Minusta sitä tarkoitusta paljon oleellisempaa on se, mitä on tehty ja mitä siitä on seurannut. Jos on esim. levitetty valheita, tämä on objektiivisesti mahdollista todeta joko todeksi tai epätodeksi ja antaa siltä pohjalta tuomio. Tarkoituksen osalta minusta voidaan ehkä todeta se, onko tehty toiminta tehty tarkoituksella vai vahingossa, mutta syvien motiivien selvittäminen vaatisi minusta ajatustenlukukonetta ja mitä suurempi merkitys tälle annetaan, sitä suurempi oikeusistuimien mielivallasta tulee.
Murhalla ja tapollakaan ei sitten varmaan ole mitään olennaista eroa? Lopputuloshan on sama.
Lopputulos ei ole sama. Murhan pitää olla joko suunnitelmallinen tai sen pitää tapahtua julmalla tavalla. Lopputuloksena siis ihminen on tapettu joko suunnitelmallisesti tai julmasti verrattuna tappoon, jossa ihminen on vain tapettu. Itse motiivilla ei liene juuri merkitystä sen suhteen, kumpaan kategoriaan touhu menee, vaikka toki suunnitelmallisuuden osoittamisessa jonkun tietyn motiivin (esim. taloudellinen hyötyminen) toteaminen todennäköisesti auttaa.
Oleellista on joka tapauksessa se, että suomalaisessa oikeuskäytännössä viinapäissä jonkun tuosta vaan hengiltä puukottaminen on paljon pahempi rikos kuin hakaristien spreijaaminen synagoogan seinään, vaikka jälkimmäisessä voitaisiin osoittaa motiivin olleen sen, että spreijaajat haluaisivat aloittaa holocaustin uudestaan.
En tunne ollenkaan sitä, miten käytännössä toimitaan omaisuusrikosten kanssa. Mielestäni kuitenkin on eri asia hakata naapurin autoa kirveellä esimerkiksi hetkellisessä suuttumuksessa kuin hakata naapurin autoa kirveellä suunnitellusti ja sillä taustalla, että vaikkapa joku fanittamasi poliitikko on viimeiset 10 vuotta antanut sinulle ymmärtää että naapurin auton tuhoaminen ei olisi kauhean paha juttu, tai että naapurisi ihonväristä/uskonnosta/tms johtuen se olisi itse asiassa aika miehekästä. Molemmat ovat rangaistavia tekoja, mutta nuo erilaiset olosuhteet tulisi nähdäkseni ottaa huomioon.
No, tuo on siinä mielessä huono esimerkki, että juuri tuo motiivi (uhrin kuuluminen ihonvärin/uskonnon/tms. tavoin määrittämään kansanryhmään) on käsittääkseni erikseen mainittu rikoslaissa raskauttavana tekijänä. Se ei siis oikein sovellu esimerkiksi siitä, että motiivilla olisi merkitystä silloin, kun sitä ei erikseen laissa mainita. Mutta olet toki oikeassa sen suhteen, että jos tuo on rikoksen motiivi, silloin se vaikuttaa.
