Molemmat sodat voidaan katsoa samaksi jatkumoksi ja molempien sotien tavoitteena oli itsenäisyyden säilyttäminen suurvaltojen puristuksissa.
Sikäli kun molemmissa sodissa kyse on samasta "jatkumosta", niin miksi sen jälkimmäisen sodan syttymistä pitäisi sitten erikseen muistella? Taas kerran, kotimaisessa historiapolitiikassa keskitytään vuosiin 1939 ja 1944.
Esimerkiksi 25.6. tai 26.6. pääuutislähetyksissä ei mainittu asiasta edes puolella sanalla. Tässä vertailuna, mitä julkaistiin kun talvisodan alusta oli kulunut 70 vuotta eikä nyt ihan äkkiä tule mieleeni sellaista marraskuun viimeistä, ettei sitä olisi uutislähetyksessä noteerattu.
No niin, nyt kenties alat olla asian ytimessä. Mitäpä luulet, voisiko siihen olla joku erityinen
syy, että talvisodan syttymiseen on haluttu liittää hieman enemmän tätä muistelemista kuin jatkosodan puhkeamiseen? Voisiko olla niin, että näiden sotien puhkeamiseen liittyi joitakin olennaisia eroavaisuuksia, minkä seurauksena painotus on Suomessa haluttu paljolti asettaa mieluummin vuoteen 1939 kuin vuoteen 1941?
Varmuuden vuoksi siihen putkeen voisi sitten heittää porilaisten marssin, molemmat tuntemattoman versiot ja Markus Selinin kolmetuntisen hyväntekeväisyyskonsertin jolla kerätään varoja Mannerheim-elokuvan tekemistä varten.
Tässä taas näkee, miten sekä kansallinen että poliittinen indoktrinaatio on laiminlyöty muuten koulutetun ihmisen kohdalla pahemman kerran. Pitäisihän se nyt olla yleisessä tiedossa, että se jälkimmäinen "Tuntematon sotilas" on vasemmistolainen ja epäisänmaallinen elokuva, sekä totta kai muutenkin huono filmi. Ellet usko, niin kysäise vaikka
Vasarahammerilta:
"Jälkimmäinenkin tyytyi vain elokuva-arvosteluun, jossa Uschanov piti Rauni Mollbergin Tuntematon Sotilas -elokuvaa parempana kuin Edvin Laineen alkuperäisversiota. En viitsinyt lähteä asettamaan kyseenalaiseksi suomalaisten vasemmistoälykköjen isänmaallisuutta pelkästään huonon elokuvamaun perusteella." Minä en olisi muistanut ilman tätä ketjua. Minulle on nimittäin aivan sama minä päivänä jatkosota alkoi. Molemmat sodat tulevat siinä määrin korvista ulos, että taidan tästä lähtien oikeastaan joka kerran kun joku aloittaa talvi- tahi jatkosodasta jutustelemaan mennä siihen henkiseen moodiin, jossa laitetaan kattila päähän ja aletaan paukuttaa sitä kauhalla niin ettei varmasti kuulu mitään.
Koska kotimaisille radikaaleille ja pasifistisille vasemmistoälyköille pitää selvästi pakkosyöttää heidän jatkosotansa, niin tehdäänpä niin. Kadettikuntamme tuoreimmassa
"Kylkirauta"-aikakauslehdessä (2/2011, sivu 91) on nimittäin eversti evp. Sampo Ahto ottanut lujasti kantaa erillissotakeskusteluun, ja kommentoinut seuraavaa:
"Aihetta [jatkosodan syttymistä] käsittelevässä kirjallisuudessa on nimittäin toistamiseen väitetty, että Hitler olisi ensimmäisen sotapäivän aamuna pitämässään puheessa sanonut, että "yhdessä (im Bunde) suomalaisten toveriensa kanssa seisovat Narvikin voittajat Pohjoisen jäämeren äärellä. Vika on kuitenkin siinä, että Hitler ei käyttänyt sanaa "im Bunde". Sana, jota Hitler käytti, oli "im Verein". Se ei ole synonyymi käsitteeseen "im Bunde" kanssa, vaan sen merkitys on astetta lievempi. Esimerkiksi Afganistanissa olevan suomalaisjoukon voitaisiin sanoa toimivan "im Verein" muiden maiden vastaavissa tehtävissä olevien joukkojen kansa mutta ei "im Bunde". Sana "yhdessä" on paras käännös, joka tulee mieleeni käsitettä "im Verein" suomennettaessa.
On jokseenkin varmaa, että puhettaan valmistellessaan Hitler ei jättänyt yhtään sanaa sattuman varaan. Mahdollisesti hän tuolloin piti puhettaan elämänsä siihen saakka tärkeimpänä puheena. Jos asiassa johonkin kannattaa kiinnittää huomiota, se on seikka, että Hitler nimenomaan vältti käyttämästä sanontaa "im Bunde", joka varmaan olisi ollut hänelle mieluisampi kuin löysempi käsite "im Verein". Toisin sanoen Saksan diktaattori ei edes retoriikassaan harhautunut julistamaan Suomea maansa liittolaiseksi. Aloitetusta yhteistoiminnasta suomalaisten kanssa hän luonnollisesti oli yksityiskohtia myöten selvillä, mutta sekään ei ollut hänelle kyllin painava peruste puhua "liitosta".
Ne poliittiselle valtavirralle uskolliset historioitsijat, jotka etsivät vaikka kiven takaa todisteita Suomen ja kauhean natsi-Saksan liittolaissuhteesta, eivät luonnollisestikaan anna minkään kääntää päätään. Joku sentään saattaa vaivautua kertomaan, että "im Verein" tarkoittaa täsmälleen samaa kuin "im Bunde" tai jopa vielä enemmän. Aivan toivotonta olisi yritys vaikuttaa valtamedian palveluksessa oleviin toimittajiin, joiden ylimielisen kaikentietäväisyyden takana asustavat enimmäkseen poliittinen opportunismi ja älyllinen keskinkertaisuus. Kuten Stalin on oikeaoppisen stalinistin mielestä edelleen syntynyt 21.12.1879, siten Hitlerin "im Bunde"-sanontaa tullaan Suomessa siteeraamaan näkymättömissä olevaan tulevaisuuteen saakka."Nojaa. Kun siteeraamme tuon kuuluisan puheen kokonaisuudessaan, huomaamme että
"verein"-sana esiintyy myös toisessa kohdassa. Liitän tähän tekstin keskeiset kohdat vahvennettuina:
"Im Verein mit finnischen Kameraden stehen die Kämpfer des Siegers von Narvik am Nördlichen Eismeer. Deutsche Divisionen unter dem Befehl des Eroberers von Norwegen schützen gemeinsam mit den finnischen Freiheitshelden unter ihrem Marschall den finnischen Boden. Von OstpreuŸen bis zu den Karpaten reichen die Formationen der deutschen Ostfront. An den Ufern des Pruth, am Unterlauf der Donau bis zu den Gestaden des Schwarzen Meeres vereinen sich unter dem Staatschef Antonescu deutsche und rumänische Soldaten."Tarkkaavainen lukija tietysti havaitsee, että Saksan ja Romanian suhdetta kuvaillaan aivan samaisella sanalla kuin Saksan ja Suomenkin, verbimuodossa
"vereinen sich". Kun kerran eversti Sampo Ahto on sitovasti todistanut, ettei Saksan johtaja jättänyt yhtä ainutta sanaa sattuman varaan ja hioi tuon retoriikkansa tarkoin vastaamaan poliittisia käytäntöjä, niin tästä varmaan siis sopii tehdä se johtopäätös, että Hitlerin omasta näkökulmasta ja Saksan ulkopoliittisesta perspektiivistä ei Suomella ja Romanialla ollut yhtään mitään eroa.
Tästä tietysti seuraa, että Suomen korottaminen joksikin erityistapaukseksi - mitä eversti Ahto tuossa harrastaa, samalla historiantutkijat ja toimittajat pataluhaksi haukkuen - on edelleenkin vailla mitään perusteita.
Best,
J. J.