Elinvoimaa yhteisöistä ~ sosiaalinen pääoma ja terveys

[Harran]

Mutta toisaalta; hei se tuottaa nyt ihan todistetustikin alueellista hyvinvointia lisäämällä yhteisöllisyyden tunnetta tietyn (pienen) yhteisön sisällä olevissa, samaa etnistä taustaa edustavissa ihmisissä.  

Oman ihkun elämäni kokemusten perusteella en ole huomannut että nimenomaan etninen tausta olisi ratkaiseva tekijä hyvinvointia tuottavan yhteisöllisyyden suhteen. Asuin esimerkiksi pitkään 12 hengen kokoonpanossa jossa oli hyvin suuri kirjo kansallisuuksia ja kulttuureja, kaikilla omat huoneensa mutta olohuone, keittiö ja telkkari yhteisiä. Minusta meillä oli tosi ihku ja hyvinvoiva yhteisöllisyyden tunne jolla ei ollut mitään tekemistä etnisyyden kanssa. Erinomaista oli myös se että oppilaitos "pakotti" meidät asumaan sekaisin kyseisen maan kantaväestö ja ulkkarit niin että se ei mennyt pelkäksi huonon englannin puhumiseksi vaan kaikki myös oppivat kyseisen maan kieltä. Joten meitä ei yhdistänyt edes se että olisimme kaikki ollut "toisia" ja yhdessä mollanneet kantaväestöä.

[Brandöt]

Mutta toisaalta; hei se tuottaa nyt ihan todistetustikin alueellista hyvinvointia lisäämällä yhteisöllisyyden tunnetta tietyn (pienen) yhteisön sisällä olevissa, samaa etnistä taustaa edustavissa ihmisissä.  

Oman ihkun elämäni kokemusten perusteella en ole huomannut että nimenomaan etninen tausta olisi ratkaiseva tekijä hyvinvointia tuottavan yhteisöllisyyden suhteen. Asuin esimerkiksi pitkään 12 hengen kokoonpanossa jossa oli hyvin suuri kirjo kansallisuuksia ja kulttuureja, kaikilla omat huoneensa mutta olohuone, keittiö ja telkkari yhteisiä. Minusta meillä oli tosi ihku ja hyvinvoiva yhteisöllisyyden tunne jolla ei ollut mitään tekemistä etnisyyden kanssa. Erinomaista oli myös se että oppilaitos "pakotti" meidät asumaan sekaisin kyseisen maan kantaväestö ja ulkkarit niin että se ei mennyt pelkäksi huonon englannin puhumiseksi vaan kaikki myös oppivat kyseisen maan kieltä. Joten meitä ei yhdistänyt edes se että olisimme kaikki ollut "toisia" ja yhdessä mollanneet kantaväestöä.

Good for you.

Tässä nimenomaisessa tutkimuksessa etnisyys ja yhteinen kulttuuritausta on kuitenkin se pointti. Mielenkiintoista on muuten ollut myös huomata se, miten heikonlaisesti tämänkaltaisia ulkoa 'standardiargumenttien' ja '-vastausten' olevia ilmiöitä kummallakaan puolella tätä maahanmuuton teeman kenttää tahdotaan kommentoida tai yhdessä pohtia.

Ymmärrän sen, jos tämän tosiasian mieltäminen on jokseenkin vaikeaa (kummallakin puolella - yks yhteenhän tämä ei korreloi kumpaisenkaan "leirin" ajatusten kanssa), vaikka sinällään tällä on mielestäni suurta merkitystä itse aiheen kannalta.

[Username1]

Tietenkin ihminen viihtyy parhaiten omiensa kanssa, mutta eikös esim. suomenruotsalaisetkin asu monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja moni heistä tuntuisi jopa ajavan sellaista?

[Brandöt]

Tietenkin ihminen viihtyy parhaiten omiensa kanssa, mutta eikös esim. suomenruotsalaisetkin asu monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja moni heistä tuntuisi jopa ajavan sellaista?

Mikä onkin melko paradoksaalista ottaen huomioon sen, mihin sitten tosiasiallisesti ollaan oman elämän lähipiirissä valmiita. Kieliperustein heillä on omat koulunsa; pitkään on jo ollut tunnettu tosiasia 'kadulla', että lapsesi parempaan kouluun halutessasi, pyri valitsemaan koulu hänelle kieliperustein - jos vaan yhtään on siihen rahkeita.

Todellisuudessa monet suomenruotsalaiset asuttavat (melko eristäytyneinä) alueita Suomessa, joihin ei esimerkiksi mainituilla ryhmillä, suomenkielisillä tai mustalaisilla, juurikaan ole asiaa.

On helppo ajaa jotakin sellaista, josta voi noukkia rusinat pullasta ja jättää toiset selviytymään niiden huonojen puolien kanssa.

[Username1]

Tietenkin ihminen viihtyy parhaiten omiensa kanssa, mutta eikös esim. suomenruotsalaisetkin asu monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja moni heistä tuntuisi jopa ajavan sellaista?

Mikä onkin melko paradoksaalista ottaen huomioon sen, mihin sitten tosiasiallisesti ollaan oman elämän lähipiirissä valmiita. Kieliperustein heillä on omat koulunsa; pitkään on jo ollut tunnettu tosiasia 'kadulla', että lapsesi parempaan kouluun halutessasi, pyri valitsemaan koulu hänelle kieliperustein - jos vaan yhtään on siihen rahkeita.

Todellisuudessa monet suomenruotsalaiset asuttavat (melko eristäytyneinä) alueita Suomessa, joihin ei esimerkiksi mainituilla ryhmillä, suomenkielisillä tai mustalaisilla, juurikaan ole asiaa.

On helppo ajaa jotakin sellaista, josta voi noukkia rusinat pullasta ja jättää toiset selviytymään niiden huonojen puolien kanssa.

Ok, miksi sitten suomenkielisellä kantaväestöllä ei mene yhtä hyvin kuin suomenruotsalaisilla?

Entäs, jos mennään muualle maailmaan, esim. Afrikkaan, onko se niin monikulttuurinen, että siellä erittäin tiiviillä heimolla ei välttämättä pyyhi aina kovin hyvin verrattuna vaikkapa kantasuomalaisiin tai heimolaisiin, jotka asuvat Yhdysvalloissa?

[Julmuri]

Todellisuudessa monet suomenruotsalaiset asuttavat (melko eristäytyneinä) alueita Suomessa, joihin ei esimerkiksi mainituilla ryhmillä, suomenkielisillä tai mustalaisilla, juurikaan ole asiaa.

On helppo ajaa jotakin sellaista, josta voi noukkia rusinat pullasta ja jättää toiset selviytymään niiden huonojen puolien kanssa.

Toivoisin, että Brändöt pääsisi jo pikkuhiljaa eroon tuosta luulosta, että olisi olemassa jokin sinisilmäinen monikulttuuria korkeiden aitojen takaa ajava ryhmä. Varmaan sellaisia yksittäisiä ihmisiä voi ollakin, mutta poliitikot ovat ainakin uralle päästyään kaikki ns. parempiosaisia, joten samaa voisi väittää aivan mistä asiasta tahansa. Ei rikas laita lastaan kouluun Kontulaan ihan riippumatta siitä asuuko siellä maahanmuuttajia vai ei.

[Kourumies]

Todellisuudessa monet suomenruotsalaiset asuttavat (melko eristäytyneinä) alueita Suomessa, joihin ei esimerkiksi mainituilla ryhmillä, suomenkielisillä tai mustalaisilla, juurikaan ole asiaa.

On helppo ajaa jotakin sellaista, josta voi noukkia rusinat pullasta ja jättää toiset selviytymään niiden huonojen puolien kanssa.

Toivoisin, että Brändöt pääsisi jo pikkuhiljaa eroon tuosta luulosta, että olisi olemassa jokin sinisilmäinen monikulttuuria korkeiden aitojen takaa ajava ryhmä. Varmaan sellaisia yksittäisiä ihmisiä voi ollakin, mutta poliitikot ovat ainakin uralle päästyään kaikki ns. parempiosaisia, joten samaa voisi väittää aivan mistä asiasta tahansa. Ei rikas laita lastaan kouluun Kontulaan ihan riippumatta siitä asuuko siellä maahanmuuttajia vai ei.

Sen lisäksi Brändötin käsitykset suomenruotsalaisista ovat tietysti rasismiin verrattavan ennakkoluuloisia. Suomenruotsalaiset ovat myös suomenkielisiä kohtaan inklusiivisia ja vieraanvaraisia. Kuka vain takasavolainen voi alkaa omalla päätöksellä hurriksi oppimalla sujuvaa ruotsia, perehtymällä ruotsinkieliseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen ja hankkiutumalla vaikkapa opiskelemaan johonkin Åbo Akademin kaltaiseen miljööseen, jossa suomenruotsalainen kulttuuri ja ruotsin kieli on valtavirtaa.

Mitä sitten romaneihin tulee, luultavasti ensimmäisiä tässä maassa julkaistuja romanikulttuuria sisältäpäin ymmärtäviä ja sympatisoivia kuvauksia ao. kulttuurista on Anna-Lisa Sahlströmin kirja Hellis folk, joka ilmestyi joskus 70-80-luvulla joltain pieneltä pohjalaiselta kustantamolta. Lisäksi olen ollut aikoinani nuorena miehenä ja elämäni suunnan etsijänä ollut tekemisissä erään ruotsinkielisen vapaakirkollisen seurakunnan kanssa, jonka piirissä vaikutti useampi kuin yksi ao. kirkkoon kuuluva romanimuusikko. Muusikot osasivat ruotsiakin, jota olivat ilmeisesti oppineet ennen muuta Pohjanlahden takana, koska monet suomalaiset romanit ovat paenneet täkäläistä rasismia Ruotsiin.

[Harran]

Good for you.

You've got no idea how good.

Tässä nimenomaisessa tutkimuksessa etnisyys ja yhteinen kulttuuritausta on kuitenkin se pointti.

Erikoista sikäli että suomenruotsalaiset rannikkokulttuurimme ovat suhtautuneet monikulttuurisuuteen ja diversiteettiin joukossaan paljon luontevammin kuin sisämaan suomenkieliset. Ehkä siinä piileekin enemmän yhteisöllisen elinvoiman salaisuutta. Ruotsinkieliseen skeneen pääsee helposti sisään millä tahansa alkuperällä kun osaa kieltä. Onneksi tämä alkaa olla yhä enemmän totta myös suomenkielisissä kulttuureissa vaikka vieläkin ulkkari on ulkkari vaikka osaisi suomea paremmin kuin tyypillinen persu.

Se mitä oma esimerkkini koetti sinulle havainnollistaa on että yhteisöllisyys ei mitenkään riipu "etnisyydestä" tai "yhteisestä kulttuuritaustasta" jotka eivät ole edes objektiivisesti rajattavia asioita vaan subjektiivisia kokemuksia. Jopa geneettisistä lähisukulaisista koostuva yhteisö kuten perhe tai suku voi olla patologisesti riitaisa ja vailla yhteisöllistä elinvoimaa. Samalla moni monikulttuurinen yhteisö voi olla mitä elinvoimaisin. Tarvitaan lähinnä minimivälineet kommunikointiin eli yhteinen kieli ja kyky ymmärtää toisia ihmisiä (myös sanatonta kommunikaatiota).

Tässä suomalaisten ongelma usein onkin, suomalaiselle kulttuurille kun on ominaista kommunikaatiopakoisuus ja olettaminen. Mieluummin kuin kysyy tai neuvoo, suomalainen olettaa. Mieluummin kuin väittelee suomalainen uhriutuu ja väittää ettei häntä hyväksytä. Ehkä sieltä löytyvät ne yhteisöllisen pahanolon syyt joiden vuoksi suomenruotsalaisia kadehditaan.

[mh]

Yhteinen kulttuuritausta on vähän niin ja näin. Vaikka kaikki ovat suomalaisia, niin en tiedä miten helposti pohjalaisen lestadiolaisperheen, eiralaisen porvariperheen ja pispalalaisen taiteilijaperheen ja lappilaisen korpikommunistiperheen vesat löytävät yhteisen sävelen nuorina aikuisina ja missä määrin heidän kulttuuritaustansa on yhteinen? Kontulan Jussilla ja Abdilla on todennäköisesti paljon enemmän yhteistä kulttuuritaustaa kuin tuolla dynaamisella kvartetilla.

[Vongoethe]

***

Eikä tuo linkin "paljastaminen" tuonut tähän tai ajatuksiini mitään oleellista muutosta, miksi ajattelit, että sen näkeminen olisi muuttanut jotakin? Siksikö kun tekstin kirjoittaja on ulkomaalaistaustainen?

Ei siksi, vaan alustan takia. Yksi juttu niin ikään tahtoo olla, että jos ja kun - laadusta riippuen - lukee kommenttiosaston, niin sitten ei useinkaan oikein tiedä, miten päin olla.

Enimmäkseen selkeyden vuoksi siis.

***

Mitä pointtia tällä kirjoituksella tahdoit, Vongoethe, alleviivata? Mikä oli sen tarkoitus? Perhesurmista kai voi aloittaa tyystin uuden ketjun; ketjun, jota minä en lue enkä kommentoi, sillä tämä aihe on itselleni pienten lasten äitinä aivan liikaa.

En mitään omaa pointiani, paitsi sitä, minkä jo sanoin. Ajattelin vain, että saattaisit hyvinkin olla samaa mieltä.

Asekeskusteluun minulla ei ole paljoa sanottavaa. Maalaispoika kun alun perin olen, niitä roikkui talon kuin talon seinällä, eivät ne itsekseen paukkuneet. Vahinkoja sattui toki, kaukeuksiakin, tahallisia harvemmin, niin kuin muidenkin vaarallisten vehkeiden kanssa. Ei itselleni, muille Suomenmaassa kylläkin. Omalta osaltani, kun ei tarvitse metsästellä, aseitakaan en ole tarvinnut, leikit leikittiin kakarana.