Hmm, Ketaleelta katkeraa puhetta, kun toiset tekevät sellaista, johon itsellä ei kantti riittänyt, eli ryhtyivät eduskuntavaaliehdokkaaksi.
Näkisin lisäksi, että vaaliavustusten pyytäminen avoimesti on huomattavasti suoraselkäisempää puuhaa, kuin vaikkapa se tyyli millä Keskusta on junaillut rahaa ehdokkailleen.
No jaa, eduskuntavaaliehdokkaaksi ryhtymiseen nyt ei tarvita minkäänlaista kanttia, pelkkä allekirjoitus riittää.
Suoraselkäisintä puuhaa on maksaa kampanjansa itse.
Entäs köyhät ja puutteessa elävät? Velallako?
Kysymyksesi on varsin teoreettinen, sillä eipä tälläkään hetkellä oikeasti köyhillä ja puutteessa elävillä juurikaan ole a) ollut tapana ehdolle asettua eikä b) varsinkaan päästä läpi, sillä rahahan noissa geimeissä puhuu.
Jos nyt kuitenkin hieman leikitellään ajatuksella, niin köyhän ja puutteessa olevan pätevän ja pystyvän kaverin tulisi osoittaa teoillaan kyvykkyytensä, jolloin suuret kansanryhmät tulisivat hänestä tietoisiksi ja äänestäisivät häntä.
Itse asiassa näin pitäisi mennä koko touhun. Siis, että ehdokkaat ahkeralla osallistumisellaan tekevät itsensä tunnetuksi ja vakuuttavat äänestäjät siitä, että juuri heitä kannattaa äänestää. Tämän tekemisen tulee luonnollisesti alkaa jo vuosia ennen vaaleja, olla määrätietoista ja johdonmukaista. Ei sellaista tyhjillä lauseilla ja muulla sirkuksella pelleilyä kuin nykyisin.
Koska tuo edellä esittämäni on kuitenkin vain utopistinen ajatusleikki, ehdotan lakiin kirjattavaksi, että jokainen 18-65 -vuotias suomalainen on velvollinen ottamaan vastaan erilaisia yhteiskunnallisia luottamustehtäviä, jos hänellä ei ole erittäin painavaa ja perusteltua syytä niistä kieltäytyä.
Sen jälkeen kaikkiin luottamustehtäviin arvotaan edustajat. Lopputulos tuskin lienee millään tapaa huonompi verrattuna nykykäytäntöön.
