Sr, jatkoa päänaukomisvapauttasi koskien:
Tässä pätee jälleen kerran kaikille tuttu (?) koulukiusaamisen logiikka.
Pään aukominen ulkonäköön liittyen on aina pahempi asia kuin pään aukominen jonkun ajatuksiin tai mielipiteisiin liittyen. Uskonto onkin tässä suhteessa myös aivan oma lukunsa ja uskontoa parjaamalla on erityisen helppoa loukata erityisesti, jos haukut vähemmistöuskontoon kuuluvaa.
Heikommassa asemassa olevan kiusaaminen on aivan eri asia kuin väittely/tappelu tasavertaisessa asemassa olevan kanssa.
Hyväksyn tuon viimeisen ajatuksesi, mutta siitä en kirjoittanutkaan, vaan tuosta alkuosassa. Miksi mielipiteiden tai ajatusten vuoksi pään aukominen on pahempi asia? Ja siis tässä tosiaan pään aukomisella tarkoitetaan törkeyksien laukomista eikä mitään sivistynyttä rationaalista argumentaatiota.
Otetaan esimerkiksi vaikkapa juuri tuo sinun mielipiteesi. Onko sinusta siis jotenkin vähemmän paha asia se, että henkilölle, jonka mielestä ulkomuodon vuoksi pään aukominen on pahempi asia kuin mielipiteiden vuoksi, auotaan päätä? On totta, että mielipiteen voi vaihtaa, mutta ulkonäköä ei (tai no, siihen mainitsemaani lihavuuteen voi vaikuttaa), mutta tekeekö tämä jotenkin touhusta sallittavampaa? Annushka mainitsi jo demokratian ja itse sanoisin, että juuri demokratian kannalta vähemmistö
mielipiteisiin kohdistettu kiusaaminen voi hyvinkin olla vaarallisempaa kuin tuollaisiin ei muutettavissa oleviin asioihin kohdistettu. Tämä siksi, että kyseisellä kiusaamisella voi painostaa vähemmistön vaihtamaan mielipidettään ja siten vaikuttaa siihen, mitä päätöksiä demokraattinen prosessi tuottaa.
Jos tähän sallitaan natsikortin käyttö, niin natsit kohdistivat keskitysleirien käytön ensimmäisinä poliittisiin vastustajiinsa. Vasta kun nämä oli tällä varsin rajulla keinolla vaiennettu, he ryhtyivät vainoamaan vähemmistöjä. On mahdollista, että jos he eivät olisi saaneet nujerrettua poliittiisia vastustajiaan näillä laittomilla keinoin, vaan olisivat kiltisti harrrastaneet demokratiaa, he eivät koskaan olisi edes päässeet tilanteeseen, jossa heidän oli mahdollista kohdistaa valtiokoneiston voima vihaamiaan vähemmistöjä vastaan.
Vihreys/kokoomuslaisuus tai vaikkapa mopokerhoon kuuluminen eivät ole periytyviä ominaisuuksia, kuten ei välttämättä aina uskontokaan. Uskonto on kuitenkin tässä suhteessa herkempi asia, koska se liittyy voimakkaammin ihmisen kaikkein herkimpiin, läheisimpiin ja intiimimpiin elämänvaiheisiin ja ennen kaikkea perhesuhteisiin. Haukkumalla uskontoa, haukut samalla myös ko. uskontoon syntyneen vanhempia ja koko sukua. On aivan eri asia itse haukkua hulluja sukulaisiaan ja perheenjäseniään kuin kuulla toisten parjaavan heitä.
Edelleenkin odotan, että kerrot minulle, mitä tuolla periytyvyydellä on tämän kiusaamisen hyväksyttävyyden kannalta merkitystä. Lisäksi tuo uskonnosta kirjoittamasi ei ole mikään universaali asia. Joillekin uskonto on tärkeä asia, joillekin jokin toinen asia voi olla sitä.
Sinä et kasta lastasi, hautaa vanhempiasi etkä avioidu mopokerhon, kokoomuskavereidesi tai vihreän liikkeen ikivanhojen rituaalien mukaisesti.
En niin, mutta voin tehdä niin muiden täysin uskonnosta riippumattomien kulttuuriperinteiden mukaisesti. Ja mitä ihmettä tällä on muutenkaan mitään tekemistä sen kiusaamisen kanssa?
Vanhempasi eivät myöskään syytä sinua perinteiden halventamisesta, jos äänestät eri puoluetta kuin he. Useissa perheissä puoluekantaa ei edes ilmoiteta muille perheenjäsenille.
No, tuo on kyllä yleistys, joka ei pidä mitenkään aina paikkaansa. Puoluekannan vaihtaminen voi hyvinkin polttaa vanhempien ja lasten välit pitkäksikin aikaa.
Harvat (muuatta Herra Tammea lukuunottamatta kenties) vaihtavat uskontoaan yhtä sukkelaan kuin puoluetta tai ehdokasta.
Sama pätee lähes aina urheilujoukkueeseen, jota kannattaa etenkin, jos on vähänkin enemmän kiinnostunut kyseisestä lajista. Silti urheilujoukkueiden kannattajat solvaavat jatkuvasti toisiaan.
