Hmm. Pahoittelen poimintojen satunnaisuutta, mutta koska en itse etupäässä vihreitä äänestäneenä näe puolueella mitään syytä kääntyä nykyistä enempää vasemmalle, en koe Annushkan terävimmän kritiikin osuvan omiin lähtökohtiini.
Maakunnissa vihreiden kannatus käytännössä suli kokonaan, ja minuakin hieman yllätti kuinka lähellä rajaa he eri vaalipiireissä tosiasiassa olivat.
Vaalitulos ei tällaista näkemystä oikein tue. Vaalipiireittäin tarkasteltuna suurin kannatusprosentin lasku tapahtui lähinnä pääkaupunkiseudulla. Vihreiden kannatusprosentti kasvoi Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Lapin ja Satakunnan vaalipiireissä. Etelä-Savon nousu ei toki likimainkaan riittänyt pitämään Heli Järvisen paikkaa, se kun oli saatu vuonna 2007 vaaliliitossa, jota ei vuonna 2011 enää ollut. Ainoa "maakuntien" vaalipiiri, jossa vihreiden voi mielestäni sanoa romahtaneen, oli Pohjois-Karjala. Siellä puolueen kannatus oli ollut suorastaan luonnottoman korkea (11,7 % vuonna 2007). Tämä lienee suurelta osin ollut Tarja Cronbergin henkilökohtaista kannatusta ja vieläpä seurausta siitä jännittävästä tilanteesta, jossa ainoa pohjoiskarjalalainen eduskuntapuolueen puheenjohtaja haluttiin pitää eduskunnassa hänet sinne vuonna 2003 vieneen vaaliliiton rauettua.
Tarkastellaan seuraavaksi niitä vaalipiirejä, joista vihreät saivat kansanedustajia. Pirkanmaalla puolueen kannatus laski puoli prosenttiyksikköä ja Oras Tynkkynen oli valittujen 18 kansanedustajan joukosta yhdeksäs, kun hän vuonna 2007 oli seitsemäs. Oulussa kannatus laski 1,2 prosenttiyksikköä, saman verran kuin valtakunnallisesti, ja Satu Haapanen oli valittujen 18 kansanedustajan joukossa seitsemästoista, kun Erkki Pulliainen oli vuonna 2007 ollut neljästoista. Varsinais-Suomessa kannatus laski kaksi prosenttiyksikköä ja puolue menetti toisen paikkansa (kyse oli varmasti ainakin osittain suositun Janina Anderssonin poisjäännistä). Ville Niinistö oli valittujen 17 kansanedustajan joukosta yhdestoista, kun vuonna 2007 Andersson oli ollut kahdeksas ja Niinistö itse seitsemästoista.
Tämä ei kyllä anna lainkaan perusteita puhua "kannatuksen sulamisesta käytännössä kokonaan".
Vihreiden politiikkaa olen pitkään pitänyt aika vähän vasemmistolaisena. Jos ja kun Ville Niinistö valitaan vihreiden puheenjohtajaksi ensi kuussa, puolue kääntynee oikealle ja alkaa selkeämmin profiloitua kaupunkilaisen keskiluokkaisen liberaalioikeiston puolueeksi. Tämä ei varsinaisesti tule lähentämään vihreitä ja vasemmistoliittoa.
Olet ilmeisesti vahvasti sitä mieltä, että Ville Niinistö on oikeistolainen. Olisiko sinulla esittää jotain politiikan sisältöihin liittyvää todistusaineistoa tämän väittämän puolesta? (Olen sinänsä samaa mieltä siitä, että Sinnemäen pitämiseen erityisen vasemmistolaisena ei ole kovin kummoisia perusteita.)
Mitä ihmettä? Tämä on oikeasti hieman hassua. Kun esimerkiksi porvarina esiintyvä Jussi Jalonen kirjoittaa tällä foorumilla että vihreät on "vastenmieliseen holhousyhteiskuntaan pyrkivä pehmototalitaristinen ja elitistinen puolue", niin yksikään palstan vihreistä ei älähdäkään. Lisäyksenä, että tässä ketjussa on myös esitetty että puheenjohtaja Sinnemäki on epäonnistunut mm. ihmisenä ja naisena, mitä pidin melko pahana asiana sanoa. Tästäkään ei seurannut kuitenkaan mitään ulinaa siitä kuinka nyt käydään vihakampanjaa vihreitä vastaan.
Hyvä on, minä ulisen. Tulkitsin jälkimmäisen väitteen puhtaaksi sarkasmiksi. Mikäli se ei sitä ollut, haluan ilmaista paheksuntani tällaisia heittoja kohtaan. Meillä ei täällä varmastikaan ole valmiuksia arvioida kenenkään poliitikon onnistumista ihmisenä tai sukupuolensa edustajana, tai jos jollakulla sellaisia jonkin lähemmän tuttavuuden seurauksena on, niin lienee kuitenkin viisainta pitää nämä arviot omana tietonaan. Esimerkiksi Jussi Halla-ahon menestystä ihmisenä tai miehenä en muista analysoidun. Toivottavasti tämä linja pitää.
Lopuksi on vielä pakko todeta, että..
Vihreiden paniikki
hössäävä moralistitäti
Vihreät ovat nimittäin nähdäkseni tämän päivän suomalaisia taistolaisia
.. tässä jää vihreiden fanaattinen mokutus kokonaan tuomitsematta.
