Homman kalvosetti yritys n:o 2

[karma-la]

Ehdin jo ajatella, etten osallistu enempää tähän keskusteluun, koska minulle syntynyt yleiskuva ilman turhia saivarteluja on hyvinkin selvä. Metrics sai kuitenkin sen verran asiaa vielä pähkäilemään, että päätin antaa keskusteluun vielä oman vastineeni. Voi olla, että mikäli aikaa on ja maltan pysyä pois pulkkamäestä ja muusta mukavasta lomailusta, palaan Tötön kolumniin vielä myöhemmin.

Olen hyvin pitkälle samaa mieltä Wardan ja Mikaelin kanssa siitä, että kyse on ennen kaikkea siitä, mihin Suomea verrataan. Tässä lähteenäni käytän edellisessä viestissäni linkittämää henkirikoskatsausta (OPTL, verkkokatsauksia 17/2011).

Eli edelleen, oman näkemykseni mukaan Suomen -asema- henkirikostilastoista tarkasteltuina on läntistä Eurooppaa karumpi, mutta selvästi entisiä Neuvostotasavaltoja pienempi. Perinteisten länsimaiden joukossa kuitenkin olemme henkirikostilastoissa korkealla. Sen kartta myös kertoo. Senkin kartta kertoo, että ero entisten Neuvostotasavaltojen ja muun Euroopan välillä on erityisen jyrkkä. Siinä välissä on sitten Suomi (ei erikseen omassa luokassaan), vaan yhdessä esimerkiksi entisten sosialistisen leirin maiden (Romania, Serbia, Bulgaria) sekä Turkin kanssa. Euroopan maista Albania (5,0 henkirikosta/100 000 as./vuosi) tuoreimmassa versiossa kuuluu tuohon luokkaan -oranssi- (4,0-5,9 hr/100 000 as./v.). 

Mitään -tarkoitushakuisuutta- en kyseisen kartan tasavälisessä luokkajaossa kuitenkaan Suomen osalta näe. Hiukan kärjekkäämmin sanottuna, henkirikoskatsauksen laatija Martti Lehti tietenkin vastaa omasta työstään, mutta ihan heppoisin perustein en häntä typeryydestä, huolimattomuudesta tai tarkoitushakuisuudesta lähtisi syyttelemään.

Epäilisin vahvasti, että kartan luokittelun pohjana on koko maailman henkirikostilastojen jakauma - Euroopassa tuo oranssi -väliluokka- on harvinainen (vain Albania), mutta maailman mittakaavassa yleisempi. Saman raportin mukaan ainakin Etelä-Aasia kuuluu tuohon luokkaan kokonaisuudessaan (OPTL, verkkokatsauksia 17/2011, s. 4). Sen verran laiska kuitenkin olen, että en jaksa lähteä kaivamaan koko maailman henkirikostilastoja, saati laatimaan tästä karttaesityksiä valtioittain näinä lepäilyyn varaaminani välipäivinä. Alueellisten tilastoaineistojen luotettavuudesta ei ole mitään syytä alkaa väittelemään - jokainen tietää, että niihin voi suhtautua tietyllä varauksella. Jokainen myös tietää, että yksittäisten valtioiden välillä kyseisillä suuralueilla voi olla hyvin suuria eroja. En myöskään esitä, että Etelä-Aasia (tässä, maantieteellisenä jakona lienee käytetty perinteistä Intia, Pakistan, Nepal, Bhutan, Bangladesh rajausta) olisi vertailukelpoinen alue, mikäli henkirikostilastoja käsitellään valtioittain. Lähelle tätä -keskiryhmää- Etelä-Aasian lisäksi asettuvat maanosista tai osa-maanosista myös Pohjois-Amerikka ja Keski-Aasia sekä Itä- ja Keski-Afrikka.

Toiseksi. Kylmän tilastollinen analyysi tätä yhteiskunnallista ongelmaa käsiteltäessä on mielestäni kyseenalainen. Jako kolmeen luokkaan on tietenkin Euroopan kohdalla pelkän tilastollisen jakauman perusteella "oikea", mutta mikäli haluamme pureutua tarkemmin yhteiskunnallisiin ja historiallisiin taustoihin sekä eroihin, hienojakoisempi luokittelu, jota kartassa on käytetty, on yhtälailla "oikea". 

[Jokeri]

Vasta n.10 000 yksilön populaatioita voidaan periaatteessa alkaa verrata ilman, että tilastopiikit tai kuopat vuosittaisten vaihteluiden välillä ovat prosentuaalisesti varsin huimia. Käytännössä tilastovaihtelut antavat kuitenkin aihetta huimille palkinvenytyksille tai prosentuaalisille syöksähdyksille suuntaan ja toiseen jo tuonkokoisenkin joukon osalta.

Jep! Onko tuolle boldatulle jotain lähdeviitettä, jota voisi käyttää? Tilastotieteistä muistan, että tähän löytyy paljon arvointikaavoja mutta en muista yhtään miten se pitäisi tehdä

En tiedä kovin hyvää lähdettä mutta tän kalkulaattorin mukaan 10 000 otannalla saa +- yhden rikoksen sisään "oikeasta" luvusta. Jos Kaukostanin kansalaisia on täällä 1000 kappaleta ja ne ovat vuoden aikana tehneet 4 raiskausta, pitkän ajan keskiarvo on 95% todennäköisyydellä 1-7. Jos ovat taas tehneet yhden, pitkän ajan keskiarvo on todnäk 0-4.

Tämä nyt on vähän sinne päin-matikkaa. Olisi hyvä löytää joku selittävä teksti rikostilastoiden tulkinnasta.

[Mikael Lönnroth]

Vasta n.10 000 yksilön populaatioita voidaan periaatteessa alkaa verrata ilman, että tilastopiikit tai kuopat vuosittaisten vaihteluiden välillä ovat prosentuaalisesti varsin huimia. Käytännössä tilastovaihtelut antavat kuitenkin aihetta huimille palkinvenytyksille tai prosentuaalisille syöksähdyksille suuntaan ja toiseen jo tuonkokoisenkin joukon osalta.

Jep! Onko tuolle boldatulle jotain lähdeviitettä, jota voisi käyttää? Tilastotieteistä muistan, että tähän löytyy paljon arvointikaavoja mutta en muista yhtään miten se pitäisi tehdä

En tiedä kovin hyvää lähdettä mutta tän kalkulaattorin mukaan 10 000 otannalla saa +- yhden rikoksen sisään "oikeasta" luvusta. Jos Kaukostanin kansalaisia on täällä 1000 kappaleta ja ne ovat vuoden aikana tehneet 4 raiskausta, pitkän ajan keskiarvo on 95% todennäköisyydellä 1-7. Jos ovat taas tehneet yhden, pitkän ajan keskiarvo on todnäk 0-4.

Tämä nyt on vähän sinne päin-matikkaa. Olisi hyvä löytää joku selittävä teksti rikostilastoiden tulkinnasta.

Jee. Tuo sivu on ihan tuttu mutta mitä lukuja siis laitoit mihin kenttiin kun sait nuo lopputulokset? Ei ymmärrä

Tässä on minusta ongelma jollakin tavalla kuvattu niin kuin minä sen näen:

1. Populaatio 12 000 henkilöä
2. Viimeisten 5 vuoden aikana tästä populaatiosta 10 eri henkilöä on syyllistynyt vaikkapa tappoon
3. Mikäli populaatio pysyy samana, mikä on haarukka sille, miten monta ihmistä 95% tod syyllistyy myös seuraavan 5 vuoden aikana tappoon?

Rikostilastot raportoivat kohdista 1 ja 2 mutta ei kohdasta 3. Olisikin hyvä niissä raporteissa ilmaista mitä pitää ottaa huomioon kun historiallisten tilastotietojen perusteella aikoo tehdä oletuksia tulevasta?

Löysin tällaisen sivun, jossa puhutaan vähän tästä problematiikasta ja mahdollisista ratkaisuista: http://www.justice.gc.ca/eng/pi/rs/rep-rap/2002/rr02_7/p7.html

Itse asiassa aika huvittavaa, että kaikenlaisissa ylikorostumisraporteissa ei ollenkaan korosteta sitä, että puhe on historiatiedoista ja tulevaisuuden ennustaminen on mahdollisesti ihan eri juttu...

[Warda]

Tässä vielä lukuja "ne tulevat ja raiskaavat" - teesin takaa.

http://reijaharkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93689-james-hirvisaari-kiihottaa-raiskauksilla

[Tapio Peltonen]

Tässä vielä lukuja "ne tulevat ja raiskaavat" - teesin takaa.

http://reijaharkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93689-james-hirvisaari-kiihottaa-raiskauksilla

Siis JUMALAUTA millaista sakkia tuolla kommenteissa on. [snip]

Tämä nyt ei oikeastaan kuulu Asialliseen keskusteluun. Mutta miten ihmeessä te muut kykenette lukemaan noita kommentteja suuttumatta? Tietoa ei ole kuin pienellä vähemmistöllä ja kommentit ovat täynnä tyypillistä tarkoitushakuista hommaölinää. Vääristelyä ei suostuta tuomitsemaan silloin kun se palvelee omia tarkoitusperiä. Ja ne tarkoitusperät ovat nimenomaan rasismi ja islamofobian levittäminen.

Kysynkin siis niiltä ihmisiltä jotka eivät tuomitse ja ko. blogikirjoitusta "arvostelevien" [snip] propagandaa:

Riippumatta siitä, mikä on totuus: Onko teidän mielestänne oikein ja kohtuullista vääristellä tilastoja tarkoitushakuisesti pyrkien esittämään tiettyjen ihmisryhmien edustajien todennäköisyys syyllistyä raiskauksiin suurempana kuin se tosiasiassa tilastojen valossa on?

Jos ei, niin voisitteko olla ystävällisiä ja lopettaa sen?

[Mikael: Siistin sun tekstiä kahdesta kohdasta sääntökirjan 6 § perusteella. Kiitos ja anteeksi.]

[metrics]

Tja. Jos Tötön kirjoituksen pääväite, "Suomi ei ole erityisen väkivaltainen maa", todetaan sen perusteella tehdäänkö Suomessa enememän henkirikoksia kuin muissa samankaltaisissa maissa, niin tämä optulan paperi esittää mielestäni hyvää kritiikkiä: Homicide in Finland, the Netherlands and Sweden - A First Study on the European Homicide Monitor Data.

Kapeuttaminen kolmen maan alaryhmään heikentää yleistettävyyttä. Esillä ollut laajempi vertailu (esim. EU15- tai EU25-maat) on informatiivisempi.

Moni vakiointi on jo siis "tehty" ottamalla vertailuun kolme melko samanlaista maata:

Finland, the Netherlands and Sweden have a similar societal organization and demographic structure. High economic development, a high standard of living, a high level of education and high average life expectancy characterize all three countries. In a global perspective, all three countries have low homicide rates, and although differences do exist, they are a matter of differences in proportion rather than type. This is probably due to the fact that the three countries are rather alike in terms of the variables commonly used to explain differences in the levels of homicide on a global level.

Ei ole ainakaan tuon linkkaamasi raportin perusteella vakioitu (joka on matemaattinen toimenpide), eikä tieteellisessä metodologisessa mielessä edes kaltaistettu.

eli Suomessa 139% enemmän väkivaltaisia kuolemia suhteessa Ruotsiin ja 87% enemmän suhteessa Hollantiin (ellei tämä ole erityistä niin mikä on?)... ja näkemys siitä, että miksi:

Siis ko. kahteen maahan verrattuna? Kyse oli kuitenkin Euroopan tasosta jaolla länsi/itä.

The results indicate that the higher prevalence of organized crime-related homicides in the Netherlands explains most of the structural differences between Swedish and Dutch homicidal crime, as well as the difference between the countries’ national homicide rates. The results also indicate that drunken brawl-related homicides between unemployed alcoholic men cause most of the difference in the structure and rate of homicidal crime between Finland and the other two countries.

Eli pitäisi kaltaistaa, verrata alaryhminä tai vakioida kyseisiä osajoukkoja (vastaavasti muita osajoukkoja) ja vasta sitten näyttää tai olla näyttämättä "erityinen" väkivaltaisuus.

[metrics]

Eli edelleen, oman näkemykseni mukaan Suomen -asema- henkirikostilastoista tarkasteltuina on läntistä Eurooppaa karumpi

Jakauman yläpäässä kyllä. Esim. tuosta Mikaelin linkkaamasta dokumentista insidenssi vuosien 2003-2006 perusteella oli 2.10-2.34 rekisteristä riippuen.

Senkin kartta kertoo, että ero entisten Neuvostotasavaltojen ja muun Euroopan välillä on erityisen jyrkkä. Siinä välissä on sitten Suomi (ei erikseen omassa luokassaan), vaan yhdessä esimerkiksi entisten sosialistisen leirin maiden (Romania, Serbia, Bulgaria) sekä Turkin kanssa. (...) Mitään -tarkoitushakuisuutta- en kyseisen kartan tasavälisessä luokkajaossa kuitenkaan Suomen osalta näe. Hiukan kärjekkäämmin sanottuna, henkirikoskatsauksen laatija Martti Lehti tietenkin vastaa omasta työstään, mutta ihan heppoisin perustein en häntä typeryydestä, huolimattomuudesta tai tarkoitushakuisuudesta lähtisi syyttelemään.

Tilastollisesti merkitsevä ero ja siten ryhmään kuuluminen perustuvat jakaumaominaisuuksiin. Jos joku haluaa muodostaa muunlaisia ryhmiä, peruste on sitten jokin muu. Tarkoituksenhakuisuus näkyy lisäksi kartan väritystavassa. Yleensä spektrin värit levitetään lämpimimmästä kylmimpään jakauman ääripäiden välille tasaisesti. Nyt sininen (Suomi) on spektrille epäluonnollisessa asemassa. En keksi muuta syytä kontrastin hakeminen.

Euroopan maista Albania (5,0 henkirikosta/100 000 as./vuosi) tuoreimmassa versiossa kuuluu tuohon luokkaan -oranssi- (4,0-5,9 hr/100 000 as./v.).

En tiedä, pitäisikö tälle itkeä vai nauraa. Korruptoitumaton, luotettava, avoin, vanha verikostomaa Albania.  

Epäilisin vahvasti, että kartan luokittelun pohjana on koko maailman henkirikostilastojen jakauma

Siis tasa-binning kahden ryhmiin? Ei takuulla ole, koska yläpäästä löytyy lähes 60/100000 insidenssejä (esim. Jamaica), mikä tuottaisi lähes 30 ryhmää, joiden esittäminen missä tahansa grafiikassa olisi haasteellista.

Alueellisten tilastoaineistojen luotettavuudesta ei ole mitään syytä alkaa väittelemään - jokainen tietää, että niihin voi suhtautua tietyllä varauksella.

Ööh, tämähän on aivan ratkaiseva kysymys vertailtavuutta arvioitaessa, jonka kanssa koko vertailu seisoo tai kaatuu.

Toiseksi. Kylmän tilastollinen analyysi tätä yhteiskunnallista ongelmaa käsiteltäessä on mielestäni kyseenalainen. Jako kolmeen luokkaan on tietenkin Euroopan kohdalla pelkän tilastollisen jakauman perusteella "oikea", mutta mikäli haluamme pureutua tarkemmin yhteiskunnallisiin ja historiallisiin taustoihin sekä eroihin, hienojakoisempi luokittelu, jota kartassa on käytetty, on yhtälailla "oikea".

Tieteellisessä tarkastelussa sellainen on "oikeaa", jonka pystyy loogisesti perustelemaan. Loppu on sitten politiikkaa, ei tiedettä.

edit: Lisätään nyt vielä varmuudeksi tämä: Binning-välin valinta ei siis sinänsä kerro aineistossa olevista tilastollisesti merkitsevistä eroista mitään, ellei väliä ole valittu juuri tilastollisen testaamisen perusteella.

[Mikael Lönnroth]

Tja. Jos Tötön kirjoituksen pääväite, "Suomi ei ole erityisen väkivaltainen maa", todetaan sen perusteella tehdäänkö Suomessa enememän henkirikoksia kuin muissa samankaltaisissa maissa, niin tämä optulan paperi esittää mielestäni hyvää kritiikkiä: Homicide in Finland, the Netherlands and Sweden - A First Study on the European Homicide Monitor Data.

Kapeuttaminen kolmen maan alaryhmään heikentää yleistettävyyttä. Esillä ollut laajempi vertailu (esim. EU15- tai EU25-maat) on informatiivisempi.

Millä perusteella yleistämien erilaisemmista maista tuottaa informatiivisemman kuvan samankaltaisten maiden vertailusta? EDIT: En kysykään

Moni vakiointi on jo siis "tehty" ottamalla vertailuun kolme melko samanlaista maata:

Finland, the Netherlands and Sweden have a similar societal organization and demographic structure. High economic development, a high standard of living, a high level of education and high average life expectancy characterize all three countries. In a global perspective, all three countries have low homicide rates, and although differences do exist, they are a matter of differences in proportion rather than type. This is probably due to the fact that the three countries are rather alike in terms of the variables commonly used to explain differences in the levels of homicide on a global level.

Ei ole ainakaan tuon linkkaamasi raportin perusteella vakioitu (joka on matemaattinen toimenpide), eikä tieteellisessä metodologisessa mielessä edes kaltaistettu.

Tehty-sanan molemmilla puolilla oli hipsukat.

eli Suomessa 139% enemmän väkivaltaisia kuolemia suhteessa Ruotsiin ja 87% enemmän suhteessa Hollantiin (ellei tämä ole erityistä niin mikä on?)... ja näkemys siitä, että miksi:

Siis ko. kahteen maahan verrattuna? Kyse oli kuitenkin Euroopan tasosta jaolla länsi/itä.

Kirjoittamani kommentissa kyse ei ollut länsi-itä-jaosta vaan kolmesta maasta, jotka ovat selvityksen tekijöiden mielestä monilta osin samankaltaisia.

The results indicate that the higher prevalence of organized crime-related homicides in the Netherlands explains most of the structural differences between Swedish and Dutch homicidal crime, as well as the difference between the countries’ national homicide rates. The results also indicate that drunken brawl-related homicides between unemployed alcoholic men cause most of the difference in the structure and rate of homicidal crime between Finland and the other two countries.

Eli pitäisi kaltaistaa, verrata alaryhminä tai vakioida kyseisiä osajoukkoja (vastaavasti muita osajoukkoja) ja vasta sitten näyttää tai olla näyttämättä "erityinen" väkivaltaisuus.

Tässä kirjoituksessa lähdin siitä (niin kuin alussa kirjoitin), että jos henkirikosten määrä on merkittävästi erilainen kuin muissa samankaltaisissa maissa niin väkivaltaisuus on näihin vertailtuna "erityistä".

[metrics]

Kapeuttaminen kolmen maan alaryhmään heikentää yleistettävyyttä. Esillä ollut laajempi vertailu (esim. EU15- tai EU25-maat) on informatiivisempi.

Millä perusteella yleistämien erilaisemmista maista tuottaa informatiivisemman kuvan samankaltaisten maiden vertailusta?

Osajoukkoon rajoittuminen (tai kääntäen ekskluusio) heikentää aina yleistettävyyttä. EU15 miinus Luxemburg ja ehkä Portugal on aivan riittävän kaltainen tässä yhteydessä sekoittavien tekijöiden kannalta kuin Ruotsi tai Alankomaat. Paitsi ehkä tilastoinnin laadultaan.

Kirjoittamani kommentissa kyse ei ollut länsi-itä-jaosta vaan kolmesta maasta, jotka ovat selvityksen tekijöiden mielestä monilta osin samankaltaisia.

Lähtökohta oli kait Tötön artikkeli ja Suomen väitetty erityinen väkivaltaisuus ja kuuluminen itä-eurooppalaiseen kulttuuriin tässä mielessä.

Tässä kirjoituksessa lähdin siitä (niin kuin alussa kirjoitin), että jos henkirikosten määrä on merkittävästi erilainen kuin muissa samankaltaisissa maissa niin väkivaltaisuus on näihin vertailtuna "erityistä".

Ok, tarkastellaan rajausta. Mitkä sekoittavat tekijät tekevät ko. maista niin erilaisia muihin EU15 (EU19, EU25,  EU27) -maihin nähden, että rajaus on perusteltu?

[Mikael Lönnroth]

Ok, tarkastellaan rajausta. Mitkä sekoittavat tekijät tekevät ko. maista niin erilaisia muihin EU15 (EU19, EU25,  EU27) -maihin nähden, että rajaus on perusteltu?

En tiedä, mutta ilmeisesti ne ovat tavallisten selittävien tekijöiden osalta samankaltaisia:

In a global perspective, all three countries have low homicide rates, and although differences do exist, they are a matter of differences in proportion rather than type. This is probably due to the fact that the three countries are rather alike in terms of the variables commonly used to explain differences in the levels of homicide on a global level.

... ja ainakin osaselityksiksi löydettiin karkeasti Hollannin osalta järjestäytynyt rikollisuus ja Suomen osalta alkoholi.

Jos nyt rehellisesti katsoo noita optulan (WHO:n) lukuja niin voisin hyvällä mielellä sanoa, että EU27-maista erityisen paljon henkirikollisuutta on Baltian maissa. Muiden maiden osalta Suomi on listan kärkijoukoissa-- vanhoja itäblokkimaita sekä paremmalla, että huonommalla puolella-- ja kaukana muista Pohjoismaista.

[Brandöt]

Ensiksi kiitos Mikaelille tähän hankkeeseen ryhtymisestä!  (Vielä, jos kysyisit lisäajatuksia ja vasta-ajatuksia pohdintoihisi Hommalta, olisi todella hyvä. Sieltä saisit suoraa palautetta.)

Muutama huomio Eurooppalaiseen vastineeseen (<- tämä on parempi - pidempi - teksti em. tutkimukseen, kun alkuperäiseen tekstiisi linkittämäsi lyhyt abstrakti oli) Putnamin tutkimuksesta.

Eurooppalainen vastine ei voinut sellaisenaan vahvistaa Putnamin johtopäätöksiä, ja on totta, että hän myös puhui monikulttuurisuuden tuomista hyvistä puolista, etenkin pidemmällä aikavälillä. Silti tämä ei ole niin yksioikoista, mitä voisi nopealla tarkastelulla olettaa.

"Clearly, during the last decades Western democracies have become increasingly diverse and considering the overall demographic trends and changes on the labor market in Western societies, it is assumed that European societies will become even more ethnically and culturally diverse in the near future (Castles & Miller 2003; Cornelius & Rosenblum 2005; Hooghe et al. 2008). The idea that increasing cultural and ethnic diversity might threaten social cohesion by eroding the social fabric of society, therefore strikes a sensitive nerve."

"Several empirical studies have indeed documented a negative relation between ethnic diversity and generalized trust, an attitude that is considered an important measure of social cohesion."

Eli siis lyhyesti ja ytimekkäästi tiivistettynä voidaan olettaa, että etninen ja kulttuurillinen erilaisuus tulee vain lisääntymään lähitulevaisuudessa (trendi on ollut pinnalla jo viime vuosikymmeninä), ja siksi perustellustikin ajatus sosiaalisen koheesion ja luottamuksen murentumisesta osuu "herkkään hermoon".

"In important ways, our analysis has confirmed results of earlier studies. At the individual level all usual suspects were confirmed: men, older people, lowly educated respondents and the unemployed are less trusting. Ethnic minorities are also less trusting on average."

Vähemmän luottavaisia olivat mm. vanhukset, jotka ovat keskimäärin konservatiivisempia ja varovaisempia kuin nuoret, voisiko myös pitkä elämänkokemus olla osatekijä asiaan? Monet sellaiset idealistiset asenteet, joita nuoremmilla voi vielä olla, ovat karisseet elämänkokemuksen myötä. (Toki vanhuksiakin on erilaisia, mutta keskimäärin ihminen kai on liberaali nuorena, ja vanhempana jo ymmärtää joidenkin hyväksi havaittujen asioiden säilyttämisen tärkeyden - elämä opettaa.)

Kirjoitat Mikael näin: "Niin Putnam kuin muut tutkijat ovat korostaneet, että tutkimuksessa käsitellään USA:n oloista saatuja tietoja. Kun Euroopplaisen sosiaalitutkimuksen tulosten perusteella tehtiin samanlainen analyysi niin Putnamin kuvaamaa ilmiötä ei Euroopasta löytynyt." vedoten tuohon lyhyeen abstraktin pätkään, jonka em. tutkimuksesta esiin nostit. Myöhemmin samaisessa tutkimuksessa kuitenkin sanottiin näin:

"Including the small N problem, the related underestimation of t-values and the outlier issues into our analyses, we still cannot conclude that ethnic diversity nor its recent rise have a robust and consistent negative effect on generalized trust in the European context; therefore disconfirming earlier findings in North America. However, we do acknowledge a negative although weak and inconsistent tendency in the relationship between diversity and generalized trust in Europe as well."

Pitäisikö sanomaasi siis hieman tuolta osin muuttaa?