Author Topic: Monikulttuurisuus peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa  (Read 1376 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Jussi O:

  • Guest
Monikulttuurisuus peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa
« on: November 19, 2011, 23:14:24 »
Koska tästä jatkuvasti tulee vastaan ns. maahanmuuttokriitikkojen olkiukkoilua "monikulttuurisuusideologiaan" kasvattamisesta, niin laitetaanpa tähän keskeiset kohdat siitä, miten ja missä asiayhteyksissä monikulttuurisuus Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa esitetään.

Quote
2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA

Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista.

Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä.

Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä.

Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta.

Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan.


Asiakohdassa "Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys":

Quote
Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.

TAVOITTEET
Oppilas oppii
   -¢   tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja 
näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja 
eurooppalaista kulttuuria
   -¢   ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman 
sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä
   -¢   tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia 
monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä
   -¢   ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja 
yhteisölle.

KESKEISET SISÄLL–T
   -¢   oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus
   -¢   muita kulttuureita ja monikulttuurisuus
   -¢   ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja 
onnistuneen yhteistyön edellytyksiä
   -¢   kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa
   -¢   tapakulttuurien merkitys.


Luokkien 1-5 yhtenä tavoitteena:
Quote

   .   Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
   -¢   kuka olen ja mitä osaan, elämänvaiheet ja toiveet
   -¢   erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus
   -¢   suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt, maailman kulttuuriperintö
   -¢   elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys, erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia

   .   

Vuosiluokat 6-9:
Quote

   .   Etiikka ja hyvä elämä
   -¢   etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu
   -¢   ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka
   -¢   monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä
   
   
Suomi toisena kielenä -opetuksessa, kohta "Kulttuuritaidot":
Quote

Oppilas
   -¢   tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja suomalaisia tapoja
   -¢   ymmärtää monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen ja arvostaa sitä
   -¢   ymmärtää ja osaa suhteuttaa suomalaisen kulttuurin arvoja omaan arvomaailmaansa.

Lisäksi muissa ainekohtaisissa opetussuunnitelman perusteissa on joitakin tarkennuksia. Esimerkiksi kotitaloudessa opetellaan "tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia."

KAUHEETA.
« Last Edit: November 20, 2011, 02:44:09 by Jussi O: »

Offline Warda

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 2028
  • tunnustuksellinen rusinapullasynkretisti
Re: Monikulttuurisuus peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa
« Reply #1 on: February 01, 2012, 00:38:18 »
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/tarinoita-tieteesta/akateemista-islamia-kiitos

Quote
Pätevällä opettajalla on tietty pedagoginen koulutus sekä riittävästi opintoja opettamastaan aineesta. Suomessa opettajat koulutetaan yliopistoissa. Vaan missä viipyy islamin opettajien akateeminen koulutus?

Helsingin yliopistossa tarjottiin muutama vuosi sitten käyttäytymistieteellisen tiedekunnan ja uskontotieteen laitoksen yhteistyönä pätevöittämiskoulutusta ns. pienten uskontojen opettajille. Koulutus oli ainakin jossain vaiheessa tauolla vähäisen hakijamäärän vuoksi.

Opettajien pätevöittämiskoulutuksesta on kuitenkin vielä pitkä matka tutkimukseen perustuvaan varsinaiseen akateemiseen opetukseen. Nyt yliopistossa opetetaan islamia vain kulttuurintutkimuksen, ei teologian näkökulmasta.

Niin kauan kuin Suomessa opetetaan kouluissa omaa uskontoa oppiaineena, valtiolla on velvollisuus myös kouluttaa päteviä opettajia. Teologian tieteellisyydestä riittää varmaan mielipiteitä (minullakin on sellainen!), mutta jos uskonto kerran kouluissa on (tästäkin olen jotain mieltä), opetettaviin uskontoihin tulisi suhtautua tasa-arvoisesti.

Valtio kouluttaa pappeja ja opettajia vain kristinuskon tarpeisiin. Miksei vaikkapa Helsingin yliopistosta löydy islamilaisen teologian professoria? Tällainen oppituoli tasapainottaisi pitkällä tähtäimellä islamin opetusta myös peruskoulussa.

Osin samaa mieltä. Islamilaista, tieteellisistä lähtökohdista syntynyttä teologiaa toivoisin muutoinkin maailmalle. Tosin kannattaa muistaa, että yliopistotasoinen teologinen tutkimus sellaisena kuin se meillä luterilaisessa Suomessa on, ei ole maailmanlaajuisesti kovinkaan yleistä. Tiedekunta ei toisin sanoen ole tunnustuksellinen, vaan teologian eri aloja voi ammatikseen tutkia kuka tahansa ateistista vakaumukselliseen wiccalaiseen.
"Jos Volvo-Markkanen perustaa nettiforumin, jossa hänen seuraajansa keskustelevat pankkien turvajärjestelmien kiertämisestä, kyllä sitäkin sanottaisiin pankkirosvoforumiksi, vaikka millaisella mölinällä sinne kirjoittavat sen kieltäisivät."
- Rasistikortti ja rikostuomiokortti yhdessä! Luuseri!

Timo Anttila

  • Guest
Re: Monikulttuurisuus peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa
« Reply #2 on: February 01, 2012, 13:31:19 »
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/tarinoita-tieteesta/akateemista-islamia-kiitos

Quote
Pätevällä opettajalla on tietty pedagoginen koulutus sekä riittävästi opintoja opettamastaan aineesta. Suomessa opettajat koulutetaan yliopistoissa. Vaan missä viipyy islamin opettajien akateeminen koulutus?

Helsingin yliopistossa tarjottiin muutama vuosi sitten käyttäytymistieteellisen tiedekunnan ja uskontotieteen laitoksen yhteistyönä pätevöittämiskoulutusta ns. pienten uskontojen opettajille. Koulutus oli ainakin jossain vaiheessa tauolla vähäisen hakijamäärän vuoksi.

Opettajien pätevöittämiskoulutuksesta on kuitenkin vielä pitkä matka tutkimukseen perustuvaan varsinaiseen akateemiseen opetukseen. Nyt yliopistossa opetetaan islamia vain kulttuurintutkimuksen, ei teologian näkökulmasta.

Niin kauan kuin Suomessa opetetaan kouluissa omaa uskontoa oppiaineena, valtiolla on velvollisuus myös kouluttaa päteviä opettajia. Teologian tieteellisyydestä riittää varmaan mielipiteitä (minullakin on sellainen!), mutta jos uskonto kerran kouluissa on (tästäkin olen jotain mieltä), opetettaviin uskontoihin tulisi suhtautua tasa-arvoisesti.

Valtio kouluttaa pappeja ja opettajia vain kristinuskon tarpeisiin. Miksei vaikkapa Helsingin yliopistosta löydy islamilaisen teologian professoria? Tällainen oppituoli tasapainottaisi pitkällä tähtäimellä islamin opetusta myös peruskoulussa.

Osin samaa mieltä. Islamilaista, tieteellisistä lähtökohdista syntynyttä teologiaa toivoisin muutoinkin maailmalle. Tosin kannattaa muistaa, että yliopistotasoinen teologinen tutkimus sellaisena kuin se meillä luterilaisessa Suomessa on, ei ole maailmanlaajuisesti kovinkaan yleistä. Tiedekunta ei toisin sanoen ole tunnustuksellinen, vaan teologian eri aloja voi ammatikseen tutkia kuka tahansa ateistista vakaumukselliseen wiccalaiseen.

Yleisesti ottaen, komppaan Wardaa tässä ja lainaan Fr. Samir Khalilin ajatuksia, asiaanliittyen:

In order to nurture an Islam which is harmonized with European culture, some countries would want to open theological faculties of Islamic studies.  But the problem is: who would teach in them?  Lay scholars or Muslims?  And of what tendency?  France has been thinking for years of creating an integrated faculty of Muslim theology at various universities (such as in Alsatia, Paris o Marseille), but has not been able to overcome inter-Muslim conflict, nor juridical problems pertaining to the separation of politics and religion.  The concordat which exists in certain cases with the Vatican is a model which cannot be reproduced with Islam which does not have a recognized authority.  

Currently, the most renowned university in the Islamic world is Al-Azhar in Cairo.  But the teaching done there is so unsuitable to university thinking that it would be catastrophic to train imams for Europe there.   Nor would importing professors from Al-Azhar be a solution.  The point is that, even in Cairo, there is an internal struggle between liberal and radical tendencies.  Unlike Morocco where the king has also a religious function (kings of Morocco are considered descendents of Mohammad and "lieutenants of God", amīr al-mu'minīn), Egypt is considered a lay state and is therefore rejected by religious extremism.  This is why extremist currents rely on external groups, such as the Muslim Brotherhood or Saudi Arabia.  On the other hand, Egypt and the Al-Azhar University itself cannot afford to irritate Saudi Arabia, which distributes heaps of funding...  Egypt, like Europe, is able to give, at the most, general indications to communities on teaching, but is not able to get to the heart of the training problem.  The training of imams is the fundamental issue in the question of reform in the Islamic world because Islam's image at the local and international level depends on them.  

To make a comparison with Catholicism, let's consider what the reform of seminaries, which issued from the Council of Trent, has meant to the Church.  And that was almost 5 centuries ago.  Instead, Islam has not undergone any reform, but has maintained its traditional, mnemonic system.  It has in fact gone backwards: in the 9th and 11th centuries, Islam strived to integrate sciences, but Islam has been outside the modern world for centuries now.  In my opinion, the only solution is to integrate Islamic teaching into the European university framework.  But a problem remains, and it is financial.  In the Muslim world, imams are state employees and receive a state income.  Who would pay for imams in Europe?  The local Muslim communities must learn to maintain their own guides.  Otherwise, there is the risk that they will be financed by Muslim countries, who would want to impose their own imams.  

There is still a solution: the establishment of agreements with moderate Muslim countries to choose imams together, with these imams paid by the countries of Muslim immigrants. This means that checks on mosques are absolutely necessary. This is currently common practice in many Islamic countries: radical thinking (which can easily lead into terrorism) stems, in fact, from mosques and the mid-day Friday speeches (khutbah, not "sermons") given there.  It would also be good practice to demand that imams give their khutbah in the local language: Italian, French, German, etc.  

The objective is clear, in any case: imams must help the faithful to feel at home in the country in which they live and to overcome any conflicts between Muslim faith and Western culture.  The choice of these imams is therefore fundamental, and is it a right of the state to check that the opposite does not happen, for the very purpose of helping and protecting immigrants.
"
« Last Edit: February 01, 2012, 13:45:14 by Timo Anttila »

Offline Warda

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 2028
  • tunnustuksellinen rusinapullasynkretisti
"Jos Volvo-Markkanen perustaa nettiforumin, jossa hänen seuraajansa keskustelevat pankkien turvajärjestelmien kiertämisestä, kyllä sitäkin sanottaisiin pankkirosvoforumiksi, vaikka millaisella mölinällä sinne kirjoittavat sen kieltäisivät."
- Rasistikortti ja rikostuomiokortti yhdessä! Luuseri!

Offline Julmuri

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3920
  • Pienimunainen fasisti
Re: Monikulttuurisuus peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa
« Reply #4 on: February 09, 2012, 07:07:45 »
http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2012/2012-02-02/teemat/ihan-tavallisia-ihmisia/?searchterm=Husein

Husu aiheesta.

Yrittääkö Husu väittää, että muslimit olisivat tavallisia ihmisiä? Eihän se nyt ole mahdollista, koska sharia, lapsivaimot, terrorismi ja äbäläwäbälä!
"Jos Suomi olisi esim. Latvian kaltainen persereikä, meillä ei olisi mitään ongelmaa turvapaikkaturismista" - nimimerkki "kami" Hommaforumilla