Esitelmä uusisänmaallisen populismin retoriikasta

[Jussi O:]

Homman Parkkolalle tiedoksi, että esitelmässäni ei käytetä sanaa "vihapuhe". Asioita jäsennetään tarkemmalla skaalalla (kuten usein tarpeen on). Sanan toi tähän Lintula, joka yritti ohittaa esitelmäni asiasisällön leimaamalla minut vihapuhujaksi ja venyttämällä käsitettä juuri tuohon tapaan, kuin itsekin teet.

Jos sinulla on kommentteja esitelmäni sisällöstä, kuulen niitä mielelläni. Sivuraiteiden sijaan, kiitos.

[Dunce]

Yksi faktahuomautus, jos sallitaan: Tietääkseni ns. rotuylioppilas ei liity millään tavoin juuri persuihin. Lillukanvarsia, mutta kuitenkin...

... miettiä kontekstina aseharrastuksen yleisyyttä suomensisulaisten parissa tai esimerkiksi
vaaliohjelmaa laatimassa olleen Veli-Pekka Kortelaisen blogikirjoitusta vuodelta 2010,
jossa ennustettiin (erään toisen ns. maahanmuuttokriittisen tapaan) -katoilta
äänestämistä-:

[mh]

Eikös tässä esitelmässä ollut kyse uusisänmaallisesta populismista, joka ei rajaudu pelkästään persujen sisään?

[Dunce]

Eikös tässä esitelmässä ollut kyse uusisänmaallisesta populismista, joka ei rajaudu pelkästään persujen sisään?

Esitelmässä itsessään ei käsitellä uusisänmaallista populismia lainkaan muiden kuin persujen avulla. Eikä uusisänmaallista "populismia" oikein voikaan: populismi edellyttää edes jonkinlaista menestystä, mitä vain persuilla on takanaan.

Täytyy muuten sanoa vielä se, että retoriikan ylilatautuneisuus ei ole yksin persujen tai uusisänmaallisten populistien heiniä, vaan jakautuu aika laajalle poliittisella kentällä kokoomuksesta vasemmistoliittoon. Jos retoriikan ylilatauksella haluaa haarukoida juuri persuja, joutuu melkeinpä käyttämään natsikorttia ja vetämään yhtäläisyysmerkkejä fasististen liikkeiden retoriikkaan (sosialistit, marxistit, vasemmistolaiset, maanpetturit, saasta, ongelma ei ole mamut vaan mokut eli sisäisen vihollisen etsintä jne. jne.).

Retoriikan ylilatautuneisuudesta vielä sen verran, että se on politiikassa ollut yleistä niin kauan kuin politiikalla on haluttu vedota kansanjoukkoihin eli koko demokratian olemassaolon ajan. Itse asiassa ihmissaastaretoriikka ja sisäisen vihollisen etsintä kuten myös pettureiden haku on sekä äärioikeistolaisen että äärivasemmistolaisen puheen ytimessä.

[Jussi O:]

Eikös tässä esitelmässä ollut kyse uusisänmaallisesta populismista, joka ei rajaudu pelkästään persujen sisään?

Esitelmässä itsessään ei käsitellä uusisänmaallista populismia lainkaan muiden kuin persujen avulla. Eikä uusisänmaallista "populismia" oikein voikaan: populismi edellyttää edes jonkinlaista menestystä, mitä vain persuilla on takanaan.

Täytyy muuten sanoa vielä se, että retoriikan ylilatautuneisuus ei ole yksin persujen tai uusisänmaallisten populistien heiniä, vaan jakautuu aika laajalle poliittisella kentällä kokoomuksesta vasemmistoliittoon. Jos retoriikan ylilatauksella haluaa haarukoida juuri persuja, joutuu melkeinpä käyttämään natsikorttia ja vetämään yhtäläisyysmerkkejä fasististen liikkeiden retoriikkaan (sosialistit, marxistit, vasemmistolaiset, maanpetturit, saasta, ongelma ei ole mamut vaan mokut eli sisäisen vihollisen etsintä jne. jne.).

Retoriikan ylilatautuneisuudesta vielä sen verran, että se on politiikassa ollut yleistä niin kauan kuin politiikalla on haluttu vedota kansanjoukkoihin eli koko demokratian olemassaolon ajan. Itse asiassa ihmissaastaretoriikka ja sisäisen vihollisen etsintä kuten myös pettureiden haku on sekä äärioikeistolaisen että äärivasemmistolaisen puheen ytimessä.

Viitataan myös persuja laajemmin ns. maahanmuuttokriitikoihin (vrt. kuvakaappaukset, ei voida olettaa, että kirjoittajat ovat persuja).

Kyllä, retoriikka on aina latautunutta. Koska sitten mennään "ylilatautuneisuuden" puolelle, on tulkintakysymys. Voitaneen sanoa, että ainakin silloin, kun retoriikka alkaa toistuvasti tuottaa tarkoittamattomia vaikutuksia. Näin on käynyt nyt perussuomalaisten kohdalla, niin kuin esitelmä mielestäni yhteen kooten osoittaa. (Siis sikäli kuin emme oleta, että rasismi ja väkivaltauho ovat tarkoitettuja vaikutuksia. Ainakin minä yritän olla olettamatta.)

Vasemmiston kohdalla saastaretoriikka ei ole ollut yhtä akuutti ongelma vuosikymmeniin. Puuttuisin siihen, jos olisi.

Itse olen avannut toki myös muunlaista retoriikkaa (esim. sarasvuolaisesta ks. artikkelini kirjassa Minä ja markkinavoimat), mutta se ei kuulu tähän.

[Dunce]

Viitataan myös persuja laajemmin ns. maahanmuuttokriitikoihin (vrt. kuvakaappaukset, ei voida olettaa, että kirjoittajat ovat persuja).

Jossain määrin retoriikka on ujuttautunut persuihin samoihin aikoihin kuin ns. maahanmuuttokriittinen liikekin. Mutta joo, muutkin kuin persuissa vaikuttavat maahanmuuttokriitikot käyttävät vastaavantyyppistä retoriikkaa. Näiden retoriikka ei tosin ole vastaavalla tavalla ongelmallista, koska se ei ole levinnyt netistä ulospäin.

Kyllä, retoriikka on aina latautunutta. Koska sitten mennään "ylilatautuneisuuden" puolelle, on tulkintakysymys. Voitaneen sanoa, että ainakin silloin, kun retoriikka alkaa toistuvasti tuottaa tarkoittamattomia vaikutuksia. Näin on käynyt nyt perussuomalaisten kohdalla, niin kuin esitelmä mielestäni yhteen kooten osoittaa. (Siis sikäli kuin emme oleta, että rasismi ja väkivaltauho ovat tarkoitettuja vaikutuksia. Ainakin minä yritän olla olettamatta.)

Tai ehkä ylilatautuneisuudesta voisi puhua silloin, kun tehokeinot ja kärjistäminen ovat koko ajan mukana eivätkä vain silloin harvoin, kun niitä todella tarvitaan tehokeinoina ja huomion herättämiseen.

Vasemmiston kohdalla saastaretoriikka ei ole ollut yhtä akuutti ongelma vuosikymmeniin. Puuttuisin siihen, jos olisi.

Yleisesti ottaen ei. Poikkeuksiakin löytyy, mielestäni. Mutta totta, taistolaisten höyryämisestäkin on kohta jo 30 vuotta. Sen sijaan voidaan jossain määrin kysyä, ovatko toistuvat ahneuspuheet jossain kohdin saastaretoriikkaan verrattavia? Vaimennettua saastaretoriikkaa (vrt. siirtymä neekeripuheista ulkomaalaisten rikostilastojen ruodintaan).

[Kourumies]

Viitataan myös persuja laajemmin ns. maahanmuuttokriitikoihin (vrt. kuvakaappaukset, ei voida olettaa, että kirjoittajat ovat persuja).

Jossain määrin retoriikka on ujuttautunut persuihin samoihin aikoihin kuin ns. maahanmuuttokriittinen liikekin. Mutta joo, muutkin kuin persuissa vaikuttavat maahanmuuttokriitikot käyttävät vastaavantyyppistä retoriikkaa. Näiden retoriikka ei tosin ole vastaavalla tavalla ongelmallista, koska se ei ole levinnyt netistä ulospäin.

Pidän kyllä itse "uusisänmaallisuutta" huonona nimenä tälle ilmiölle. Olen varmaan jaksanut inttää tästä kyllästymiseen asti, mutta minusta "isänmaallisuus" on huono nimi sellaiselle oikeistopropagandistiselle retoriikalle, josta nimenomaan perinteisen suomalaisen isänmaallisuuden teemat käytännöllisesti katsoen puuttuvat kokonaan.

[Jussi O:]

Tuohon Duncen viimeksimainittuun sivusäikeeseen en malta olla kommentoimatta, että ahneuspuheet saattavat olla pikemmminkin ei-kovin-vasemmistolainen versio kapitalismin kritiikistä. Vrt. Niinistön vaalikampanja, jossa ahneuspuhe siirsi yhteiskuntarakenteellisen ongelman ikään kuin yksilötason paheeksi. Vasemmistolle - no, ainakin sille oikealle vasemmistolle - ominaisempaa on puhua rakenteista, jotka saavat yksilöt toimimaan tietyllä tavalla. Tämä ero näkyi hyvin Niinistön ja Haaviston (joka on juuri sen verran vasemmistolaisempi) puheissa aiheesta, katso tämä. (Ja lisättäköön, että 'kapitalisti' oli jo Marxille "luonnenaamio" - ei porvarillinen yksilö sinänsä, vaan hänen roolinsa kapitalistisessa järjestelmässä. Joskin hän toki toisaalta käytti termiä myös kuin leimakirvestä. Hän osasi olla varsin pisteliäs.)

[Dunce]

Pidän kyllä itse "uusisänmaallisuutta" huonona nimenä tälle ilmiölle. Olen varmaan jaksanut inttää tästä kyllästymiseen asti, mutta minusta "isänmaallisuus" on huono nimi sellaiselle oikeistopropagandistiselle retoriikalle, josta nimenomaan perinteisen suomalaisen isänmaallisuuden teemat käytännöllisesti katsoen puuttuvat kokonaan.

Toisaalta se sylttytehdas, mistä retoriikka on peräisin, kuvastaa ilmiötä vieläkin huonommin, ts. amerikkalainen libertarismi, sen misesläinen haara erityisesti.

[Jussi O:]

Viitataan myös persuja laajemmin ns. maahanmuuttokriitikoihin (vrt. kuvakaappaukset, ei voida olettaa, että kirjoittajat ovat persuja).

Jossain määrin retoriikka on ujuttautunut persuihin samoihin aikoihin kuin ns. maahanmuuttokriittinen liikekin. Mutta joo, muutkin kuin persuissa vaikuttavat maahanmuuttokriitikot käyttävät vastaavantyyppistä retoriikkaa. Näiden retoriikka ei tosin ole vastaavalla tavalla ongelmallista, koska se ei ole levinnyt netistä ulospäin.

Pidän kyllä itse "uusisänmaallisuutta" huonona nimenä tälle ilmiölle. Olen varmaan jaksanut inttää tästä kyllästymiseen asti, mutta minusta "isänmaallisuus" on huono nimi sellaiselle oikeistopropagandistiselle retoriikalle, josta nimenomaan perinteisen suomalaisen isänmaallisuuden teemat käytännöllisesti katsoen puuttuvat kokonaan.

Allekirjoitan tämän kritiikin mielelläni. Itse asiassa viittaan myös esitelmässä ohimennen siihen, että (esimerkiksi fennomaniaan verrattuna) perussuomalainen kuva suomalaisuudesta on hämmentävän ohut, mikä on yksi syy kutsua sitä "uusisänmaallisuudeksi" (mieluummin kuin isänmaallisuudeksi). Samalla logiikalla kuin "uusliberalismi" on typistetty versio liberalismista.

Mutta olet täysin oikeassa viitatessasi (ymmärrän) siihen, että isänmaallisuuden on jo aivan liiaksi annettu valua tämän suomalaisuuskuvaltaan kapean eli isänmaallisuudeltaan kyseenalaisen liikehdinnän käsikassaraksi. Panu Höglundillahan oli aiheesta hieno blogi itsenäisyyspäivän tienoilla.

[Dunce]

Tuohon Duncen viimeksimainittuun sivusäikeeseen en malta olla kommentoimatta, että ahneuspuheet saattavat olla pikemmminkin ei-kovin-vasemmistolainen versio kapitalismin kritiikistä. Vrt. Niinistön vaalikampanja, jossa ahneuspuhe siirsi yhteiskuntarakenteellisen ongelman ikään kuin yksilötason paheeksi. Vasemmistolle - no, ainakin sille oikealle vasemmistolle - ominaisempaa on puhua rakenteista, jotka saavat yksilöt toimimaan tietyllä tavalla. Tämä ero näkyi hyvin Niinistön ja Haaviston (joka on juuri sen verran vasemmistolaisempi) puheissa aiheesta, katso tämä. (Ja lisättäköön, että 'kapitalisti' oli jo Marxille "luonnenaamio" - ei porvarillinen yksilö sinänsä, vaan hänen roolinsa kapitalistisessa järjestelmässä. Joskin hän toki toisaalta käytti termiä myös kuin leimakirvestä. Hän osasi olla varsin pisteliäs.)

Käytin epäonnistuneesti tuota ahneuspuhetta kattokäsitteenä tarkoittamaan enemmän sellaista yleistä tapaa asettaa hyvin toimeentulevat ja köyhät vastakkain. Eikä tämäkään vastakkainasettelu enää oikein ole vasemmiston yksinoikeus. En tarkoittanut tätä niinistöläistä tyyliä, jossa lähes valehtelemalla väitetään moraalisesti kyseenalaisesta maan tavasta, että se ei olisikaan maan tapa.

P.S. Yhteiskunnan rakenteista puhuminen tällaisissa yhteyksissä väännetään, tosin kuulijasta riippuen, mutta käytännössä lähes aina, ihmisiä tarkoittavaksi vihapuheeksi (pun intended).

[Kourumies]

Pidän kyllä itse "uusisänmaallisuutta" huonona nimenä tälle ilmiölle. Olen varmaan jaksanut inttää tästä kyllästymiseen asti, mutta minusta "isänmaallisuus" on huono nimi sellaiselle oikeistopropagandistiselle retoriikalle, josta nimenomaan perinteisen suomalaisen isänmaallisuuden teemat käytännöllisesti katsoen puuttuvat kokonaan.

Toisaalta se sylttytehdas, mistä retoriikka on peräisin, kuvastaa ilmiötä vieläkin huonommin, ts. amerikkalainen libertarismi, sen misesläinen haara erityisesti.

Totta. Sanoisin että kyseessä on pelkkä itsetarkoituksellinen epähumaanius, jota ei edes vaivauduta naamioimaan kovin hyvin. Totalitaaristen aatteiden epähumaani armottomuus yleensä naamioitui hyvinkin huolellisesti rakennetun julkisivun ja oikeutusjärjestelmän taakse - fasismissa oltiin ajamassa kansallista etua, kommunismissa oikeudenmukaisuutta ja työväenluokan oikeuksia. Tämä nykyinen ei edes vaivaudu teeskentelemään.

[Jussi O:]

(Dunce, en ihan seuraa, mutta ei se mitään, tajuan ehkä myöhemmin, mistä positiosta puhut ja mitä tarkalleen tarkoitat.)

[Reija Härkönen]

Jussi O.

Tuot esitelmässäsi todella selkeästi esille perussuomalaisten ja etenkin halla-aholaisen siiven rasistisen, fasistisen retoriikan ja sen, millaiseksi vahingoksi se on puolueen ydinviestille, toiveelle suoremmasta ja läpinäkyvämmästä demokratiasta.

Mielenkiintoista on se, kuinka sanat joskus tekstejä lukiessa soljuvat ohi, eikä ihminen aina huomaa kaikkea, vaikka yrittää katsoa kriittisellä silmällä. Kun aikanaan luin tuon persujen eduskuntavaaliohjelman kohdan "Perussuomalaiset haluavat puolustaa suomalaisten omaa kansansuvereniteettia, joka merkitsee sitä, että vain ja yksinomaan kansalla, joka muodostaa oman, muista kansoista erillisen kansakunnan, on ikuinen ja rajoittamaton oikeus päättää aina vapaasti ja itsenäisesti kaikista omista asioistaan", huomasin tietyn kansallismielisen kiihkon, mutta enpä huomannut, millainen ristiriita tuossa on esimerkiksi EU-jäsenyyteen nähden tai yleensä mihinkään kansainväliseen sitoumukseen tai sopimukseen nähden ja sitä, mitä tässäkin yhteydessä todellakin merkitsee "kansa" tai se, mitä perussuomalaiset mieltävät kansaksi.

Mielenkiintoista pohdintaa myös tuo lopun porvaristo-rahvas -jako - paljolti on varmaan totta siinäkin.

[Jussi O:]

Kiitos Reija.

Homman puolella aiheen käsittely sitten näköjään jämähti lähinnä vihapuhejankkaukseksi. Olin varmaankin liian toiveikas pyydellessani asiapohjaista keskustelua, sikäli kuin vastine on tätä luokkaa:
Paul Ruth:  "Vihapuhe? Joku sekopää meni ja ampui koululuokan. Mennään näillä säännöillä ja tyttäreni olisi tiputtanut toisen laukauksen jälkeen."
Parkkola: "Miksi tuli mieleen lausahdus 'Tän idiootin tiputan ekalla!' "

Anteeksi nyt mutta:

Muita.

Haima: "No mitä helvettiä? Ei tästä enää kannata keskustella: Jussi O. linkkasi jo todellisuuspakofoorumin puolella Höny Packlundin jonkin blogitekstin esimerkiksi oivallisesta jostain (retoriikasta tai argumentaatiosta). Turha siis jatkaa keskustelua. Olkoon tämä lajinsa viimeinen."

Ei vaan huomautin, että blogissa käsiteltiin hyvin sitä, miten isänmaallisuuden käsitettä ei pidä luovutttaa äärioikeiston yksityisomaisuudeksi. Höglund puhuu (omalta kannaltaan) niin sanotun toisen tasavallan perinnöstä. Siis siitä perinnöstä jota esim. Väinö Linna oli keskeisesti rakentamassa. - Omalta kannaltani käsittelen tuota aihetta pohtiessani Kansallisteatterin Tuntemattoman sotilaan tematiikkaa ja vastaanottoa teoksessa Kuinka meitä kutsutaan?. Tämä suomalainen kulttuuritapaushan kiinnostaa ehkä jotakuta suomalaisesta kulttuurista ja sen puolustamisesta kiinnostunutta... ja varmana

foobar, viitaten esitelmän loppu-osaan:
"Oikeiston suurin ongelma on se, että se ei hyväksy vasemmiston näkökantoja yhteiskunnallisiksi ratkaisuiksi pureksimatta?
Voisin väittää että tästä meuhkaavalla on ongelma, ei suinkaan sillä oikeistolla (riippumatta siitä missä määrin oikeistolaista se oikeistolaisiksi kutsuttujen aatemaailma on)."

Nähdäkseni en esitelmässäni "meuhkaa" viitatusta kulttuurinen-taloudellinen-asiasta, vaan heitän maltillisen hypoteesin pohdittavaksi niille, joita moisen pohtiminen kiinnostaa.  En vaadi ketään hyväksymään sitä pureksimatta. - Ja kysytäänpä vastaan, että vasemmistonko sitten pitäisi hyväksyä yhteiskunnalliseksi ratkaisuksi oikeistolainen nationalismi, riippumatta siitä minkälaisia muotoja se saa?

Vapaa umpihanki: "Kovin hankalaa on kielensä kyllä. Sellaista on että sanajärjestyskin välillä (näin ollen suluissa tiivistäen jos tarvehierarkia antaa olettaa noin) omalaatuisesti –NNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNNN."

Teksti on puhuttavaksi kirjoitettu, pahoittelen, ettei toimi luettuna niin hyvin kuin voisi. Minulla ei ole ollut enempää aikaa muokata sitä, laitoin sen julki nyt koska kuvaillut ilmiöt ovat saaneet viime kuukausina entistäkin huolestuttavampia ilmentymiä. Ja ajattelin nyt kumminkin, että ajatuksista - joissa pyrittiin näkemään persujen nousussa (sittemmin laskussa) puolensa ja puolensa - olisi voinut olla jotain hyötyä ja jopa pieniä sillanrakentamisen aineksia. Mutta eipä tuo nyt oikein tunnu rakentuvan.

Junes Lokka, älähän suotta vedä hernettä nenään siitä, että pyydetään perustelemaan väitteitä. Miten kommentoisit eilistä vastaustani sinulle - selvensikö se sinulle sitä, mitä ajoin takaa?