Elinvoimaa yhteisöistä ~ sosiaalinen pääoma ja terveys

[Brandöt]

Mitä mietteitä teillä herää tästä:

Neurologi, dosentti ja kirjailija Markku T. Hyypän artikkeli kulttuurin ja sosiaalisen pääoman tuottamasta hyvinvoinnista uusimmassa Terveydenhoitaja-lehdessä oli mielenkiintoinen, tässä muutamia makupaloja siitä:

"Kulttuurifriikki voi hyvin ja elää kauan

Suomen ruotsinkielisen rannikon väestö ja Japaniin kuuluvan Okinawan saaren väestö ovat poikkeuksellisen terveitä ja pitkäikäisiä. Mikä näitä kahta väestöä yhdistää?

Molemmat em. väestöt ovat etnisiä vähemmistöjä omissa maissaan, mutta niiden terveys, pitkäikäisyys ja eliniän odote ovat maailman huippua. Se on suuri paradoksi, sillä kansojen terveysvertailut ovat varmistaneet pääsäännöksi sen, että vähemmistöt voivat huonommin ja kuolevat nuorempina kuin valtaväestöt. Kiinnostava terveysihme vaatii selvittämistä - etenkin, kun se ilmenee omassa maassamme.

Olen tutkinut suomenruotsalaisten ja okinawalaisten hyvän terveyden ja pitkäikäisyyden syitä 1990-luvulta lähtien. Runsas sosiaalis-kulttuurinen pääoma on ominaista molemmille vähemmistöille. Voiko se edistää heidän hyvinvointia, terveyttä ja pitkäikäisyyttä itsellisesti muista terveyteen vaikuttavista tekijöistä riippumatta?

Perinteitä ja pitkäikäisyyttä

Objektiivisin havainnoin ja tieteellisin tutkimuksin on voitu osoittaa, että sosiaalinen ja kulttuurinen aineeton pääoma liittyvät elinvoimaan, terveyteen ja pitkään elinikään. Mitä enemmän yhteisöissä on sosiaalista ja kulttuurista pääomaa, sitä pidempään ihmiset elävät.

Okinawalla sosiaalinen pääoma ilmenee perinteenä, jolle keskinäisen luottamukseen perustuva vuorovaikutusverkosto, oman kulttuuri-identiteetin säilyttäminen, talkoot ja yhteisöllisyys sekä lapsuudesta asti toimivat luokka- ja osuustoimintakokoukset antavat yhteisöllisen leimansa. Luotettavat ystävät ja itsellinen selviäminen kuuluvat okinawalaisten elämäntapaan. Puolet Okinawan väestöstä toimii vähintään yhdessä yhteisössä tai yhdistyksessä. Vaikka kuvaus on maapallon toiselta puolelta, pääpiirteiltään se sopii ällistyttävän hyvin tuntemaani ja tutkimaani suomenruotsalaiseen elämäntapaan.

Sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma

Sosiaalinen pääoma on tapana jakaa kahteen ulottuvuuteen: rakenteelliseen ja kognitiivis-kulttuuriseen. Edellinen tarkoittaa sosiaalista osallistumista, vapaaehtoista kansalaistoimintaa ja yhdistys- ja harrastustoimintaa. Jälkimmäinen tarkoittaa ihmisten keskinäistä eli sosiaalista luottamusta.

[Mitä olemmekaan jo oppineet keskinäisestä luottamuksesta monikulttuurisessa yhteiskunnassa?]

Vuonna 1996 terveystutkijat Ruotsissa osoittivat, että ahkerasti kulttuuria kuluttavista merkitsevästi suurempi osa kuin kulttuuritilaisuuksissa harvoin käyneistä eli "sohvaperunoista" säilyi kahdeksan vuoden aikana hengissä. Muut terveyteen vaikuttavat tekijät eivät selittäneet kulttuurin kuluttamisen hengissä säilyttävää vaikutusta. Mikäli sohvaperunat muuttivat seuraavien viiden vuoden kuluessa tapojaan ja ryhtivät käymään kulttuuritilaisuuksissa, heistä suurempi osa kuin sohvaperunoina pysyneistä säilyi elossa.

Norjassa ja Yhdysvalloissa saatiin samansuuntaisia, kulttuurin kuluttamiselle myönteisiä tuloksia. Suomessa kulttuuria harrastavien tehdastyöläisten kuoleman riski oli kolmanneksen pienempi kuin sohvaperunoiden. Kulttuuriharrastus puolitti itsemurha-, väkivalta- ja tapaturmakuoleman riskin. Tutkimus julkaistiin Työterveyslaitoksen ja brittiläisten yliopistotutkijoiden yhteistyönä vuonna 2009.

Pidän sosiaalisia suhteita kuitenkin olennaisena tekijänä, kun mitataan kulttuurin terveysvaikutuksia. Mielestäni kaikki kulttuurifriikkeys on luonteeltaan sosiaalista, eivätkä pelkästään kulttuuri- ja taide-elämykset selitä vähentynyttä kuoleman riskiä. Tutkimusryhmäni osoitti, että sosiaalisesti osallistuvat ja aktiivisimmin kerhoissa kerhoissa ja yhdistyksissä toimivat sekä kulttuuria harrastavat säilyvät hengissä pitempään kuin passiiviset tai vähemmän harrastavat.

Käytännössä siis näin: Peruskulttuuri -> Me-henki -> Sosiaalinen pääoma -> Terveys = Kansan, kansakunnan, väestön tai ryhmän peruskulttuurissa on (tai ei ole) me-henkisyyttä, josta sosiaalinen pääoma (keskinäiseen luottamukseen perustuva kansalais- ja kulttuuriaktiivisuus) ilmaantuu (eli emergoituu). Sosiaalinen pääoma tuottaa terveyttä ja elinvoimaa. Heikkojen nuolien osoittama vastakkainen vaikutus (terveydestä sosiaaliseen pääomaan jne.) on luonnollisesti olemassa, mutta sen teho on heikompi kuin tämä nuolien osoittama vaikutussuunta.

Kriittisiä huomautuksia

Kriitikot epäilevät sosiaalisen pääoman terveysvaikutuksien johtuvan taloudellisista seikoista. Taloudellinen tilanne ja sosiaalinen asema vaikuttavat eloonjäämiseen, mutta ne eivät selitä sosiaalisen pääoman erillistä vaikutusta. Esimerkiksi Mini-Suomi-terveystutkimuksessa hyvä taloudellinen asema paransi hieman hengissä pysymisen mahdollisuuksia, muttei eliminoinut sosiaalisen pääoman voimakasta myönteistä vaikutusta. Terveys 2000-terveystutkimuksen väestöaineistosta selvitimme erityisesti taloudellisen aseman vaikutusta sosiaalisen pääoman ja hyvän terveyden suhteisiin. Tulokset torjuvat arvelun, että taloudellinen asema selittäisi sosiaalisen pääoman terveysvaikutuksen. Väestötutkimuksemme osoittavat myös, että keskinäinen luottamus on tärkeä elämää ylläpitävä ominaisuus, eikä taloudellinen asema selitä sen vaikutusta.

Sosiaalinen luottamus vahvistaa sosiaalista pääomaa

Miten peruskulttuuri, me-henki, sosiaalinen pääoma ja kulttuuriharrastus muuttuvat terveydeksi? Taustalla on yhteisön elämäntapa eli kulttuuri, joka ohjaa varhaislapsuudesta lähtien yhteisöön kuuluvien havaintomaailman muotoutumista ja tunne-elämän kehittymistä. Varhaislapsuuden kiintymyssuhteiden onnistumisella on tärkein merkitys lapsen luottamuksen kehittymiselle."

Me siis jo tiedämme monikulttuurisuuden vähentävän keskinäistä luottamusta lyhyellä tähtäimellä tietyllä alueella, tiedämme nyt myös miten tärkeää keskinäisen yhteisöllisyyden ja me-hengen ylläpitäminen ja säilyttäminen yksilön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta olisi. Me myös tiedämme, ettei maahanmuuttajien eriytyminen omille alueillensa (alueellinen segregaatio) ole hyvää ja toivottavaa kehitystä yleisen aluekehityksen kannalta, ja poliittinen painopiste onkin eri kulttuuritaustoista tulevien kansalaisten sekoittamisessa ja sekoittumisessa keskenään - eli kehitys pois päin alueellisesta segregaatiosta.

Miten nämä kaksi linjaa (se mikä tosiasiassa tuottaa yksilölle hyvinvointia ja poliittinen toimintamalli) voivat olla keskenään näin suuressa ristiriidassa? Eikö meillä yhteiskunnallisella tasolla ymmärretä sitä mikä tuottaa ihmiselle hyvinvointia?

-

Palaan myöhemmin tähän uudestaan nostaen lisäkohtia esiin Markku T. Hyypän samannimisestä kirjasta, jota tämä ketju otsikkonaan kantaa.

[Mikael Lönnroth]

Ensiajatuksia:

- Onko tuo johtopäätös lopussa omaa pohdintaasi vai sieltä artikkelista? Siis mihin se artikkeli loppuu? Olisi kiva lukea kokonaisuudessaan.
- Putnamin löydykset eivät eurooppalaisen tutkimusryhmän mukaan päde EU-maissa. Tiedä sitten kumpi on oikeassa vai voivatko kummatkin olla.
- Minkä kokoluokan vaikutuksista puhutaan? Onko maahanmuuttajien läsnäololla jo ollut sosiaalisen pääoman heikentymisen muodossa vaikutusta  esim kantasuomalaisten tai suomenruotsalaisten keski-ikään Suomessa? Entä Ruotsissa? Onko kantaruotsalaisten keski-ikä ja terveys huonontunut vai parantunut viimeisten 30v aikana?

[Timo Anttila]

Toivoisin tälle Brändötin avausfilialle stoppia modejen taholta. Kiitos. Brändis voi aivan hyvin esittellä sulokirjojaan/artikkeleitaan ja tuntojaan niistä, sille varatussa ketjussa.

[Kourumies]

Ainoa kulttuuri joka on viime aikoina vähentänyt merkittävästi sosiaalista koheesiota ja yhteiskunnallista turvallisuuden tunnetta on kyllä kämyjen kulttuuri, jonka keskeinen kulttuuripiirre on epäluottamuksen ja vihan lietsominen ihan huvikseen. Kohta ei enää uskalla kadulle mennä kun pelkää että taas yksi liikaa Hommaa lukenut höyrypää on katolla harrastamassa katoltaäänestämistä.

[Julmuri]

Mitä mietteitä teillä herää tästä:

Neurologi, dosentti ja kirjailija Markku T. Hyypän artikkeli kulttuurin ja sosiaalisen pääoman tuottamasta hyvinvoinnista uusimmassa Terveydenhoitaja-lehdessä oli mielenkiintoinen, tässä muutamia makupaloja siitä:

Kulttuurifriikki voi hyvin ja elää kauan

Suomen ruotsinkielisen rannikon väestö ja Japaniin kuuluvan Okinawan saaren väestö ovat poikkeuksellisen terveitä ja pitkäikäisiä. Mikä näitä kahta väestöä yhdistää?

Molemmat em. väestöt ovat etnisiä vähemmistöjä omissa maissaan, mutta niiden terveys, pitkäikäisyys ja eliniän odote ovat maailman huippua. Se on suuri paradoksi, sillä kansojen terveysvertailut ovat varmistaneet pääsäännöksi sen, että vähemmistöt voivat huonommin ja kuolevat nuorempina kuin valtaväestöt. Kiinnostava terveysihme vaatii selvittämistä - etenkin, kun se ilmenee omassa maassamme.

Suomenruotsalaiset eivät ole etninen vaan kielellinen vähemmistö. En tietenkään väitä, että etniseksi vähemmistöksi kutsuttavilla olisi aina yhtään sen enempää/vähempää eroa valtaväestöön, mutta näin meillä nyt on sovittu, että kaikki ovat suomalaisia, mutta puhuvat kahta eri kieltä. Ryūkyūlaiset Japanissa taas asuvat omalla saariryhmällään ja ovat alkuperäiskansoihin luettava etninen ryhmä, joilla oli oma itsenäinen kuningaskuntakin aikoinaan.

Okinawalla sosiaalinen pääoma ilmenee perinteenä, jolle keskinäisen luottamukseen perustuva vuorovaikutusverkosto, oman kulttuuri-identiteetin säilyttäminen, talkoot ja yhteisöllisyys sekä lapsuudesta asti toimivat luokka- ja osuustoimintakokoukset antavat yhteisöllisen leimansa. Luotettavat ystävät ja itsellinen selviäminen kuuluvat okinawalaisten elämäntapaan. Puolet Okinawan väestöstä toimii vähintään yhdessä yhteisössä tai yhdistyksessä. Vaikka kuvaus on maapallon toiselta puolelta, pääpiirteiltään se sopii ällistyttävän hyvin tuntemaani ja tutkimaani suomenruotsalaiseen elämäntapaan.

Tarkoitatko tällä sitä, ettei maahanmuuttajia saisi yrittää integroida? Melko mielenkiintoinen näkökanta kun yleensä siellä nuiva-osastolla on lähinnä vaadittu maahanmuuttajien mahdollisimman täyttä assimilaatioita jos sellaisia ollenkaan tänne otetaan.

No, oikeastihan sinä tietenkin esität tätä monikulttuurin ja maahanmuuton vastaisena korttina, joten käsitellään asiaa siltä kantilta. Molemmat mainitut ryhmäthän ovat siis omien maidensa vähemmistöjä, joten maahanmuuttovastaisuutta tukeva teoria meni siinä. On luultavasti johdwettavissa juurikin vähemmistöstatukseen, että omista kulttuuripiirteistä on pidettyä niin tiukasti kiinni, että jonkinlainen eroavaisuus valtaväestöön säilyisi.

Sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma

Sosiaalinen pääoma on tapana jakaa kahteen ulottuvuuteen: rakenteelliseen ja kognitiivis-kulttuuriseen. Edellinen tarkoittaa sosiaalista osallistumista, vapaaehtoista kansalaistoimintaa ja yhdistys- ja harrastustoimintaa. Jälkimmäinen tarkoittaa ihmisten keskinäistä eli sosiaalista luottamusta.

[Mitä olemmekaan jo oppineet keskinäisestä luottamuksesta monikulttuurisessa yhteiskunnassa?]

Elävätkö mielestäsi ko. vähemmistöt yksikulttuurisessa yhteiskunnassa? Mietippä uudelleen, kysehän on vähemmistöistä. Olet nyt porannut meloniin reiän ja tunkenut siihen banaanin pystyyn ja sitten yrität väittää, että kyseessä on ananas.

Käytännössä siis näin: Peruskulttuuri -> Me-henki -> Sosiaalinen pääoma -> Terveys = Kansan, kansakunnan, väestön tai ryhmän peruskulttuurissa on (tai ei ole) me-henkisyyttä, josta sosiaalinen pääoma (keskinäiseen luottamukseen perustuva kansalais- ja kulttuuriaktiivisuus) ilmaantuu (eli emergoituu). Sosiaalinen pääoma tuottaa terveyttä ja elinvoimaa. Heikkojen nuolien osoittama vastakkainen vaikutus (terveydestä sosiaaliseen pääomaan jne.) on luonnollisesti olemassa, mutta sen teho on heikompi kuin tämä nuolien osoittama vaikutussuunta.

Tämä kaikki on siis syntynyt nimenomaan monikulttuurisessa yhteiskunnassa, missä vieläpä se oma kulttuuri on ollut vähemmistökulttuuri isomman kulttuurin paineessa.

Me siis jo tiedämme monikulttuurisuuden vähentävän keskinäistä luottamusta lyhyellä tähtäimellä tietyllä alueella, tiedämme nyt myös miten tärkeää keskinäisen yhteisöllisyyden ja me-hengen ylläpitäminen ja säilyttäminen yksilön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta olisi. Me myös tiedämme, ettei maahanmuuttajien eriytyminen omille alueillensa (alueellinen segregaatio) ole hyvää ja toivottavaa kehitystä yleisen aluekehityksen kannalta, ja poliittinen painopiste onkin eri kulttuuritaustoista tulevien kansalaisten sekoittamisessa ja sekoittumisessa keskenään - eli kehitys pois päin alueellisesta segregaatiosta.

Miten nämä kaksi linjaa (se mikä tosiasiassa tuottaa yksilölle hyvinvointia ja poliittinen toimintamalli) voivat olla keskenään näin suuressa ristiriidassa? Eikö meillä yhteiskunnallisella tasolla ymmärretä sitä mikä tuottaa ihmiselle hyvinvointia?

Ymmärrätkö sinä raukka nyt ollenkaan, mitä sinä yrität väittää? "Kriitikkoskene" nimenomaan on sanonut, että maahanmuuttajat eivät saisi pitää omista kulttuureistaan niin tiukasti kiinni. Toisaalta onko se johtanut näiden ryhmien kohdalla eliniän tai menestyksen lisääntymiseen? Eipä juuri. Ryūkyūlaisten ja suomenruotslaisten kohdallakin siis vastaus saattaa löytyä jostain ihan muualta.

Toinen asia on tosiaan se, että nämä ryhmät ovat säilyttäneet kulttuuriaan nimenomaan toisen valtakulttuurin hallitsemassa yhteiskunnassa, monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Mikäli nyt jatkat taas siten, että leikit, ettei sinulle osoitettu vertaustesi olevan ihan höpöä vaan jatkat mielikuvitusleikkiäsi, olen taipuvainen liittymään Anttilan kantaan.

[Mikael Lönnroth]

Toivoisin tälle Brändötin avausfilialle stoppia modejen taholta. Kiitos. Brändis voi aivan hyvin esittellä sulokirjojaan/artikkeleitaan ja tuntojaan niistä, sille varatussa ketjussa.

Joudun valitettavasti tuottamaan pettymystä. Minulle sopii itse asiassa paremmin enemmän ketjuja, joissa yritetään vähän paremmin pysyä aiheessa, kuin kasa megaketjuja, joihin kaikki vähänkin asiaan liittyvät kommentit työnnetään. Taitaa olla vähän makukysymys, ymmärrän toki, että tästä voi olla eri mieltä.

[Timo Anttila]

Toivoisin tälle Brändötin avausfilialle stoppia modejen taholta. Kiitos. Brändis voi aivan hyvin esittellä sulokirjojaan/artikkeleitaan ja tuntojaan niistä, sille varatussa ketjussa.

Joudun valitettavasti tuottamaan pettymystä. Minulle sopii itse asiassa paremmin enemmän ketjuja, joissa yritetään vähän paremmin pysyä aiheessa, kuin kasa megaketjuja, joihin kaikki vähänkin asiaan liittyvät kommentit työnnetään. Taitaa olla vähän makukysymys, ymmärrän toki, että tästä voi olla eri mieltä.

Kelpaa. Alankin tekemään ihan samaa ja aloitan Matias Turkkilan erästä bloggausta koskevan linjan, jossa sitten tiedustelen mitä Brändis ja Lalli ovat siitä mieltä. En tee sitä kuitenkaan vielä koska kiire mutta kyllä sen teen 
Haleja myös.

[TallulahBankhead]

Jossain määrin häkellyttävä oli tämä avaus.

Sama juttu kuin Mikaelilla, en oikein pysynyt kärryillä missä kohden Brändöt lainasi tutkijaa ja missä esitti omia johtopäätöksiään.
Tarkoitus kyllä tuli selväksi: ei  kannata jättää kiveäkään kääntämättä kun pyritään todistelemaan maahanmuuton negatiivisia vaikutuksia.

Ihminen onkin siis saari:D

Minusta tuntuu ettei tällä palstalla pysty  hengittämään  vapaasti kun Brändöt on palannut astialle. Mielestäni jotain pelottavaa ja fanaattista liittyy tähän kynäilijään mentaalitasolla. Anteeksi että tämän kerron.

Positiivinen elämänasenne kai yleensä korreloi hyvän terveyden ja pitkäikäisyyden kanssa. Hommaforumilaisilla ei tässä suhteessa kovin vahvasti mene. Koko konstruktiohan on äärimmäisen kielteinen ja negatiivinen. Kaikki on Suomessakin kuulemma päin persettä!

[Jussi Jalonen]

[Mitä olemmekaan jo oppineet keskinäisestä luottamuksesta monikulttuurisessa yhteiskunnassa?]

"While Putnam argues that his findings point to the need to create new "shared identities" that respect ethnic and cultural differences, others have cited his research to justify tightened controls on immigration". - Casey J. Dawkins


Tässä itse asiassa kierrätetään taas kerran vanhaa Matias Turkkila -kamaa. Kommenttiosastolla pistää silmään lausahdus "Mitä tilalle luottamuksen kadottua? Pronominipelejä, joissa "Me" ei tarkoita enää meitä vaan jotain sellaista, missä on mukana myös "niitä". Laiha lohtu. Pitäisin mielummin luottamuksen." Niinpä niin.



Sadepäivää,

J. J.

[Mikael Lönnroth]

Tässä tämä "Putnam ei päde euroopassa"-artikkeli (oma boldaus):

To what extent do national-level characteristics like ethnic diversity, next to other national
characteristics, actually affect dimensions of social capital of individual citizens in European
countries? The authors set out to answer this question by testing hypotheses on cross-national
data from 28 European countries. These data contain valid measurements of a number of
dimensions of social capital. The individual-level data are enriched with contextual- (i.e.
national-) level characteristics to be included in more advanced multilevel analyses. The main
finding is that Putnam’s hypothesis on ethnic diversity must be refuted in European societies.
Instead, it is found that economic inequality and the national history of continuous democracy
in European societies turn out to be more important for explaining cross-national differences in
social capital in Europe.

Ethnic Diversity and Social Capital in Europe: Tests of Putnam’s Thesis in European Countries

[Rogue Trader]

Kelpaa. Alankin tekemään ihan samaa ja aloitan Matias Turkkilan erästä bloggausta koskevan linjan, jossa sitten tiedustelen mitä Brändis ja Lalli ovat siitä mieltä. En tee sitä kuitenkaan vielä koska kiire mutta kyllä sen teen 
Haleja myös.

"Keskityn täällä sananvapausasioihin"

"Matias on ihana mies, jolla on jäntevät käsivarret. Hän ei todellakaan ole rasisti. En siis lukenut kirjoitusta. Pusuja Matiakselle ja Mikaelille ja kaikille ihquille miehille."

Noin, säästit juuri hetkisen aikaa vaikka puutarhanhoitoon.

[Timo Anttila]

Kelpaa. Alankin tekemään ihan samaa ja aloitan Matias Turkkilan erästä bloggausta koskevan linjan, jossa sitten tiedustelen mitä Brändis ja Lalli ovat siitä mieltä. En tee sitä kuitenkaan vielä koska kiire mutta kyllä sen teen 
Haleja myös.

"Keskityn täällä sananvapausasioihin"

"Matias on ihana mies, jolla on jäntevät käsivarret. Hän ei todellakaan ole rasisti. En siis lukenut kirjoitusta. Pusuja Matiakselle ja Mikaelille ja kaikille ihquille miehille."

Noin, säästit juuri hetkisen aikaa vaikka puutarhanhoitoon.

Tänks  Oot kyllä söde. Lähdenkin tästä nyt anopin kanssa marjaan ja sitten tulen, ehkä, maybe tai perhaps, vastailemaan kaikkien teidän kysymyksiin, vastaamaan omiini uudestaan.  Männä viikolla lehmäkin poiki, mutta saahan se lehmäkin poikia, kun on tämä Suomen kaunis suvi, hyttyset ja nokkosenpuremat. Punkit on kuitenkin aika disgasting mun mielestä.

Bye, bye, hanipubut 

[Julmuri]

[Mitä olemmekaan jo oppineet keskinäisestä luottamuksesta monikulttuurisessa yhteiskunnassa?]

"While Putnam argues that his findings point to the need to create new "shared identities" that respect ethnic and cultural differences, others have cited his research to justify tightened controls on immigration". - Casey J. Dawkins


Tässä itse asiassa kierrätetään taas kerran vanhaa Matias Turkkila -kamaa. Kommenttiosastolla pistää silmään lausahdus "Mitä tilalle luottamuksen kadottua? Pronominipelejä, joissa "Me" ei tarkoita enää meitä vaan jotain sellaista, missä on mukana myös "niitä". Laiha lohtu. Pitäisin mielummin luottamuksen." Niinpä niin.

Ei kierrätetä. B. ei ole lukenut/huomannut juuri noita kohtia missään JHAn, Turkkilan, Ellilän yms. kirjoituksissa vaan on löytänyt maahanmuuttokriittisen identiteetin nuoruutensa traagisten kokemusten ja väsymättömien tutkimustensa perusteella. Missään tapauksessa yksikään näistä "kansalaisaktivisteista" ei ole vaikuttanut maahanmuuttokriittisyyteen päätymiseen vaan se on täysin yksilöllisen kehityksen tulos. Ennen Jussi Halla-ahoa asioista ei kuitenkaan saanut keskustella vaan monikulttuuri-ideologian vastainen oppositio murskattiin säälittä väkivaltaisin keinoin. Sen takia hän rohkenee puhua asioista vasta nyt ja onkin varmasti helpottavaa tunnustautua maahanmuuttokriitikoksi kun tämän identiteetin omaavat eivät ennen ex-hallintovaliokunnan puheenjohtajaa uskaltaneet mainita koko sanaa ääneen, vaikka olivat päätyneet kukin yksilöllisesti käyttämään ko. termiä itsestään. On varmasti myös lähes liikuttavaa huomata kuinka nämä sananvapausaktiivit ovat päätyneet täysin samoihin johtopäätöksiin yksilöllisesti toisistaan tietämättä, vaikka ilkeät suvisdemlamokuttajat tästä irvivätkin, että muka matkittaisiin kuorossa Halla-ahoa.

Miksi te suvikset ette tajua, että me, jotka olemme elämässämme kohdanneet monikulttuurin oikeat julmat kasvot, emme voi enää vaieta? Tietenkään en väitä, että juuri te, mutta mieleen tulee, vaikka en siis väitä, että te olisitte juuri sitä enemmistöä monikultturisteista, jotka ovat kohdanneet vain rikkaita länsimaalaisia maahanmuuttajia ja elätte porttien takan miljoonahuviloissanne, lastenne käydessä kalliita yksityiskouluja. Keitä me olemme unohtamaan valkoiset veljemme monikulttuurin alttarille uhriksi itä-Helsingin lähiöihin, missä mamut terrorisoivat kantaväestöä systemaattisesti.

Miten te kehtaatte nimitellä minua homma-botiksi, vaikka on puhdasta 100% sattumaa, että olen päätynyt olemaan Jussi Halla-ahon kanssa 100%:sti samaa mieltä kaikesta. Sitä paitsi hän on ihminen, isä ja humaani.

[Kaptah]

Positiivinen elämänasenne kai yleensä korreloi hyvän terveyden ja pitkäikäisyyden kanssa. Hommaforumilaisilla ei tässä suhteessa kovin vahvasti mene. Koko konstruktiohan on äärimmäisen kielteinen ja negatiivinen.

Toisaalta siellä ollaan yleisesti sitä mieltä että meillä on hyvä maa, kansa ja kulttuuri, kun taas tältä palstalta löytyy useampia kirjoittajia, joiden mielestä kaikki on päin persettä, olemme väkivaltaisia, juoppoja, rumia ja sisäsiittoisia.

Ei sekään varmaan juuri auvoisia eläkepäiviä lisää, kun pitää kanssaihmisiään niin vihata.

[AV]

Positiivinen elämänasenne kai yleensä korreloi hyvän terveyden ja pitkäikäisyyden kanssa. Hommaforumilaisilla ei tässä suhteessa kovin vahvasti mene. Koko konstruktiohan on äärimmäisen kielteinen ja negatiivinen.

Toisaalta siellä ollaan yleisesti sitä mieltä että meillä on hyvä maa, kansa ja kulttuuri, kun taas tältä palstalta löytyy useampia kirjoittajia, joiden mielestä kaikki on päin persettä, olemme väkivaltaisia, juoppoja, rumia ja sisäsiittoisia.

Ei sekään varmaan juuri auvoisia eläkepäiviä lisää, kun pitää kanssaihmisiään niin vihata.

Löytyykö? Ja oikein useampiakin? Vai murjaistko vitsin?