Mä näkisin sr nyt, että sun ongelma on siinä ettet suostu tarkastelemaan tätä kysymystä muuten kuin puhtaan tekniselta kantilta, sanoisinko että silkasta insinöörinäkökulmasta. Mitään laadullista tarkastelua ei tarvita, riittää että katsotaan teknologian tasoa ja asukastiheyttä ja koko asia selitetään sillä? Mutta nämä sosiaaliset kysymykset eivät ole mitään puhdasta insinöörimatematiikkaa, ja siksi jos toinen haluaa keskustella laadullisista kysymyksistä eikä toinen suostu niihin edes koskemaan, keskustelupintaa ei tahdo syntyä.
Alkuperäiskansat ottavat kyllä käyttöön teknologiaa kun sitä heille tarjotaan. Terästyökaluilla työt saadaan tehtyä nopeammin kuin kivityökaluilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi Amazonilla se olisi johtanut siihen, että kaadettua puuta tuotettaisiin enemmän, vaan siihen, että kun työt saadaan nopeammin tehtyä, jää enemmän luppoaikaa. Kuitenkin, riippuvuus terästyökaluista on kasvattanut konflikteja eri yhteisöjen välillä, ja vaikka terästyökalut otetaankin innolla vastaan, se ei tarkoita sitä, että siellä oltaisiin yhtään innokkaita ottamaan vastaan sellaisia sosiaalisia rakenteita, jotka mahdollistavat terästyökalujen tuottamisen. Tästä syntyy kysymys teknologian vapaaehtoisesta downshiftaamisesta. Liittyykö joidenkin teknologioiden tuottamiseen sellaisia rakenteita ja valtasuhteita, että teknologiat eivät itsessään ole mikään sellainen itseisarvo, että sen tulisi antaa kävellä muiden ihmistarpeiden yli? Tämä tuntuu olevan etenkin monille insinööreille sellainen kysymys johon he eivät suostu edes koskemaan. Sanoisin, että keskustelu teknologiasta sosiaalisena instituutiona on edelleen aikamoinen tabu.
Täytyy tietenkin muistaa, että alkuperäiskansa ei sinällään käsitteenä paljoa tarkoita, sillä ns. alkuperäiskansojen parista löytyy huomattavasti suurempaa vaihtelua kuin sen vastapoolin, valtioyhteiskuntien tai sivilisaatioiden parista. Siksi se mitä alkuperäiskansalla milloinkin tarkoitetaan täytyy tulkita asiayhteydestä.
sr jotenkin tuossa ohitti ihan täysin sen maininnan, että kyse ei ole matkimisesta vaan oppimisesta, ja jatkoi sitä, että jos eläisimme juuri niin kuin alkuperäiskansat niin siitä seuraisi katastrofi. Tietenkin. Mutta se mitä tässäkin on varmaan oppimisella tarkoitettu, liittyy siihen miten suhtaudutaan ympäristöön, tuotantoon, maailmassa olemiseen ja ylipäätään elämään. Tässäkin on ihan turha lähteä kaivamaan jotain kivikautista matemaattista tilastoa, kun tutkimusaineistoa löytyy ihan riittävästi siitä miten joidenkin alkuperäiskansojen parissa suhtaudutaan näihin asioihin. Liikkeelle voi vaikka lähteä vanhasta metsästystä tarkoittavasta suomalaisesta sanasta "pyynti".
Näistä laadullisista kysymyksistä voidaankin päästä kysymyksiin teknologiasta ja väestötiheydestä, ja todeta että teknologia ei ole mikään itseisarvo, eikä ympäristöön sovitettu elämäntapa tarvinnut teknologiaa (jos teknologialla tarkoitetaan tekniikan ja työkalun sijaan työnjakoon perustuvien sosiaalisten järjestelmien tuottamia laitteita), eikä tasa-arvoinen sosiaalinen organisaatio tuottanut sellaisia rakenteita, jotka mahdollistivat teknologian kehittymisen, vaan pikemminkin torjuivat ne.
Marshall Sahlinsin teesi klassikkotekstissään
"The Original Affluent Society" (löytyy kirjasta Stone Age Economics) on siinä, että tarpeet voidaan "tyydyttää helposti" joko tuottamalla paljon tai haluamalla vähän. Markkinatalous on perustunut siihen, että ihmisten tarpeet ovat aina rajattomat, mutta keinot sen toteuttamiseksi rajalliset. Sahlins lähtee kuitenkin siitä, että "alkuperäisen hyvinvointiyhteiskunnan" vakaus perustui siihen, että tarpeet olivat rajalliset, mutta keinot sen toteuttamiseksi käytännössä rajattomat.
Nykyäänhän ihmisten tarpeista puhutaan ikään kuin kaikki tarpeet ovat luonnollisia, samaten kun talous perustuu siihen, että ihmisille täytyy jatkuvasti luoda uusia keinotekoisia tarpeita, jotta heille saadaan myytyä uusia tuotteita jatkuvan niukkuuden täyttämiseksi, ja mitä nyt itse olen vuosien ajan eri ihmisten kanssa keskustellut, niin aikamoinen konsensus tuntuu vallitsevan siitä, että suurin osa noista tarpeista on täysin keinotekoisia ja turhia.
Näkisin, että jos otetaan oppia alkuperäiskansoista, niin rajallisten, uskaltaisinko jopa sanoa aitojen ja vieraantumattomien, tarpeiden perustalta keinot niiden toteuttamiseksi olisi rajattomat, jopa paikallisessa mittakaavassa.
