Hmm.. Valkoinen Heteromies. Katsotaanpas.
Hän tekee töitä (suuressa osassa tapauksia
raskasta ruumiillista työtä) läpi koko elämänsä; yläasteelta (tai lukiosta) eläkeikään tai hautaan - ilman taukoja. (Naiset sentään saavat edes olla hetken huilitauoilla ja miettimässä loppuelämänsä suuntaa äitiyslomilla miehen elättäessä sillä välin perhettä.)
He rakentavat sinulle talot, joissa sinä asut. He laittavat sinulle asfaltin, jonka päällä sinä kävelet. He korjaavat autosi rikottuasi sen. He asentavat uudet putket taloosi putkivian yllättäessä (ja veden jo tulviessa lattioillesi). He fiksaavat kuntoon kodinkoneesi ja asuinympäristösi.
He tekevät kaiken tämän (ja enemmän) täysin pyytettömästi, sillä tätähän heiltä hiljaisesti vaaditaan - perjantai-iltana saunakalja kädessään rentoutuen.
He eivät saa osakseen juuri mitään arvostusta, silti heidän isänmaallisuutensa oletetaan kantavan sen verran, että he myös puolustavat meitä rajalla, jos joku tai jokin uhkaa Suomen itsenäisyyttä. Samalla tästä isänmaallisuudesta heitä rauhanaikana pilkaten.
Mitä on kirjaviisaus ilman hiljaista sydämen viisautta? Ei mitään. Ei yhtään mitään. Sen huomaa tästäkin ketjusta.
Eikä tämä ole ihonvärikysymys - tämä on asennekysymys; kyse on siitä kenellä on asenne kohdallaan.
Kuka
suunnittelisi ja väsäisi tarran/julisteen, jossa lukisi "kehu (suomalainen) mies päivässä" ?
Mauton letkautus jopa sinulta.
"Hykertele hysteerisesti suomalaismiehen kustannuksella" -askarteluhanke näyttäisi kaiketi soveltuvan juuri sinulle parhaiten.
Kiitos, Sam, sinulle tästä. ^
