Vasemmistoa vaivaa juurikin asia, jonka Ulpu Iivari kuvasi presidentivaalien toisen kierroksen yhteydessä Ylen vaalistudiossa: Vaatimuksien kytkös hyvinvoinnin tuottamiseen, eli työntekoon, on hämärtynyt tai kokonaan irronnut.
Keskiluokkaistunut työntekijä ei kertakaikkiaan osta ajatusta, että jollekin taholle kuuluu hänen työllään (eli ajallaan, vaivallaan) tuottamaa hyvinvointia ilman työnteko-olettamaa pelkän ideologisen abstraktion, esim. "sorron" perusteella. Satunnaisolosuhdeturvan (sairaus, onnettomuus jne.) ja elinkaarihallinnan (lapsuus, vanhuus) puitteissa tällainen astelma tietty hyväksytään.
Suomalainen työmies ei ole sosialisti, päinvastoin, hänellä on yksinkertaisesti globaalissa katsannassa puhtaasti laskennallisestikin liikaa menetettävää, että hänen kannattaisi olla sosialisti. Hän ei näe olevansa velkaa tai muussakaan vastuussa eteläisille EU-maille tai kolmannelle maailmalle, oli sitten kyseessä velkakriisitakaukset, kehitysapu, maahanmuutto tai ilmastokompensaatiot johtuen jo yksinkertaisesti siitä, että hän ei näe tuottamuksellisesti sortavansa mitään tahoa, tällaisen väittäminen on hänestä pikemminkin vailla järjen häivää. Sen sijaan hänelle on ilmeistä, että Kreikassa ja monissa kehitysmaissa on toimittu ja toimitaan hyvinvoinnin luomisen kannalta epätarkoituksemukaisesti tai ei ollenkaan. Tällöin luonnollinen, hyväksyttävä seuraus - normaalitila - on, että hyvinvointia ei synny.
Seksuaalivähemistöjen tai romanien sorrosta paasaaminen saa aikaan torjuntareaktion vastaavin perustein. Esim. romanien osalta en ole tavannut duunaria, joka ei liki välittömästi sanoisi oman kokemuspohjansa perusteella, että mahdollisen ratkaisun ensimmäinen ja tärkein askel on katsoa peiliin.
Oma neuvoni sosialidemokraateille: Siirtykää kohti poliittista keskustaa, jossa Suomessa on ammottava tyhjiö. Keskustapuolue ei ole perinteisessä eurooppalaisessa mielessä keskustapuolue, vaan agraaripuolue. Ottakaa tähtäimeen (vaikka kyllä, se on populistista, mutta myös todellinen ongelma) kohtuuttomuudet: kohtuuttomat eläkkeet, kohtuuttomat palkkiot, veroparatiisit, finanssijärjestelmän hyväveliverkostot (esim. järjettömät bonukset). Ottakaa käsi pois keskiluokan kukkarosta.
