Mitä sitten tulee ketjun pääaiheeseen:
* Kansallisylpeyteen ei kellään ole mitään itsestään selvää oikeutta eikä velvollisuutta. Ja jos joku katsoo asiakseen kansallisylpeyttään julistaa, muistakoon, että meillä lakia ja oikeutta kannattavilla on oikeus myös kyseenalaistaa tämä kansallisylpeys, vapaassa maassa. Kun tiedämme, mihin seurauksiin kansallisylpeys maailmalla on johtanut, voimme todeta, että se ei ole mikään yksinomainen hyve eikä tervehdittävä ja kannatettava tunne kaikilta osiltaan, ja siihen on järkevää suhtautua kriittisesti. Ennen muuta urheilutapahtumien yhteydessä purkautuva kansallisylpeys aiheuttaa usein valtaisia järjestyshäiriöitä ja massamittaisia väkivaltarikoksia.
* Jalkapallo on ihan hyvä peli, koska siihen ei tarvitse ostaa hirttämättömän kalliita luistimia ja suojuksia. Olen sitä mieltä, että on täysin kohtuutonta vaatia lapsia (tai heidän vanhempiaan) ostamaan koko jääkiekkoritarin haarniska, vaikka lasta kiinnostaa enemmän jokin kirjojen lukeminen tai musiikki. Tulee suosia sellaisia urheilulajeja, joita kaikki voivat pelata ilman erillisiä harrastusvälineitä. Olen sitä mieltä, että jos liikuntatunneilla pelataan peliä X, koulun on järjestettävä penskoille pelit ja pensselit ja roippeet ja rensselit ao. pelin pelaamiseen. Jos koululla ei sälää ole, koulun on luovuttava suosiolla peln X peluuttamisesta.
* Jalkapallo on hyvä laji siksikin, että Suomi ei pärjää siinä kansainvälisesti, joten se ei houkuttele puoleensa väkivaltaista roskasakkia, kuten jääkiekko, joka on itsessäänkin kuvottavan väkivaltainen peli. Jalkapallosta pitävät myös maahanmuuttajanuoret, joten jalkapallon suosion kasvamisen myötä nuorten idoleiksi nousee maahanmuuttajataustaisia urheilijoita. Tämä tietenkin vähentää rasismia urheilevan ja urheiluintoilevan ja siksi henkisesti vähempikykyisen kansanosan keskuudessa.
