. Jokainen osaa luetella kymmeniä vihaansa vahvistavia kauheuksia historiasta ja pitää niitä "todisteina." Mutta se varsinainen syy kläsheihin on yleensä pelko siitä että muut eivät tiedä siitä omaa sydäntä lähellä olevasta ja omia sukulaisia kohdanneesta tragediasta mitään vaan tietävät vain vastapuolen propagandan. Juuri se "yleisen käsityksen" yksipuolisuus aiheuttaa paljon vääryyden ja epäoikeudenmukaisuuden tunteita, joiden takia on vaikeaa välttää saarnaamasta itselle tärkeästä totuudesta vaikka siitä aiheutuu sosiaalisia riskejä.
[Metakeskustelukommenttina: Muutama keskustelija voisivat taas vaihteeksi ottaa rauhallisemmin ja olla ihmisiksi.
Käsittääkseni tässä ei ollut aiheena Vongoethen nuivuuden aste. Eihän hän ole piilonuiva kun ihan avoimesti symppaa hommaproppia ja levittelee islamofoobista höttöä, ilmeisesti lähes 24/7 joten tuo muu sosiaalinen elämä, mamujen kanssa tai muiden, voi kärsiä jo siitäkin syystä. Käsittääkseni aiheena ei myöskään ollut tehdä epäpäteviä etädiagnooseja debiileistä, imbesilleistä tai vesikauhuisista koirista, mutuilla toisten keskustelijoiden älynlahjoja, päihdeongelmia jne. Minusta herjaavaa ja epäasiallista.]
