Ensimmäinen kyseenalaistaja lienee herra Virkamies (jota ei ole kiinnostanut kuitenkaan hommakalvojen minkäänlainen purkaminen). Mutta nyt, kun ne eivät vain ole julistamassa, vaan niitä on kyseenlaiastettu, niin tätä kyseenlaiastusta hän puolueettomana varmaan jaksaa purkaa...
Odottakaamme siis hänen tuomiotaan...
En ollut kyllä mitenkään erityisen kiinnostunut tämänkään purkamisesta, mutta jos näin haluat, niin voin toki katsastaa kriittisesti iltapuhteeksi.
Mikael, olisit voinut tehdä tuosta kirjoituksestasi hieman helpommin luettavan, sillä jos ei ole tietoinen siitä, että mikä on alkuperäinen väite ja mikä taas sinun tekstiäsi, niin se tuntuu aluksi hieman yhdeltä puurolta.
Kalvot ja väitteet
Väite: Humanitaarinen maahanmuutto koostuu kiintiöpakolaisista ja turvapaikanhakijoista, syynä pitäisi olla kotimaassa kohdattu vaino (sivu 2)
Väite ei pidä Suomen osalta paikkaansa.
Ei pidä ei täsmällisesti ottaen, mutta en tiedä, että kuinka voimakas ongelma tämä on kokonaisuuden kannalta.
Väite: Humanitaarinen maahanmuutto on tehoton tapa lievittää hätää (sivut 4-6)
Moraalinen lähtökohta, joka jättää ihmisiä oman onnensa nojaan mikäli muita ihmisiä voi auttaa tehokkaammin, on ongelmallinen eikä kovin helposti yhteensovitettavissa perinteisten ihmisoikeuskäsitysten kanssa.
Tjaa, mielestäni sellainen ihmisoikeuskäsitys, jonka mukaan kaikkien henki on saman arvoinen johtaa melko nopeasti pikemminkin sellaiseen johtopäätökseen, että suuremman määrän auttaminen on parempi kuin pienemmän. Joskus joudutaan laittamaan ihmisiä hieman ahtaisiin raameihin ja kaikkia ei voida auttaa, jolloin voidaan modernin ihmisen moraalilla kyllä perustellustikin väittää, että suuremman määrän auttaminen on moraalisesti parempi teko. Toki en tiedä, että millä tavoin näitä auttamistapoja voidaan yhteismitoittaa, koska ne ovat aina hieman erilaisia, joissa toisessa yksi yksilö saa täyden länsimaisen huollon ja toisessa suuri osa saa vain murusia siitä.
Moraalisen ongelman lisäksi pari virheellistä johtopäätöstä:
- Kalvosetin väitteistä poiketen pakolaisten asuttaminen ei kiihdytä millään merkittävällä tavalla ilmastomuutosta.
Kertoisitko millä merkillisellä tavalla sinä tämän lasket ennen kuin vain toteat, että näin on? Se vetoaisi paremmin vasta-argumenttina. Ahaa, olitkin laskenut sen ja todennut, että koska kysymys on vaan vaikka kymmenestä miljoonasta ihmisestä, niin vaikutus on vain puolikkaan prosentin verran... Eli myönnät asian, että kiihdyttää ja aika huomattavalla tavalla, mutta hokkus pokkus vaan, ei sillä ole tällä kertaa mitään väliä.
Jos suomalaiset nyt aiheuttavat sellaisen 0,2% osuuden ilmaston co2 päästöistä, niin sinusta mikään 0,4% lisäys maailman co2 päästöihin ei ole millään tavalla merkityksellistä? Eli oikeastaan suomalaiset voisivat kolminkertaistaa päästönsä ja se ei oikeastaan vaikuttaisi yhtään mihinkään? Ehkä ei, mutta oletko aivan varma, että haluat argumentoida tällä tavalla ja kutsua tätä väitettä jollain tasolla perustelluksi vastaväittämäksi?
- Kalvosetin toiveista huolimatta suurin osa pakolaisista oleskelee jo nyt kotimaidensa naapurimaissa. Mikäli Suomeen otettaisiin yhtä paljon pakolaisia suhteessa ostovoimakorjattuun bruttokansantuotteeseen (per capita) kuin Keniaan niin Suomessa olisi n. 8,6 miljoonaa pakolaista.
Mikä vastaväite tämä on? Eihän kalvossa väitetä, että suurin osa pakolaisista ei asuisi kotimaidensa naapurimaissa? Eikö siinä vain todeta, että sellainen olisi kustannustehokkaampaa jos vielä enemmän näistä olisi sijoitettuna lähistöllensä?
Väite: Lähtömaissa seurataan kohdemaiden turvapaikkapolitiikkaa (sivut 7-8)
Riippumatta siitä onko tämä väite tosi vai ei (en selvittänyt eli en tiedä) niin se on joiltakin osin irrelevantti. Suomen lait ovat julkisia eikä niiden tuntemista voida pitää paheksuttavana tai epätoivottavana.
Eihän siinä ymmärtääkseni paheksuta niiden tuntemista. Siinä vain kerrotaan, että koska Suomen lait ovat mitä ovat ja ne tunnetaan, niin ne vaikuttavat osaltaan siirtolaisten liikkumiseen.
Väite: Somalit voisivat palata Somaliaan, koska Somaliassa ei ole sotatila (sivut 9-10)
Kalvojen laatija on tässä kohtaa sortunut vakaviin ja virheellisiin yliyksinkertaistuksiin.
Eiköhän kalvo ylipäätänsä ole vain esityksen tuki eikä sinänsä muuta kuin yksinkertaistus. Jos se yksinkertaistus tulkitaan niin, että kaikille Somaliassa on turvallista olla, niin silloin se on virheellinen yksinkertaistus ja jos taas sillä tarkoitetaan sitä, että kaikille tänne turvapaikan saaneille maassa oleminen ei ole ylenpalttisen turvatonta, niin silloin se lienee lähellä totuutta. Takerrut ehkä jatkossa liikaa erittelemään pohjoisen osan erityislaatua, koska se on vain yksi osa totuutta. Ihmiset matkaavat takaisin myös etelään.
Väite: Maahanmuuttajat ovat erilaisia (sivut 12-18)
...
Kalvoilla käydään myös läpi paljon huomioita saaneet maahanmuuttajien rikosluvut, joihin liittyen kuitenkin uusimmassa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen rikollisuustutkimuksessa on päädytty melko lailla mielenkiintoisiin johtopäätöksiin: Kun tarkastelut vakioidaan sosioekonominen aseman, perhesuhteeiden, ammattiaseman, koulutuksen ja muiden sosiaalista ja taloudellista asemaansa kuvaavillä tekijöillä niin erot voivat supistua miltei olemattomiin..
Halutaanko sitten ottaa vastaan vain varakkaita humanitaarisia maahanmuuttajia vai pitäisikö myös köyhien päästä, pääsevätkö Suomeen turvaan vain korkeasti kouluteut vaiko myös ihmisiä, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa, se jääköön tämän kalvosettipohdinnan moraaliseksi kysymykseksi.
Sen varmaan pitäisi jäädä jokaisen ihmisen itsensä päätettäväksi, kyllä. Jää myös ihmisten itsensä tulkittavaksi, että onko heidän mielestään oikein päästää maahan ihmisiä, jotka syystä tai toisesta tekevät enemmän rikoksia. Tämä kappale ei hirveän hyvin toiminut vastaväitöksenä, sillä lähinnä tyydyit myöntelemään faktoja.
Väite: On väitetty mutta ei todistettu, että "useimmat humanitaariset maahanmuuttajat pakenevat kotimaassaan kohtaamaansa vainoa" (sivut 19-23)
... Suomi oli vuonna 2010 kaikista pohjoismaista turvapaikanhakijoita selkeästi vähiten houkutteleva maa.
Tämä on vähän irrallinen. Mitä pyrit tällä kertomaan? Tiedät varmaan varsin hyvin erilaisista tutkimuksista, että pull-tekijöihin kuuluu olennaisena osana mm. maassa jo oleva etninen väestö ja kun tämä yhdistetään vielä ilmastoon, niin ei liene mikään ihme, että Suomi on pohjoismaiden väihiten houkutteleva maa.
Väite: Sopimukset eivät velvoita Suomea näin "löysään" maahanmuuttopolitiikkaan (sivut 25-32)
Näillä sivuilla on pyritty osoittamaan, että Suomen maahanmuuttolainsäädäntö on "löysä" mutta perusteet ontuvat: viittaus perheenyhdistämisen "löysyyteen" on esitetty virheellisesti ja esille nostetut tilastotiedot turvapaikkahakemusten hyväksymisprosenteista ovat niin ikään ilmeisesti virheellisiä, mutta ennen kaikkea epäoleellisia. Kalvoissa toivotaan myös pikakäännytyksiä (ns. "accelerated procedure") Suomeen vaikka tosiasiassa Suomen lainsäädännössä jo tällainen mahdollisuus on, ja se on jo nykymuodossaan saanut huonoa palautetta YK:n suunnasta.
Olen samaa mieltä siitä, että osoitus hieman ontuu, mutta se johtunee pääasiassa siitä, että koko prosessin hitautta ei osata edes kuvailla tilastojen puutteessa. Ainoa kunnollinen tilasto asiaan olisi se, että meillä olisi joka vuosi maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä ja sitä verrattaisiin maasta de facto poistettuihin tapauksiin. Tätä pitäisi vertailla vielä eurooppalaisella tasolla.
Mutta yksityiskohdista, niin käytät "first instance" lukemaa ja he käyttävät ilmeisesti se miinus ne kalvossa mainitut selvät tapaukset. Onko se viellä näillä selittävillä tekijöillä virheellinen?
Sivuilla otetaan myös kantaa maahanmuuttajille maksettavaan rahalliseen tukeen, joka ei kuitenkaan liity suoranaisesti maahanmuuttopolitiikkaan vaan Suomen perustuslain kohtaan 19 §: "Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.", eli yleisemmin "löysiin" hyvinvointivaltioperiaatteisiin.
Jos muissa maissa ei ole sellaista löysää sosiaalipolitiikkaa ulkomaalaisia koskien, niin eikö silloin myös perustuslakiin pohjautuva löysä rahanjako ulkomaalaisille nyt vain kuitenkin ole sitten löysää rahanjakoa ulkomaalaisille?
Väite: "Elintasopakolaisia" pääsee viranomaisseulan läpi (sivut 33-35)
Sivuilla rakennetaan ja paloitellaan "olkiukkoa", johon ei kannata uhrata kovin paljon aikaa. Totta kai turvapaikkaa hakevien joukossa on ihmisiä, jotka valehtelevat.
Tämä mielenkiintoinen artikkeli nostaa kuitenkin pöydälle sen varsinaisen ja oleellisen asian: tärkeintä ei ole puhuuko turvapaikanhakija totta vai ei vaan tärkeintä on onko hänen turvallista palata lähtömaahansa.
Jos se pointti onkin se, että jos hän valehtelee siitä, että onko hänen turvallista palata lähtömaahansa? Tämä ei juolahtanut mieleen?
Väite: Maahanmuuton vaikutus Suomen väestörakenteeseen ei ole olematon (37-38)
Väite on tosi kun käsitellään kaikki ulkomaalaiset maahanmuuttajat maahantulosyystä riippumatta yhtenä ryhmänä. Tilastokeskuksen väestörakennetilaston pohjalta voidaan myös todeta, että Suomeen on vuoden 1973 jälkeen tullut n. 38 000 humanitaarista maahanmuuttajaa, joka tarkoittaa 0,6% eli kuusi tuhannesosaa koko väestöstä.
Paitsi että näihin lukuihin ei ole lisätty niitä ihmisiä, jotka saapuvat ensin maahan humanitäärisin perustein, eivät saa oleskelulupaa niillä keinoin ja sitten onnistuvat jäämään maahan työn tai perheen kautta. Tämä ei toimi ihan täsmällisenä vastaväitteenä. Enkä ole ihan varma, että toimiiko tuo humanitääristen käyttö tässä pelkästään, sillä ihmisiä kaiketi kiinnostaa ylipäätänsä demografiset muutokset.
Väite: Emme tarvitse maahanmuuttajia lievittämään työvoimapulaa (sivut 39-44)
Tilastokeskuksen tilastoista ilmenee melko yksiselitteisesti, että ilman ulkoista apua (esim nettomaahanmuuton muodossa) väestöllinen huoltosuhteemme muuttuu melko huonoon suuntaan lähimmän 50 vuoden aikana. Työllisyysasteen nostaminen vaikuttaa yhtälöön (taloudelliseen huoltosuhteeseen), mutta ei riittävästi.
Ja jos sen ulkoisen avun huoltosuhdevaikutus on negatiivinen, niin onko siitäkään avuksi? En tiedä, tämä koko arvuuttelu tulevan suhteen on hieman vaikeaa. Ehkä tarvitaan ehkä ei. Mitä saataisiin aikaan pelkästään työnteon palkitsevuutta lisäämällä meillä jo nyt olevien työttömien reservin kanssa? Pelkästään sen toteaminen, että on todistettua, että huoltosuhteemme heikkenee ei vielä toimi vasta-argumenttina kalvon väittämille.
Talousfilosofista pohdintaa: voiko tätä ongelmaa yleensäkään ratkaista ensisijaisesti "lisäämällä työvoimaa"? Onko työvoimalle aina tarvetta ja "ostajaa"? Edellyttääkö tämä myös yleistä talouskasvua ja onko jatkuvalle talouskasvulle jotain rajoja? Haluammeko liikaa ja vääriä asioita?
Ei voida ratkaista. Pitää tervehdyttää talous normaalia yrittämistä ja työntekoa kannustavaksi. Tämä lisäisi yhteisön aikaansaamista. Tämä toisaalta lähtee harhailemaan kovin kauaksi itse aiheesta.
Väite: Monikulttuurinen naapurusto lisää epäluuloa ja kuihduttaa sosiaalisia suhteita (sivut 45-46)
Kalvoissa levitetään monikulttuurisuusvastaisuutta nojautumalla Robert Putnamin paljon julkisuutta saaneeseen tutkimukseen. Putnam itse asettaa tulokset laajempaan asiayhteyteen kirjoittamalla, että monikulttuurisuus on paitsi väistämätöntä niin myös yhteiskunnille ja maille voimavara.
Putnamin tulokset perustuvat kuitenkin vain USA:sta kerättyihin tietoihin ja kun Euroopassa on tehty vastaava analyysi ESS:n tietoihin perustuen niin on päädytty eri johtopäätöksiin.
Tämä eurooppalainen tutkimus olisi mukava nähdä vielä perattuna. Putnamista varmaan pitää tietää juuri tuo, ettei mies ole mikään multikultturaalisuuden vastustaja, vaan katsoo niiden raportoimiensa huonojen puolien olevan vaakakupissa vähäisemmät kuin positiiviset puolet. Näistä positiivisista puolista hänellä ei kyllä ole yhtä hyvää tutkimusta kuin löytämistään huonoista. Vasta-argumenttinä se, että tutkimuksen itsensä mielestä vaakakuppi on jossain asennossa ei ole vielä täysin hyvä argumentti, jos tämän havainnot eivät sitä pysty vahvistamaan (vrt. Einsteinin kosmologinen vakio).
Loput kalvojen kommenteista ovatkin lähinnä myötäsukaista kommentaaria, joten en niihin puutu.
Eli arvioni olisi, että kohtuullinen dialogin aloitus, mutta en ole ihan varma, että pyritkö enemmän faktojen ja niistä syntyvien mielleyhtymien moraaliseen arvosteluun vai itse niiden faktojen kumoamiseen. Tuota ympäristömuutoskohtaa sinuna miettisin hieman, nyt yrität perustella sen hieman oudosti mielestäni.
