Alkoholin vaarallisuus on yhä tabu

[Warda]

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Alkoholin+vaarallisuus+on+yh%C3%A4+tabu/a1340260841279

Ih­mi­nen on mes­ta­ri jät­tä­mään huo­miot­ta sel­lai­set vaa­rat, joi­ta hän ei ha­lua ot­taa huo­mioon. Ti­lal­le hän ha­kee syn­ti­puk­ke­ja vaa­rois­ta, jois­ta voi syyl­lis­tää mui­ta. Va­lis­tuk­sel­la on vai­kea kor­ja­ta täl­lai­sia asen­tei­ta.

Hy­vä esi­merk­ki on kes­kus­te­lu syr­jäy­ty­mi­ses­tä ja poi­kien ke­hit­ty­mi­ses­tä agg­res­sii­vi­sik­si, it­se­tu­hoi­sik­si ja ky­vyt­tö­mik­si nä­ke­mään ti­lan­tei­ta mui­den sil­min. On ai­van il­meis­tä, et­tä poi­kien on­gel­miin vai­kut­taa mo­ni te­ki­jä, mut­ta oi­reel­lis­ta on se, min­kä­lai­sia syi­tä jul­ki­suu­des­sa kä­si­tel­lään ja min­kä­lai­sia ei. Vi­kaa hae­taan vi­ran­omais­ten toi­min­nas­ta ja so­siaa­li­sen tuen puut­tees­ta tai kou­lus­ta, jo­ka joh­taa huo­noon it­se­tun­toon. Vii­me kä­des­sä pää­dy­tään päi­vit­te­le­mään per­hei­den vai­keuk­sia ja ha­joa­mi­sia.

Mut­ta het­ki­nen. Puo­li vuo­si­sa­taa sit­ten ei ol­lut kuul­tu­kaan kou­lup­sy­ko­lo­geis­ta. So­siaa­li­nen tu­ki tu­li su­vul­ta ja lä­hiym­pä­ris­töl­tä, jos oli tul­lak­seen. Mik­si siis on­gel­mat ovat pa­hen­tu­neet? Mik­si per­heet ha­joa­vat juu­ri nyt?

Yk­si var­ma asia, jo­ka on muut­tu­nut sel­väs­ti puo­len vuo­si­sa­dan ai­ka­na, on al­ko­ho­lin ku­lu­tus. Se on kas­va­nut 50 vuo­den ai­ka­na noin ne­lin­ker­tai­sek­si asu­kas­ta koh­ti.

Mo­nes­ti sa­no­taan, et­tä al­ko­ho­lia juo­daan, kos­ka on hen­kis­tä pa­hoin­voin­tia. Pi­täi­si voi­da myös ky­syä, on­ko pa­hoin­voin­tia sik­si, et­tä al­ko­ho­lia juo­daan. Tä­mä ky­sy­mys on kui­ten­kin ta­bu.

Al­ko­ho­lin on­gel­ma on riip­pu­vuu­den ke­hit­ty­mi­nen, jo­ka on si­tä to­den­nä­köi­sem­pää, mi­tä sään­nöl­li­sem­min kes­kus­her­mos­to al­tis­tuu al­ko­ho­lil­le. Sik­si ei ole it­ses­tään sel­vää, et­tä al­ko­ho­lin päi­vit­täi­nen käyt­tö oli­si tur­val­li­sem­paa kuin vii­kon­lop­pu­käyt­tö. Rans­ka­lais­ten juo­ma­ta­poi­hin ve­dot­taes­sa pi­tää muis­taa, et­tä vii­ni­mais­sa on juo­tu vii­niä tu­han­sia vuo­sia. Her­kim­min al­ko­ho­li­soi­tu­vat ih­mi­set ovat vä­hi­tel­len kuol­leet pois jat­ka­mas­ta su­kuaan.

Al­ko­ho­li on koh­ta­lo­kas­ta al­ku­pe­räis­kan­soil­le, joil­le se on uu­si asia. Tä­mä nä­kyy hy­vin in­tiaa­nien ja inuit­tien koh­ta­los­ta. Al­ku­pe­räis­kan­so­jen sa­no­taan al­ko­ho­li­soi­tu­van, kos­ka hei­dän maan­sa on ryös­tet­ty ja elin­kei­non­sa tu­hot­tu. Pi­tää kui­ten­kin us­kal­taa ky­syä myös toi­sin­päin: kuin­ka pal­jon hei­dän kult­tuu­rian­sa on tu­hon­nut val­koi­sen mie­hen tuo­ma al­ko­ho­li?

Suo­mes­sa­kin voi väit­tää, et­tä luon­non­va­lin­ta hoi­taa asian ja al­ko­ho­liin lii­kaa miel­ty­vät kuo­le­vat pois. Sii­hen voi kui­ten­kin men­nä vii­si­tu­hat­ta vuot­ta.

Toi­nen al­ko­ho­liin liit­ty­vä tyy­pil­li­nen piir­re on ryh­dis­täy­ty­mis­ky­ky. Vaa­ti­vas­sa ti­lan­tees­sa ih­mi­nen pys­tyy ryh­dis­täy­ty­mään si­ten, et­tä käyt­täy­ty­mi­nen ja suo­ri­tus­ky­ky ovat nor­maa­le­ja hu­ma­las­ta huo­li­mat­ta. Oi­keus­ke­mian pro­fes­so­ri Ant­ti Al­ha luen­noi jo 1960-lu­vul­la, et­tä kun lää­kä­ri huo­maa klii­ni­ses­sä hu­ma­la­ti­la­tut­ki­muk­ses­sa ryh­dis­täy­ty­mis­tä, se pu­huu hu­ma­la­ti­lan puo­les­ta.

Ryh­dis­täy­ty­mi­nen ja vah­vis­tu­nut it­se­tun­to ovat eri­tyi­sen vaa­ral­li­nen yh­dis­tel­mä lii­ken­tees­sä. Ajo­ky­ky voi lie­väs­sä hu­ma­las­sa ol­la hy­vä, kun hen­ki­lö ryh­dis­täy­tyy. Mut­ta rau­hal­li­sen ajon jäl­keen tu­le­va yl­lät­tä­vä ti­lan­ne pal­jas­taa he­ti al­ko­ho­lin vai­ku­tuk­sen. Vä­häi­nen­kin hu­ma­la hait­taa tark­kaa­vai­suut­ta, huo­non­taa koor­di­naa­tio­ta ja ai­heut­taa yli­rea­goin­tia. Vaa­ti­vaan ajo­tes­tiin me­ne­vä kul­jet­ta­ja pi­tää ajo­ky­kyään eri­no­mai­se­na, ja tes­tin tu­los on hä­nel­le useim­mi­ten suu­ri jär­ky­tys.

Täs­sä suh­tees­sa oi­keus­mi­nis­te­riön nä­ke­myk­set sii­tä, et­tä al­le puo­len pro­mil­len hu­ma­la ei ai­heut­tai­si ajo­ky­vyn huo­non­tu­mis­ta, ovat kä­sit­tä­mät­tö­miä. Ajo­ky­ky huo­no­nee ni­men­omaan yl­lät­tä­vis­sä ti­lan­teis­sa, jot­ka ovat kaik­kein vaa­ral­li­sim­pia.

Kol­mas al­ko­ho­liin liit­ty­vä il­miö on se­lit­te­ly, jo­ka saa jos­kus hy­vin ag­gres­sii­vi­sia sä­vy­jä. Al­ko­ho­li li­sää omaa erin­omai­suu­den tun­net­ta, jon­ka taas on osoi­tet­tu vä­hen­tä­vän tois­ten tar­pei­den ja mie­li­pi­tei­den huo­mioon ot­ta­mis­ta ja em­pa­tiaa.

Jul­ki­ses­sa al­ko­ho­li­kes­kus­te­lus­sa ag­gres­sii­vi­nen puo­lus­te­lu ja hait­to­jen vä­hät­te­ly on sil­miin­pis­tä­vää - kuin lap­sel­ta yri­tet­täi­siin hiek­ka­laa­ti­kol­la ot­taa le­lua pois.

Teol­li­suu­den edus­ta­jil­la on tie­ten­kin asias­sa iso ta­lou­del­li­nen int­res­si, ja kan­nan­otot muis­tut­ta­vat taan­nois­ta tu­pak­ka­kes­kus­te­lua. Mut­ta myös koh­tuu­käyt­tä­jät ja jo­pa tut­ki­jat puo­lus­te­le­vat al­ko­ho­lin po­si­tii­vis­ta mer­ki­tys­tä ta­val­la, jo­ka ke­mi­kaa­leis­ta kes­kus­tel­taes­sa ha­kee ver­tais­taan.

Hyö­dyl­li­sil­le­kin ke­mi­kaa­leil­le vaa­di­taan sa­ta­ker­tai­sia tur­va­mar­gi­naa­le­ja, ja sil­ti nii­den ris­ke­jä pe­lä­tään. Jos al­ko­ho­li-ni­mi­sel­le ke­mi­kaa­lil­le ha­lu­taan sa­ta­ker­tai­nen tur­va­mar­gi­naa­li, suu­rin sal­lit­tu vuo­ro­kau­si­an­nos on jäl­ki­ruo­ka­lu­si­kal­li­nen olut­ta tai tee­lu­si­kal­li­nen vii­niä.

Nel­jä vii­des­tä suo­ma­lai­ses­ta pi­tää elin­tar­vik­kei­den li­sä­ai­nei­ta va­ka­va­na vaa­ra­na. Tie­dos­sa­ni ei ole yh­tään nii­hin liit­ty­vää kuo­le­man­ta­paus­ta. Sai­ras­tu­mis­ris­ki on pie­ni. Muu­ta­mat li­sä­ai­neet ai­heut­ta­vat al­ler­giaa, mut­ta tiuk­ka en­nak­ko­tar­kas­tus ja suu­ret tur­va­mar­gi­naa­lit te­ke­vät vai­ku­tuk­set erit­täin epä­to­den­nä­köi­sik­si. Kuin­ka on mah­dol­lis­ta, et­tä ylei­set asen­teet eri ris­ke­jä ver­rat­taes­sa ovat men­neet näin pa­has­ti har­haan?

Asen­tei­siin vai­kut­ta­mi­sen te­kee vai­keak­si myös se, et­tä muu­ta­mat jär­jes­töt ja osa me­diaa elä­vät ih­mis­ten pe­lot­te­lus­ta. Ruoan li­sä­ai­neet ja ym­pä­ris­tö­myr­kyt ovat help­po­ja vi­hol­li­sia. Pe­lot­te­li­jat ei­vät suin sur­min­kaan ha­lua puut­tua vai­keam­piin asioi­hin, kos­ka ne tar­vit­se­vat suu­ren ylei­sön tuen.

Kiel­to­la­ki ei toi­mi, mut­ta nyt al­ko­ho­li­po­li­tii­kas­sa on men­ty nyr­jäh­tä­neen yk­si­lön­va­pau­den ni­mis­sä toi­seen ää­rim­mäi­syy­teen.

Yh­tä lail­la kuin tu­pak­ka, al­ko­ho­li ai­heut­taa erit­täin suur­ta hait­taa myös muil­le ih­mi­sil­le ja yh­teis­kun­nal­le. Al­ko­ho­li liit­tyy usein vä­ki­val­taan. Se on suu­ri syy per­hei­den ha­joa­mi­seen. Kuol­lei­suus mak­sa­sai­rauk­siin on kak­sin­ker­tais­tu­nut 2000-lu­vul­la. Kun mu­kaan lue­taan vä­lil­li­set ter­veys­vai­ku­tuk­set, al­ko­ho­liin liit­ty­viä kuo­le­mia on Suo­mes­sa noin 4 500 vuo­des­sa.

On­ko meil­lä va­raa ol­la kes­kus­te­le­mat­ta va­ka­vas­ti tä­män riip­pu­vuut­ta ai­heut­ta­van ke­mi­kaa­lin hai­tois­ta?

Kir­joit­ta­ja on lää­ke­tie­teen ja ki­rur­gian toh­to­ri se­kä en­ti­nen tok­si­ko­lo­gian pro­fes­so­ri.

[Vongoethe]

Ei se alkoholi ole ongelma vaan vimma olla riippuvainen jostakin ja yhtäaikainen kuvitelma vapaudesta, enimmäkseen pakoa vastuusta, lopulta pakoa siitä sietämättömästä vapaudesta; saada pää täyteen vaikka tärpätillä, taju kankaalle, pehmentää päänsä, unohtaa. Ellei alkoholia olisi, söisivät sieniä tai polttelisivat, keittelisivät, pureskelisivat ruohokasveja sekä niistä jalostettuja mömmöjä, kattelisivat passiivisina aivot narikkaan -pohjalta telkkaria tai nettiä, pelejä, hässisivät toisialtaan paikat kipeiksi, tajun kankaalle, Nirvanaan ja niin edelleen. Olisiko sekään nyt laitaa, hillua torajyvissään pää pehmeänä. Monesti noita käytetään useampia yhtä aikaa.

Totta kai se on kierre, nuokin kaikki liittyyvät kaikkeen, toisiinsa ja muuhun maailmaan. Kierre monella tapaa, silläkin, että kun yhdestä riippuvuudesta pääsee, toinen tulee tilalle: kun sutta lähtee pakoon, karhu tulee vastaan.

[Ilkka]

Pitää osata valita itsellensä sopivat riippuvuudet

[Kaptah]

Hyvä kirjoitus, ja harvinaisen totta. Suomalainen väkivalta ja kurjuus on erittäin vahvasti yhteydessä alkoholiin.

Oma alkoholinkulutukseni on siirtynyt vuosien saatossa ranskalaisempaan suuntaan, joskin juon mieluummin olutta kuin viiniä. Ryyppääminen on yliarvostettua, mutta lähes päivittäin otan päivällisen kanssa tai illalla hetken rauhoittuessani yhden oluen. Viikonloppuisin tosin revähtää, saatan ottaa jopa kolme. Terveyslomakkeissa tietysti näyttää pahalta...

"Kuinka usein käytät alkoholia?"
"d)Päivittäin tai lähes päivittäin."

Moni tosin käyttää kerran tai kaksi kuussa ja silti kuussa yhtä paljon kuin minä.

[Vongoethe]

Pitää osata valita itsellensä sopivat riippuvuudet

Välineestäkö päämäärä, Elämän Tarkoitus, jolle kaikki muu on sitten alisteista?

[Vongoethe]

***
Moni tosin käyttää kerran tai kaksi kuussa ja silti kuussa yhtä paljon kuin minä.

Jotkut käyttävät kerran vuodessa, noin 365 päivää kerrallaan. Sitten koittaakin jo uusi, jos koittaa.

[Ilkka]

Pitää osata valita itsellensä sopivat riippuvuudet

Välineestäkö päämäärä, Elämän Tarkoitus, jolle kaikki muu on sitten alisteista?

Kun tietäisikin, tässä vaan yrittää korjailla kurssiansa sitä mukaa kun huomaa (jos huomaa) pahemmin menevänsä metsään & yrittää elää ihmisiksi siinä samalla. Ei ole minusta filosofiksi (kuin korkeintaan korpi-sellaiseksi).

[Vongoethe]

Pitää osata valita itsellensä sopivat riippuvuudet

Välineestäkö päämäärä, Elämän Tarkoitus, jolle kaikki muu on sitten alisteista?

Kun tietäisikin, tässä vaan yrittää korjailla kurssiansa sitä mukaa kun huomaa (jos huomaa) pahemmin menevänsä metsään & yrittää elää ihmisiksi siinä samalla. Ei ole minusta filosofiksi (kuin korkeintaan korpi-sellaiseksi).

Eihän se silloin ole ongelma tai ainakin se on ratkaistavissa jos huomaa ajoissa. Harvoin on liian myöhästä, toki mitä pikemmin huomaa, sen parempi. Mitä tulee korjausliikkeisiin, eihän Roomaakaan päivässä rakennettu. Sen polttamiseen ei tosin monta päivää tarvittu.

[Harri]

Viherstalinistinen vihakirjoitusaviisi kirjoittaa:

Viina on viisasten juoma - katso keitä he ovat!

Alkoholia voi juoda monella tapaa: siinä missä italialainen tissuttelee maltillisesti viinillä, vetää venäläinen rajut kännit vodkalla.

WHO:n julkaiseman Global Status Report on Alcohol and Health 2011 -julkaisussa maat luokitellaan viiteen luokkaan sillä perusteella, kuinka turvallisesti niissä osataan käyttää alkoholia.

Suomalaiset käyttävät alkoholia melko paljon, mutta määrään suhteutettuna juomisen riskit sijoittuvat keskimmäiseen eli kolmanteen luokkaan. Riskittömimmässä ykkösluokassa ovat muun muassa Saksa ja Ranska, kaikkein riskialtteimmassa viitosluokassa ovat esimerkiksi Ukraina ja Venäjä.

Vaikka usein puhutaan esimerkiksi punaviinin terveellisyydestä, ovat alkoholin haitat moninkertaiset hyötyihin verrattuna. WHO arvioi, että alkoholinkäyttö tappaa noin kymmenen kertaa enemmän ihmisiä kuin mitä maltillinen juominen pelastaa.

Haitat eivät jakaudu tasan sukupuolten kesken. Miesten riski kuolla alkoholiperäiseen tautiin tai alkoholin aiheuttamaan onnettomuuteen on yli viisinkertainen naisiin verrattuna.

Linkin takana vielä mielenkiintoinen graafi alkoholin kokonaiskulutuksesta sekä kuolleisuus maksakirroosiin/100000 asukasta maittain.

[Vongoethe]

Osa suomalaisten toivottavasti katoavaa kansanperinnettä on toinen toistensa mätkiminen ja syyllistäminen milloin mistäkin asiasta. Yhteistä niille kaikille pyrkimiksille on päästä rajoittamaan toisten elämää tavalla tai toisella, holhota. Noin käy kun katsoo elämää norsunluutornista: juoppo luulee kaikkia muita juopoiksi, kapakankävijä luulee kaikkien kulkevan kapakassa vaikka suurin osa porukkaa ei ikinä niissä kävisikään, joku lääkäri luulee kaikkia kipeiksi kun ainoastaan kipeitä näkee. Ken härjillä ajaa, härjistä puhuu.

Niin on tuonkin pääkirjoituksen laita, noita on nähty tuhansia. Etenkin juhlapyhien aikaan niitä poksahtelee esiin kuin sieniä sateeella. Yhteistä niille kaikille on se, että varsinaista ongelmaa kierretään, vaikka kuinka väitetääisiinkin jotain asiaa pidettävän tabuna ja että ongelma olisikin siinä. Ei alkoholinkäyttö Suomessa mikään tabu ole. Saatavuus tuntuu olevan, toiset haluavat rajoittaa saatavuutta minimiin, toiset haluaisivat poistaa loputkin rajoitukset ja suurin osa siltä väliltä.

En tiedä. Saatavuus ei itselleni ole kyllä ongelma, jos on koskaan ollutkaan. Hinta, niin kaupassa kuin nauttimisen aikana ja jälkeenkin saattaa sitä olla. Ellei viinaa saa kapakasta eikä kaupasta niin uhmakas kansa pystyttää kilju-ja ponutehtaita joka niemen notkoon ja saarelmaan, ostaa veljeskansalta vaikka pirtua, ainakin se juutaskäkriäisosa, saarijärvenpaavoille viuna ei ikinä ongelma ole ollutkaan, ei vaikka sitä saisi pitkin päivää ja ympäri yön. Tilastoi siinä sitten.

Kainarissa näkyi eilen uutinen, jonka mukaan nuoret enenevästi pöllivät kaupoista muun muassa olutta ja siideriä, myyntiajan jälkeen, kun kaupat ovat vielä avoinna, mutta kaljaosastot peitettyinä. Jotkut pöllivät sittenkin, kun ovat ovat kiinni, niin kuin apteekkejakin.

[Mikael Lönnroth]

Hyvä alustus oli!

Mutuni on, että totta kai nuo vaikuttavat molempiin suuntiin niin kuin professori kertoo.

Kun hän ihmetteli miten ihmisille toiset riskit ovat oleellisempia kuin toiset niin tulee muuten mieleen Wall-E:sta kapteenin repliikki I don't want to survive, I want to live, eli olisiko tässä kyse siitäkin, ettei elämä voi olla vain mahdollisimman pitkää selviytymistä kuolemaa varten vaan siihen halutaan myös jotain merkityksellistä sisältöä. Alkoholi palvelee tätä tarkoitusta. Ainakin siinä mielessä, että sitä sisältöä hetkellisesti kuvittelee löytäneensä, kerta toisensa jälkeen.

[Vongoethe]

Hyvä alustus oli!

Mutuni on, että totta kai nuo vaikuttavat molempiin suuntiin niin kuin professori kertoo.

Kun hän ihmetteli miten ihmisille toiset riskit ovat oleellisempia kuin toiset niin tulee muuten mieleen Wall-E:sta kapteenin repliikki I don't want to survive, I want to live, eli olisiko tässä kyse siitäkin, ettei elämä voi olla vain mahdollisimman pitkää selviytymistä kuolemaa varten vaan siihen halutaan myös jotain merkityksellistä sisältöä. Alkoholi palvelee tätä tarkoitusta. Ainakin siinä mielessä, että sitä sisältöä hetkellisesti kuvittelee löytäneensä, kerta toisensa jälkeen.

No kun on juoppoja ja sitten on kaappijuoppoja ja sitten on alkohisteja ja sitten on rappioalkoholisteja. On myös raittiita ja raivoraittiita, yltiöraittiitakin. Osa juopoista on sosiaalista sorttia, eivät halua viettää aikaansa eivätkä etsiä seuraa mistään Sunnuntainukutuksen teetuvista tai urheilu- ynnä muun sellaisen harrastuksen parista vaan kaduita, kylänraiteilta ja kapakoista. Suurimmalle osalle ne kapakatkaan eivät ole ongelma, käydään napsimassa mukillinen tai pari, joskus useampi mutta vain joskus. Joillekin se hirttää päälle, mistään muualta ei sitten sitä elämää muka löydykään. Tämän tulette näkemään taas kun lomakausi toden teolla alkaa ja terassit täyttyvät, niin livenä kuin mediassakin. Siinä sitten sattuu kaikenlaista.

[Vongoethe]

Yksi piirre noissa Viinasta tulee humalaan -jutuissa on sekin, että sitten toisella kädellä kehuskellaan jotain pilveä, kuinka vaaratonta se muka on verrattuna alkoholiin. Khattia kanssa. Koska kaikkien noiden päänsekoitusaineiden sekakäyttöä esiintyy ja vieläpä mittavassa määrin, ratkaisuna nähdään alkoholin kieltäminen ja vain alkoholin. Pilvestä, pillereistä khatista sun muista ruohoista ja mömmöistä ei puhuta mitään ja niiden vaaroja vähätellään. Kaikki ulkomainen kun on niin hienoa ja eksoottista. Ikään kuin eivät olisi nähneet, kuinka joku pilvikin pitempään ja säännöloisesti käytettynä pehmentää pään ja totaalisesti. Toiset vetävät spiidiä (Speed Kills) ja sitten hashista saadakseen unta. Hienompi kierre kuin viinakierre, niinkö?

Bob Marley -vainaakin sanoi aikoinaan: "Me smoke only a little, me smoke only five grams a day". Noinkohan olisi ollut kuolematta syöpään jos olisi pilvensä (THC) nauttinut vaikka teenä.

[Mikael Lönnroth]

Tänä viikonloppuna taidetaan juoda jonkun verran alkoholia täällä Suomessa.

[Vongoethe]

Tänä viikonloppuna taidetaan juoda jonkun verran alkoholia täällä Suomessa.

Melkoisen varmasti. Ketkä juovat, ketkä eivät, ketkä kohtuullisesti (suurin osa), ketkä kohtuuttomasti (näkyvin ja kuuluvin osa). Kymmenestä kahteenkymmeneen hukkuu tai töppäilee muuten vaan niin, että henki menee itseltä ja pahimmissa tapauksissa muiltakin. Semmoista se on, joka vuosi, säästä riippuen, joskus voi jäädä allekin. On ollut jo vuosikymmeniä, jo ennen sinun syntymääsi tai minun.

Vaan menisikö ilmankin, ilman viinaa tai viinakauppoja?