Hyvät ystävät ja rakkaat vihamieheni, halusin vain jakaa kanssanne kirjoituksen, joka herätti minussa suurta huvittuneisuutta ja sääliä. Kyseinen kirjoitus on julkaistu Ilta-Sanomissa 13.6.2012 ja kuvaa meitä euro- ja maahanmuuttokriitikoita niin osuvasti, että sellaista harvoin näkee.
Nauttikaa, niin minäkin tein.
No, mistä sinä päättelet, että tuo mitenkään teitä Etelän vareksia koskisi, maahanmuuttokriitikoita eli ei? Ei kannattaisi vedellä liikaa yhtäläisyysmerkkejä saati ottaa itseensä niin hirveän herkästi. Tuommoista suhtautumista kuulee vaikka Kajaanin joka-aamuisessa toriparlamentissa, jonne vanhemmat herrat kokoontuvat taivastelemaan maailman menoa. Jossain Suomussalmella varmaan enemmänkin. Liito-oravilla Rimaila viitanneen moniin tie- ynnä muihin projekteihin, jotka mahdollisesti olisivat antaneet Matille särvintä, mutta joita on jarrutettu valitusteitse tai jotka on tyssätty kokonaan Matin mielestä muutaman liito-oravan papanan tähden. Muistellaanpa vaikka Sauli Niinistön puheita torakoista ja tupajumeista, tuon kaltaisiin äänestäjiin hänkin vetosi.
Loppu on vanhaa juttua, kirjoittaja ei pidä populistien mielestään yksinkertaisista, heiveröisistä ratkaisuista mutkikkaisiin ongelmiin. Pientä kaksijakoisuutta, aasinsiltaa havaittaessa siirryttäessä Matista Timoon, Juttaan ja EU-politiikkaan.
Forumviestinä tuo olisi ilman muuta kammottavaa olkiukkoilua, valtakunnallisessa lehdessä vain karikatyyri, maalailua, yleistämistä, poliittista propagandaakin, josta kaikkien ainakin pitäisi tajuta että harvojahan nuo valtakunnallisestikaan koskevat. Moni viljelijä, metsänomistaja tykkää eurotuista. Muuankin tuttavani naureskeli, että hänen iänikuisille rauniokasoilleen pakettipeltojen laidalla saa ympäristötukea, perinnemaiseman säilyttämiseksi tai jotain.
Onhan tuo jollain perverssillä tavalla hauskakin.
