Jatkosota 70 vuotta. Melkein täydellinen mediapimento.

[Vongoethe]

Vai onkohan Teemakin väärä kanava? Yleä on mielestäni kuitenkin täysin aiheetonta moittia mediapimennosta.

Olisiko sitten niin, että Herr Brutalille pitäisi olla Iltasanomat, kissankorkuiset otsokot ja vähintään kolme huutomerkkiä perässä? Hyvä sarja muuten, tuo Yle Ykkösen, pari jaksoa olen tässä jo kuunnellut.

[Julmuri]

70 vuotta ja tyypit, jotka eivät ole koskaan sotaa haistaneetkaan jaksavat jauhaa jollain nettifoorumilla siitä, että uutisoidaanko siitä 70 vuotta sitten käydystä sodasta liian vähän, liian paljon, vaiko sopivassa suhteessa.

Ilman sitä sotaa katsos ei tällaista keskustelua olisi mahdollista edes käydä. Suomalaisten rippeet olisivat jo unohtaneet äidinkielensä jossain Siperian perukoilla. Tältä kohtalolta sota meidät säästi, joten olisi luonnollista myös juhlistaa sen 70 vuotispäivää hieman näkyvämmin. Ja joku radion kuunnelmasarja ja Ekin miljoonatta kertaa esittelemä kirje eivät vielä kummoista esilläoloa ole.

Sopiva tapa olisi ehkä illan pääuutislähetyksen yhteydessä käydä lävitse päivän sotatapahtumat 70 vuotta sitten ja järjestää kesän mittaan valtionjohdon läsnäolollaan kunnioittamia tapahtumia. Tämä on tärkeä vuosipäivä, koska seuraavaa tasavuosikymmentä ei enää veteraaneja ole juhlimassa.

[Jussi Jalonen]

Tältä kohtalolta sota meidät säästi, joten olisi luonnollista myös juhlistaa sen 70 vuotispäivää hieman näkyvämmin.

Satutko muistamaan, missä määrin jatkosodan 60-vuotispäiviä muisteltiin julkisesti vuonna 2001? Siis sen sodan syttymisen vuosipäivää. Mikäli muistat, niin vertaapa mielessäsi tuon muistopäivän kirvoittamien tilaisuuksien mittasuhteita niihin myöhempiin, vuonna 2004 järjestettyihin Helsingin pommituksia, Tali-Ihantalan taistelua ja jatkosodan torjuntavoittoa muistaneisiin tilaisuuksiin, juhlallisuuksiin ja elokuvaprojekteihin.

Suomalaiseen historiapolitiikkaan on näyttänyt yleisemminkin kuuluvan se, että vuotta 1944 muistellaan mieluusti yksityiskohtia unohtamatta, mutta vuotta 1941 enemmänkin rutiinilla ja ylimalkaisesti. Se kaikkein hartain muistelu on tietysti varattu talvisodalle. Voit pohdiskella, mikähän tähän erikoiseen hierarkiaan mahtaisi olla syynä.

Ja joku radion kuunnelmasarja ja Ekin miljoonatta kertaa esittelemä kirje eivät vielä kummoista esilläoloa ole.

Minusta on hyvin ikävää, että suhtaudut noin yliolkaisesti Yleisradion toimittamaan erinomaiseen ja sodan kaikki puolet kokonaisuudessaan kattavaan keskusteluohjelmasarjaan, missä on vieraina paitsi sodat kokeneita veteraaneja, myös sotalaitoksen edustajia sekä runsain mitoin nimekkäitä historiantutkijoita.

Sen lisäksi minusta on merkillistä, että ensiksi aloitat moittimalla Yleisradiota yksipuolisuudesta ja vaikenemisesta. Kun sinulle mainitaan, että nimenomaan Yleisradio on muistanut jatkosodan syttymistä sekä radio-ohjelmissaan että Teemalle tehdyssä televisiodokumenttisarjassa - mikä ei siis suinkaan ole vaikenemista eikä yksipuolisuutta - niin korotat rimaa. Oletko tosissasi sitä mieltä, että "vaikeneminen" ja "yksipuolisuus" eivät ole päättyneet ennen kuin, tuota noin, niitä sotatapahtumia kerrataan peräti television pääuutislähetyksessä?

Minusta on yleisesti ottaen positiivista, että julkinen valta edistää kansalaisten historiatietoisuutta myös Suomen sotiin liittyen. Se on kaikin puolin hyvä ja myönteinen asia. Mutta ehkäpä nyt kuitenkin haluaisin itse katsella ja kuunnella ne sotavuosia käsittelevät dokumentit erikseen omina dokumentteinaan, ja illan pääuutislähetyksen samaten erikseen aivan tavallisina uutisina. En oikein perustaisi siitä, jos päivän eduskuntakeskustelun ja Pohjois-Afrikan uutisten päätteeksi tulisi ennen säätiedotusta vielä 70 vuoden takaisia uutisia Kutismajoen paskamotista tai suomalaisten SS-miesten rynnäköstä Malgobekin kukkulalle numero 701. Mielestäni tämä näkökanta ei myöskään tee minusta järkyttävää kansallista historiaansa häpeävää vasemmistolaista.




Best,

J. J.

[Annushka]

Ilman sitä sotaa katsos ei tällaista keskustelua olisi mahdollista edes käydä. Suomalaisten rippeet olisivat jo unohtaneet äidinkielensä jossain Siperian perukoilla. Tältä kohtalolta sota meidät säästi, joten olisi luonnollista myös juhlistaa sen 70 vuotispäivää hieman näkyvämmin.

Kuulostaa kamalalta. Minkä takia muuten esimerkiksi viro ei ole kadonnut kieli?

[Julmuri]

Suomalaiseen historiapolitiikkaan on näyttänyt yleisemminkin kuuluvan se, että vuotta 1944 muistellaan mieluusti yksityiskohtia unohtamatta, mutta vuotta 1941 enemmänkin rutiinilla ja ylimalkaisesti. Se kaikkein hartain muistelu on tietysti varattu talvisodalle. Voit pohdiskella, mikähän tähän erikoiseen hierarkiaan mahtaisi olla syynä.

Juuri tätä olen koettanut tuoda esiin avaamalla tämän ketjun. Molemmat sodat voidaan katsoa samaksi jatkumoksi ja molempien sotien tavoitteena oli itsenäisyyden säilyttäminen suurvaltojen puristuksissa.

Minusta on hyvin ikävää, että suhtaudut noin yliolkaisesti Yleisradion toimittamaan erinomaiseen ja sodan kaikki puolet kokonaisuudessaan kattavaan keskusteluohjelmasarjaan, missä on vieraina paitsi sodat kokeneita veteraaneja, myös sotalaitoksen edustajia sekä runsain mitoin nimekkäitä historiantutkijoita.

Minulla ei ole mitään ohjelmasarjaa vastaan enkä epäile sen aitoutta tai asiantuntemusta. Itse asiassa mikäli en saa hermoromahdusta ennen parin viikon päästä alkavaa kesälomaani (mikä vaikuttaa tällä hetkellä epätodennäköiseltä) aion varmasti nauttia YLEn areenan antimista radiosarjan merkeissä. Esimerkiksi 25.6. tai 26.6. pääuutislähetyksissä ei mainittu asiasta edes puolella sanalla. Se on melkoisen kummallista ottaen huomioon, että näiden päivämäärien kohdalla 70 vuotta sitten sadat pommikoneet äkkiarvaamatta pommittivat Suomen kaupunkeja ja maa julistettiin sotatilaan, joka kesti useita vuosia. Tässä vertailuna, mitä julkaistiin kun talvisodan alusta oli kulunut 70 vuotta eikä nyt ihan äkkiä tule mieleeni sellaista marraskuun viimeistä, ettei sitä olisi uutislähetyksessä noteerattu. Se, että jollakin kanavalla radiossa tai tv:ssä on menosssa jokin sotia koskeva sarja ei sinänsä poikkea hirveästi normaalitilanteesta.

Myönnän hieman provosoineeni siinä kohtaa, että sotatapahtumia pitäisi jotenkin erityisesti päivittäin uutisissa käydä lävitse. Idean sain kuitenkin siitä, että MTV3 aikoinaan talvisodan kohdalla näin teki. Jatkosodan alkaminen on kuitenkin sen verran merkittävä yksittäinen tapahtuma, että sen merkkipäivä olisi pitänyt minimissään edes mainita.

Oletko tosissasi sitä mieltä, että "vaikeneminen" ja "yksipuolisuus" eivät ole päättyneet ennen kuin, tuota noin, niitä sotatapahtumia kerrataan peräti television pääuutislähetyksessä?

Siinä mielessä kyllä, että radiossa esitettävän sarjan tapaiset historiaohjelmat ovat tarkoitettuja jo valmiiksi asiasta kiinnostuneelle kansanosalle. Luulisi kuitenkin jatkosodan olevan sen verta merkittävä tapaus suomalaisessa historiassa, että sen merkkipäivästä olisi edes mainittu sillekin osalle kansaa, joka ei esimerkiksi automaattisesti muista siitä jatkosodan alusta nyt 70 vuotta kuluneen.

En ala vetämään foliohattua päähäni, mutta vaikuttaa siltä, että jopa netissä ollut YLEn uutinen aiheesta on poistettu jo kahden päivän jälkeen.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/06/jatkosota_alkoi_70_vuotta_sitten_2685271.html

vertailua:
http://yle.fi/uutiset/teemat/talvisodasta_70_vuotta/

[Annushka]

70 vuotta sitten sadat pommikoneet äkkiarvaamatta pommittivat Suomen kaupunkeja

Et nyt oikeasti jaksaisi trollata.

Myönnän hieman provosoineeni siinä kohtaa, että sotatapahtumia pitäisi jotenkin erityisesti päivittäin uutisissa käydä lävitse. Idean sain kuitenkin siitä, että MTV3 aikoinaan talvisodan kohdalla näin teki. Jatkosodan alkaminen on kuitenkin sen verran merkittävä yksittäinen tapahtuma, että sen merkkipäivä olisi pitänyt minimissään edes mainita.

Kannattanee lähettää asiasta sähköpostia kansanedustajalleen. Jos oikein ahkerasti pommittaa, niin hän voi suostua viemään asian Ylen hallintoneuvoston käsiteltäväksi. Valitettavasti MTV3-kanavan suhteen keinoja on vähemmän. Ehkäpä sinne voisi myös kirjoitella, että en katso kanavaanne ennen kuin pistätte parhaaseen katseluaikaan eetteriin jonkin Fox-formaatilla tehdyn sinivalkoisen erikoisuutislähetyksen jatkosodasta. Varmuuden vuoksi siihen putkeen voisi sitten heittää porilaisten marssin, molemmat tuntemattoman versiot ja Markus Selinin kolmetuntisen hyväntekeväisyyskonsertin jolla kerätään varoja Mannerheim-elokuvan tekemistä varten.

Siinä mielessä kyllä, että radiossa esitettävän sarjan tapaiset historiaohjelmat ovat tarkoitettuja jo valmiiksi asiasta kiinnostuneelle kansanosalle. Luulisi kuitenkin jatkosodan olevan sen verta merkittävä tapaus suomalaisessa historiassa, että sen merkkipäivästä olisi edes mainittu sillekin osalle kansaa, joka ei esimerkiksi automaattisesti muista siitä jatkosodan alusta nyt 70 vuotta kuluneen.

Minä en olisi muistanut ilman tätä ketjua. Minulle on nimittäin aivan sama minä päivänä jatkosota alkoi. Molemmat sodat tulevat siinä määrin korvista ulos, että taidan tästä lähtien oikeastaan joka kerran kun joku aloittaa talvi- tahi jatkosodasta jutustelemaan mennä siihen henkiseen moodiin, jossa laitetaan kattila päähän ja aletaan paukuttaa sitä kauhalla niin ettei varmasti kuulu mitään.

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 220 vuotta Kustaa III:n murhasta. Minusta tämä on Suomen historian kannalta niin merkittävä juhlavuosi, että vaadin ensi maaliskuussa mittavia yhteiskunnallisia panostuksia murhan muisteluun. Sen lisäksi että aiheesta olisi hyvä mainita pääuutislähetyksissä - voihan peräti olla sellainenkin riski että joku ei sattuisi automaattisesti muistamaan tätä suurta merkkivuotta - tarvitsisi kyllä vähintään yhden televisio- ja yhden radiodokumenttisarjan kustavilaisesta kulttuurista kansakuntamme kohtalonhetkinä. Samantien voisi oikeastaan tehdä vaikka jonkin suurtuotantoelokuvankin aiheesta, sitä voisi dramatisoida hieman vaikkapa siten, että siinä Kustaa olisi palauttanut omakätisesti ancien régimen Ranskaan. Sibelius-akatemian opiskelijat voisivat puhdetyönä säveltää sattuvan kansallismielisen oopperan joka saisi ensi-iltansa Helsingissä murhan vuosipäivänä. Kansa voisi juhlia polttamalla Anckarström-nukkeja. Ja tietysti kuolinnaamioon pohjautuvia naamareita voisi myydä lapsille. Jonkinlaisia "Kiitos 1788-1790!" -paitoja pitäisi varmaan tehdä.

[Kourumies]

Omana mielipiteenäni sanoisin tästä vain muutaman ranskalaisen viivan:

- Jatkosotaan kyllä ihan oikeasti on suhtauduttu ehkä hieman liian itseruoskinta-asenteella. Hurraa-isänmaalliseksi ei tarvitse alkaa, mutta hurraa-isänmaallisuuden vaihtoehdoksi ainakin itse kaipaisin totuutta etsivää ja monipuolisesti pohtivaa asennetta.

- Partisaanihyökkäykset siviilikyliin ja se Julmurin mainitsema suomalaisten sotavankien kohtalo Neuvostoliitossa ovat sellaisia asioita, joista pitäisi puhua sotamuistojen yhteydessä enemmän. Koska neuvostototalitarismin tutkiminen on tavallaan osa ammattipätevyyttäni, tunnustan, että minunkin pitäisi lukea enemmän meikäläisten sotavankien muistelmia.

- Sotien muisteleminen ei ole yksin nyky-Suomen piirre, esimerkiksi Irlannissa jaksetaan vääntää kättä vuoden 1916 Pääsiäiskapinasta, ja jos olisin irlantilainen, osallistuisin siihen kädenvääntöön innokkaasti itsekin. Espanjassa painetaan niin paljon sisällissotaa käsittelevää kirjallisuutta, että heikkopäisempää hirvittää, ja kyllä sieltäkin aina löydetään vaiettuja rikoksia.

[Jussi Jalonen]

Molemmat sodat voidaan katsoa samaksi jatkumoksi ja molempien sotien tavoitteena oli itsenäisyyden säilyttäminen suurvaltojen puristuksissa.

Sikäli kun molemmissa sodissa kyse on samasta "jatkumosta", niin miksi sen jälkimmäisen sodan syttymistä pitäisi sitten erikseen muistella? Taas kerran, kotimaisessa historiapolitiikassa keskitytään vuosiin 1939 ja 1944.

Esimerkiksi 25.6. tai 26.6. pääuutislähetyksissä ei mainittu asiasta edes puolella sanalla. Tässä vertailuna, mitä julkaistiin kun talvisodan alusta oli kulunut 70 vuotta eikä nyt ihan äkkiä tule mieleeni sellaista marraskuun viimeistä, ettei sitä olisi uutislähetyksessä noteerattu.

No niin, nyt kenties alat olla asian ytimessä. Mitäpä luulet, voisiko siihen olla joku erityinen syy, että talvisodan syttymiseen on haluttu liittää hieman enemmän tätä muistelemista kuin jatkosodan puhkeamiseen? Voisiko olla niin, että näiden sotien puhkeamiseen liittyi joitakin olennaisia eroavaisuuksia, minkä seurauksena painotus on Suomessa haluttu paljolti asettaa mieluummin vuoteen 1939 kuin vuoteen 1941?

Varmuuden vuoksi siihen putkeen voisi sitten heittää porilaisten marssin, molemmat tuntemattoman versiot ja Markus Selinin kolmetuntisen hyväntekeväisyyskonsertin jolla kerätään varoja Mannerheim-elokuvan tekemistä varten.

Tässä taas näkee, miten sekä kansallinen että poliittinen indoktrinaatio on laiminlyöty muuten koulutetun ihmisen kohdalla pahemman kerran. Pitäisihän se nyt olla yleisessä tiedossa, että se jälkimmäinen "Tuntematon sotilas" on vasemmistolainen ja epäisänmaallinen elokuva, sekä totta kai muutenkin huono filmi. Ellet usko, niin kysäise vaikka Vasarahammerilta:

"Jälkimmäinenkin tyytyi vain elokuva-arvosteluun, jossa Uschanov piti Rauni Mollbergin Tuntematon Sotilas -elokuvaa parempana kuin Edvin Laineen alkuperäisversiota. En viitsinyt lähteä asettamaan kyseenalaiseksi suomalaisten vasemmistoälykköjen isänmaallisuutta pelkästään huonon elokuvamaun perusteella."

Minä en olisi muistanut ilman tätä ketjua. Minulle on nimittäin aivan sama minä päivänä jatkosota alkoi. Molemmat sodat tulevat siinä määrin korvista ulos, että taidan tästä lähtien oikeastaan joka kerran kun joku aloittaa talvi- tahi jatkosodasta jutustelemaan mennä siihen henkiseen moodiin, jossa laitetaan kattila päähän ja aletaan paukuttaa sitä kauhalla niin ettei varmasti kuulu mitään.

Koska kotimaisille radikaaleille ja pasifistisille vasemmistoälyköille pitää selvästi pakkosyöttää heidän jatkosotansa, niin tehdäänpä niin. Kadettikuntamme tuoreimmassa "Kylkirauta"-aikakauslehdessä (2/2011, sivu 91) on nimittäin eversti evp. Sampo Ahto ottanut lujasti kantaa erillissotakeskusteluun, ja kommentoinut seuraavaa:


"Aihetta [jatkosodan syttymistä] käsittelevässä kirjallisuudessa on nimittäin toistamiseen väitetty, että Hitler olisi ensimmäisen sotapäivän aamuna pitämässään puheessa sanonut, että "yhdessä (im Bunde) suomalaisten toveriensa kanssa seisovat Narvikin voittajat Pohjoisen jäämeren äärellä. Vika on kuitenkin siinä, että Hitler ei käyttänyt sanaa "im Bunde". Sana, jota Hitler käytti, oli "im Verein". Se ei ole synonyymi käsitteeseen "im Bunde" kanssa, vaan sen merkitys on astetta lievempi. Esimerkiksi Afganistanissa olevan suomalaisjoukon voitaisiin sanoa toimivan "im Verein" muiden maiden vastaavissa tehtävissä olevien joukkojen kansa mutta ei "im Bunde". Sana "yhdessä" on paras käännös, joka tulee mieleeni käsitettä "im Verein" suomennettaessa.

On jokseenkin varmaa, että puhettaan valmistellessaan Hitler ei jättänyt yhtään sanaa sattuman varaan. Mahdollisesti hän tuolloin piti puhettaan elämänsä siihen saakka tärkeimpänä puheena. Jos asiassa johonkin kannattaa kiinnittää huomiota, se on seikka, että Hitler nimenomaan vältti käyttämästä sanontaa "im Bunde", joka varmaan olisi ollut hänelle mieluisampi kuin löysempi käsite "im Verein". Toisin sanoen Saksan diktaattori ei edes retoriikassaan harhautunut julistamaan Suomea maansa liittolaiseksi. Aloitetusta yhteistoiminnasta suomalaisten kanssa hän luonnollisesti oli yksityiskohtia myöten selvillä, mutta sekään ei ollut hänelle kyllin painava peruste puhua "liitosta".

Ne poliittiselle valtavirralle uskolliset historioitsijat, jotka etsivät vaikka kiven takaa todisteita Suomen ja kauhean natsi-Saksan liittolaissuhteesta, eivät luonnollisestikaan anna minkään kääntää päätään. Joku sentään saattaa vaivautua kertomaan, että "im Verein" tarkoittaa täsmälleen samaa kuin "im Bunde" tai jopa vielä enemmän. Aivan toivotonta olisi yritys vaikuttaa valtamedian palveluksessa oleviin toimittajiin, joiden ylimielisen kaikentietäväisyyden takana asustavat enimmäkseen poliittinen opportunismi ja älyllinen keskinkertaisuus. Kuten Stalin on oikeaoppisen stalinistin mielestä edelleen syntynyt 21.12.1879, siten Hitlerin "im Bunde"-sanontaa tullaan Suomessa siteeraamaan näkymättömissä olevaan tulevaisuuteen saakka."


Nojaa. Kun siteeraamme tuon kuuluisan puheen kokonaisuudessaan, huomaamme että "verein"-sana esiintyy myös toisessa kohdassa. Liitän tähän tekstin keskeiset kohdat vahvennettuina:

"Im Verein mit finnischen Kameraden stehen die Kämpfer des Siegers von Narvik am Nördlichen Eismeer. Deutsche Divisionen unter dem Befehl des Eroberers von Norwegen schützen gemeinsam mit den finnischen Freiheitshelden unter ihrem Marschall den finnischen Boden. Von OstpreuŸen bis zu den Karpaten reichen die Formationen der deutschen Ostfront. An den Ufern des Pruth, am Unterlauf der Donau bis zu den Gestaden des Schwarzen Meeres vereinen sich unter dem Staatschef Antonescu deutsche und rumänische Soldaten."


Tarkkaavainen lukija tietysti havaitsee, että Saksan ja Romanian suhdetta kuvaillaan aivan samaisella sanalla kuin Saksan ja Suomenkin, verbimuodossa "vereinen sich". Kun kerran eversti Sampo Ahto on sitovasti todistanut, ettei Saksan johtaja jättänyt yhtä ainutta sanaa sattuman varaan ja hioi tuon retoriikkansa tarkoin vastaamaan poliittisia käytäntöjä, niin tästä varmaan siis sopii tehdä se johtopäätös, että Hitlerin omasta näkökulmasta ja Saksan ulkopoliittisesta perspektiivistä ei Suomella ja Romanialla ollut yhtään mitään eroa.

Tästä tietysti seuraa, että Suomen korottaminen joksikin erityistapaukseksi - mitä eversti Ahto tuossa harrastaa, samalla historiantutkijat ja toimittajat pataluhaksi haukkuen - on edelleenkin vailla mitään perusteita.



Best,

J. J.

[Dunce]

Jatkosotaan kyllä ihan oikeasti on suhtauduttu ehkä hieman liian itseruoskinta-asenteella. Hurraa-isänmaalliseksi ei tarvitse alkaa, mutta hurraa-isänmaallisuuden vaihtoehdoksi ainakin itse kaipaisin totuutta etsivää ja monipuolisesti pohtivaa asennetta.

Mielestäni nimen omaan vasemmistolaisesti asennoituneet tutkijat (esim. Elina Sana) ovat pilanneet keskustelua tältä osin. Suomalaisessa historiankirjoituksessa on kyllä mielipiteillä pilattu tutkimuksia ja kansanomaisempaakin historiankirjoitusta, mutta oikeistolaiset kirjoittajat ovat pääosin kertoneet faktat ja löpisseet sitten oman maailmankuvansa mukaista tulkintaa, vasemmistolaiset ovat jättäneet faktat lähdeviitteiden varaan ja löpisseet koko tarinan oman maailmankuvansa mukaan. Oikeistolaisesta, ns. tylsästä ja faktapitoisesta mutta politiikaltaan kypäräpappikokoomuslaisesta historiankirjoituksesta esimerkkinä Suojeluskuntien historia, vasemmistolaisesta esimerkkinä mikä tahansa Elina Sanan itseruoskintaopus. Jälkimmäisillä on suuri merkitys suomalaiselle historiankirjoitukselle, mutta niillä olisi vielä suurempi merkitys, elleivät ne olisi niin täysin upotettu tulkinnoiltaan ja selityksiltään tuohon itseruoskintaan.

Muokkaus: Miksi ihmeessä muuten jatkosodan alku pitäisi olla talvisotaan, torjuntavoittoihin, Lapin sotaan verrattava tahi muutenkaan jossain määrin "Suurtakin suurempi" tapahtuma Suomen historiassa?

[Kourumies]

Tästä tietysti seuraa, että Suomen korottaminen joksikin erityistapaukseksi - mitä eversti Ahto tuossa harrastaa, samalla historiantutkijat ja toimittajat pataluhaksi haukkuen - on edelleenkin vailla mitään perusteita.

Haluaisin erillissotateesin puolustukseksi esittää yhden näkökohdan. Natsi-Saksan muut liittolaiset olivat ymmärtääkseni diktatuureja tai satelliittivaltioita (Slovakia nyt ainakin). Kun Suomen suhde Saksaan halutaan esittää jotenkin toisenlaisena kuin muiden, tarkoitus lienee muistuttaa, että Suomi oli sentään toimiva demokratia, ei mikään kaasutusleirejä täynnä oleva natsien protektoraatti.

[Jussi Jalonen]

Oikeistolaisesta, ns. tylsästä ja faktapitoisesta mutta politiikaltaan kypäräpappikokoomuslaisesta historiankirjoituksesta esimerkkinä Suojeluskuntien historia, vasemmistolaisesta esimerkkinä mikä tahansa Elina Sanan itseruoskintaopus.

Puutteellisesti tehtyä historiografista analyysiä on aina kiintoisaa katsella. Nyttemmin jo lähes unohtunut Elina Sana on ilmeisesti myös ainoa kirjoittaja, jonka yleensä edes muistat?



Best,

J. J.

[Dunce]

Puutteellisesti tehtyä historiografista analyysiä on aina kiintoisaa katsella. Nyttemmin jo lähes unohtunut Elina Sana on ilmeisesti myös ainoa kirjoittaja, jonka yleensä edes muistat?

Yleensä en kiinnitä huomiota tekijänimiin, tässä tapauksessa oli mediahehkutuksella ja ilmiselvällä asenteellisuudella vaikutusta Sanafiksaatioon. Kyllä muistan aika lailla poliittisesti neutraalista tutkimuksesta esimerkkinä Valpon ja Gestapon yhteistyöstä kertovan tutkimuksen "Salaiset aseveljet" tms.. (Juu, en halua guuglata tekijää tai mitään muutakaan, en jaksa edes käydä kirjahyllyllä näyttääkseni fiksulta kun on kyse mutumuistelosta, tämä ei ole mikään tuomioistuin, nääs.)

Muokkaus: Rautakallio ja Ylikangas ovat tietyssä mielessä vasemmistolaisia, eikö? Jalosen ylimielisyys on kyllä omaa luokkaansa, onnittelut teille, mein Herr.

[Dunce]

Tästä tietysti seuraa, että Suomen korottaminen joksikin erityistapaukseksi - mitä eversti Ahto tuossa harrastaa, samalla historiantutkijat ja toimittajat pataluhaksi haukkuen - on edelleenkin vailla mitään perusteita.

Haluaisin erillissotateesin puolustukseksi esittää yhden näkökohdan. Natsi-Saksan muut liittolaiset olivat ymmärtääkseni diktatuureja tai satelliittivaltioita (Slovakia nyt ainakin). Kun Suomen suhde Saksaan halutaan esittää jotenkin toisenlaisena kuin muiden, tarkoitus lienee muistuttaa, että Suomi oli sentään toimiva demokratia, ei mikään kaasutusleirejä täynnä oleva natsien protektoraatti.

Kerettiläisyyttä tuputtaen: Viro ja Puola olivat ainakin jonkinnäköisiä demokratioita. Unkarissa helvetti lähti irti, kun diktaattorin valta mureni. Saksa oli Hitlereineenkin ns. Rechtsstaat. Kyllä valtiomuodon demokraattisuus ja ideologinen asennoituminen ovat aika puutteellisia mittareita 2MS selityksille. Itä-Euroopan parlamentaarisimmat perinteet omaava valtio (Saksa) pisti toimeen tehokkaimmat ja sikamaisimmat kansanmurhat. Sama valtio aloitti koko sotkun.

[Jussi Jalonen]

Natsi-Saksan muut liittolaiset olivat ymmärtääkseni diktatuureja tai satelliittivaltioita (Slovakia nyt ainakin). Kun Suomen suhde Saksaan halutaan esittää jotenkin toisenlaisena kuin muiden, tarkoitus lienee muistuttaa, että Suomi oli sentään toimiva demokratia, ei mikään kaasutusleirejä täynnä oleva natsien protektoraatti.

Entä sitten? Se taas ei muuta sitä liittosuhdetta yhtään miksikään. Eversti Ahto yrittää saivarrella tuon yhden saksankielisen sanan perusteella nimenomaan siitä asiasta ja pyrkii esittämään Suomen ja Saksan välisen suhteen jälleen kerran kansainvälispoliittisesti jonain erikoistapauksena. Mitä se siis ei ollut, ei edes tuon hänen siteeraamansa puheen perusteella.

Mitä taas tuossa sotapäivänä pidetyssä puheessa mainittuun Romaniaan tulee, niin sehän ei ollut mikään satelliittivaltio. Marsalkka Antonescun kanssa jos kenen oli saksalaisten neuvoteltava ja kovin ehdoin. Sodan aikana Saksa maksoi Romanialle asiallisen hinnan öljystä ja elintarvikkeista, yleensä vieläpä ajallaan, minkä seurauksena romanialaisten elintaso jopa nousi aavistuksen verran toisen maailmansodan aikana. Hitler kunnioitti Antonescua henkilökohtaisesti, ja hyvästä syystä; romanialaisella marsalkalla oli komennossaan akselivaltain kolmanneksi suurimmat asevoimat Euroopassa.

Lopullisen rinnastuksen jos Suomeen haluaa vetää, niin Romaniallakin oli hieman asiantynkää Barbarossa-suunnitelmassa, nimittäin Bessarabian menetys.

Suomen kansanvaltaisuutta ei kukaan ole kiistänyt, mikäli sitä haluaa pitää jonain itseisarvona. Liittoutuneidenkin riveissä oli diktatuureja tai poliisivaltioita aivan kotivaroiksi, vaikka Neuvostoliiton laskisikin listasta pois.

Muokkaus: Rautakallio ja Ylikangas ovat tietyssä mielessä vasemmistolaisia, eikö?

Dosentti Hannu Rautkallio? Siis sama mies, joka haukkui tuon mainitsemasi Elina Sanan teoksen - hyvästä syystä - pataluhaksi, ja jota Oula Silvennoinen sittemmin luonnehti "virallisen Suomen puolustelijaksi, jonka itseotettuna tehtävänä näyttää olevan puhdistaa sodan ajan Suomi ja sen viranomaiset vähäisistäkin väärinkäytöksiin liittyvistä epäilyistä"?

Minulla ei itse asiassa ole mitään tietoa dosentti Rautkallion poliittisesta vakaumuksesta - se on käynyt selväksi, että asenteensa hänelläkin on - mutta avoimeksi jää edelleen, mitä ja keitä oikeastaan tarkoitat sillä "vasemmistolaisella historiankirjoituksella", joka kuulemma "pilaa keskustelua".

Jalosen ylimielisyys on kyllä omaa luokkaansa, onnittelut teille, mein Herr.

No anteeksi kovasti. Sampo Ahdon teksti kaikkine stalinismiletkautuksineen oli saanut hieman ärtyisäksi, joten tuli tiuskaistua syyttömälle ihmiselle. Pahoittelen, että jouduit everstin sijaiskärsijäksi. Mutta siltikin kyllä hieman ihmettelen tuota arviotasi. Mietiskelemäsi tutkija muuten oli siis tietysti Oula Silvennoinen.



Best,

J. J.

[Annushka]

Tässä taas näkee, miten sekä kansallinen että poliittinen indoktrinaatio on laiminlyöty muuten koulutetun ihmisen kohdalla pahemman kerran. Pitäisihän se nyt olla yleisessä tiedossa, että se jälkimmäinen "Tuntematon sotilas" on vasemmistolainen ja epäisänmaallinen elokuva, sekä totta kai muutenkin huono filmi. Ellet usko, niin kysäise vaikka Vasarahammerilta:

"Jälkimmäinenkin tyytyi vain elokuva-arvosteluun, jossa Uschanov piti Rauni Mollbergin Tuntematon Sotilas -elokuvaa parempana kuin Edvin Laineen alkuperäisversiota. En viitsinyt lähteä asettamaan kyseenalaiseksi suomalaisten vasemmistoälykköjen isänmaallisuutta pelkästään huonon elokuvamaun perusteella."

Vasarahammerilta lie jäänyt huomiotta, että se Laineen pönöttävä tulkinta ei ole mikään alkuperäisversio, vaan (joidenkin mielestä) jossain määrin vasemmalle kallistuvan ja sotaa kritisoivan tekstin adaptaatio viisikymmentälukulaisessa isänmaallisessa hengessä. Kämyskenen sotahistoriallinen indoktrinaatio on siis onnistunut suorastaan yli odotusten. Joskin kiintoisampi ilmiö on se, miten pasifistinen ja hyvin kriittinen, sotasankaruutta suorastaan pilkkaava teos on päätynyt kansallismielistenkin kotialttarille palvottavaksi.

Koska kotimaisille radikaaleille ja pasifistisille vasemmistoälyköille pitää selvästi pakkosyöttää heidän jatkosotansa, niin tehdäänpä niin. Kadettikuntamme tuoreimmassa "Kylkirauta"-aikakauslehdessä (2/2011, sivu 91) on nimittäin eversti evp. Sampo Ahto ottanut lujasti kantaa erillissotakeskusteluun, ja kommentoinut seuraavaa:

(...järkyttävää spergaamista...)

No hyvät hyssykät sentään. Nyt mahtaa olla eversti eeveepee Sampo Ahtolla hyvä mieli. On nimittäin todella näytetty närhen munat suomalaiselle historiantutkimuksen kentälle! Todella nenilleen saivat tuossa! Laitoksilla luetaan seuraavat viikot Kylkirautaa kämmenet hikoillen ja mietitään että mikä perkele meni vikaan. On se jännä.