Suomessa ei niin tehty. Suomi kävi erillissotaa, ei yhtynyt kolmen vallan sopimukseen ja pysyi väleissä Yhdysvaltojen kanssa.
Näitä näkökohtiahan on säännöllisesti siteerattu Suomen oletettua sodanaikaista kansainvälispoliittista erityisasemaa korostettaessa, mutta tosiasiassa niissähän ei ole mitään erikoista. Suomi ei allekirjoittanut kolmen vallan sopimusta, mutta jää kyseenalaiseksi mitä merkitystä tällä olisi ollut, koska mainittu sopimus ei myöskään ollut sellainen "sitova sotaliitto", mitä erillissota-teesin dogmaattiset puolustajat ovat peräänkuuluttaneet. Japani ja Bulgaria allekirjoittivat kolmen vallan sopimuksen, mutteivät ottaneet osaa Neuvostoliiton-vastaiseen sotaretkeen.
Toisaalta taas Suomi allekirjoitti Antikomintern-sopimuksen. Itse asiassa näitä erityistapauksia on hyvin paljon. Bulgaria ei vuonna 1941 osallistunut sotaretkeen Neuvostoliittoa vastaan, kuten jo mainittu. Unkari ja Romania eivät milloinkaan olleet sotatilassa Puolan pakolaishallitusta vastaan. Et cetera. Suomen käymä "erillissota" ei ollut toisen maailmansodan aikana mikään poikkeus, vaan sääntö, kuten jo professori Jokipii aikoinaan totesi.
"Erillissota"-käsitteellä totta kai voisi olla yhä yleisellä tasolla käyttöarvoa kuvattaessa eri maiden eri sodanpäämääriä ja omaa politiikkaa, mutta valitettavasti Suomessa tämä ei ainakaan vielä onnistu. "Erillissota"-termi on monopolisoitu ja poliittisesti latautunut, ja tuota sanaa käyttäessään pyrkivät Sampo Ahto ja muut kyseisen teesin puolestapuhujat nostamaan Suomen jalustalle jonain ainutlaatuisena tapauksena, jonka poliittinen asema poikkesi aivan täysin kaikista muista akselivalloista, jotka muka muodostivat yhtenäisen monoliitin. Se ei toimi näin.
(Romaniakin kaivoi muuten erillissodan naftaliinistä 1944 kun se yritti irtautua sodasta.)
Romaniahan pyrki tekemään erillisasemansa selväksi myös
vastauksessaan Ison-Britannian uhkavaatimukseen marraskuussa 1941.
Grammatici certamen. Tuo "im Bunde" näkyy muuten kummittelevan vähän jokaisessa selonteossa, niin suomalaisesta kuin ulkolaisestakin näkövinkkelistä. Ahto taitaa olla melko pahasti marginaalissa tulkintansa kanssa.
Agricola-forumilla
on jo huomautettu, että myös tuon "im Bunde"-ilmaisun sisältävä versio oli selvästikin liikkeellä, koska lähettiläs von Blücher oli sanamuodosta sähkeessään Berliiniin huomauttanut silloin kesäkuussa 1941.
Arvi Korhosta mukaillen, vanha kiukkuinen kapiainen taisi nyt iskeä kouransa kansantuotteeseen.
Best,
J. J.