Author Topic: Vellommeko ennakkoluuloissamme loputtomiin?  (Read 11512 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Offline Warda

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 2028
  • tunnustuksellinen rusinapullasynkretisti
Vellommeko ennakkoluuloissamme loputtomiin?
« on: April 09, 2010, 00:25:06 »
Keskustelun velloessa rasismi-termin ja pejoratiivisten haukkumasanojen ympärillä, lienemme yksimielisiä siitä, että meillä kaikilla on ennakkoluuloja puolin ja toisin. Aiemmin jo itse tunnustin havainneeni ennakkoluuloja sekä teitä kohtaan, nuivat ystäväni, että toki useita muitakin kohtaan.

Tällaista määrittelyä tarjoaa akateeminen tutkimus aiheesta ennakkoluulot. (Sama mekanisti pätee monelta osin myös etnisesti samanlaisiin.)

Lähteenä Vesa Puurosen aiemmin linkittämäni artikkeli, suora siteeraus siitä:

"Etnisesti ennakkoluuloinen ihminen ajattelee toisiin etnisiin ryhmiin kuuluvista ihmisistä pahaa ilman riittävää oikeutusta tai perustelua (Allport 1989, 6). Ilman riittävää oikeutusta tarkoittaa sitä, että ajatuksella tai asenteella ei ole tosiasia- tai kokemuksellista pohjaa. On vaikea määritellä, kuinka paljon faktoja ja näyttöjä voidaan vaatia, että asian voidaan nähdä olevan perusteltu. Usein ennakkoluuloinen ihminen väittää, että hänellä on faktoihin nojautuvat perustelut omille näkökulmilleen (esim. huonot kokemukset ulkomaalaisten kanssa työskentelystä tms.). Kuitenkin nämä ovat subjektiivisia arvioita. Omien todellisten mutta kuitenkin yksittäisten kokemusten yleistäminen koskemaan kaikkia tietyn etnisen ryhmän jäseniä on ennakkoluuloista ajattelua.  "

Vastenmielinen tai vihamielinen asenne johonkin ryhmään kuuluvaa ihmistä kohtaan, vain sen takia että hän kuuluu tähän nimenomaiseen ryhmään ja hänellä kuvitellaan sen takia olevan tähän ryhmään kuuluvia epätoivottavia ryhmäominaisuuksia. (Allport mt., 7).
¨
ESIMERKKI ETNISEEN RYHMÄÄN KOHDISTUVISTA ENNAKKOLUULOISTA

Keskisuomalainen sanomalehden verkkolehden keskustelupalstalla nimimerkki "järki käteen" kirjoitti 24.01.2002: "Venäläiset turistit ovat vallanneet Keski-Suomen. Hyvää siinä on se, että he tuovat paljon ulkomaanvaluutta paikallisille yrittäjille. Huonoa on sen sijaan rikollisuus ja seksipalvelut. Ei tarvitse kävelykadullakaan kauan katsella, kun jo huomaa että ketkä ovat venäläisiä naisia kalliissa asuissaan ja että varmasti tarjoavat maksullisia seksipalveluita niitä haluaville. Ja heidän seurassaan olevat mieshenkilöt toimivat suojaajina. Ja tällaista tapahtuu keskellä Jyväskylää!" Vastaavanlaisia mielipiteitä löytyy useiden sanomalehtien yleisönosastoista ja verkkosivujen keskustelupalstoilta. Kaikki ennakkoluuloinen ajattelu ei perustu ensikäden tietoon ja omiin kokemuksiin vaan ennakkoluuloiset asenteet voivat muodostua myös kuulopuheitten avulla. Esimerkiksi median välittämä kuva inkeriläisistä voi itsessään olla väärällä tavalla yleistävä tai saada ihmiset tekemään inkeriläisiä koskevia yleistyksiä väärin perustein, sama koskee tietysti myös muita vähemmistöjä.

Vastenmielinen tai vihamielinen asenne johonkin ryhmään kuuluvaa ihmistä kohtaan, vain sen takia että hän kuuluu tähän nimenomaiseen ryhmään ja hänellä kuvitellaan sen takia olevan tähän ryhmään kuuluvia epätoivottavia ryhmäominaisuuksia. (Allport mt., 7).

Ihmisellä on tarve asettaa ihmiset ja asiat kategorioihin ja nähdä ryhmät kokonaisuuksina, hahmottaa maailma kategorioiden mukaan ja merkityksellistää ihmiset jonkin tietyn ryhmän jäseninä. Kategorisonti on turvallista ja totutut ajatusmuodot pidetään mieluusti ennallaan. (Puuronen).

Mistä erottaa ennakkoluulon ja väärinkäsityksen?
« Last Edit: April 09, 2010, 00:29:06 by Warda »
"Jos Volvo-Markkanen perustaa nettiforumin, jossa hänen seuraajansa keskustelevat pankkien turvajärjestelmien kiertämisestä, kyllä sitäkin sanottaisiin pankkirosvoforumiksi, vaikka millaisella mölinällä sinne kirjoittavat sen kieltäisivät."
- Rasistikortti ja rikostuomiokortti yhdessä! Luuseri!

Offline Warda

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 2028
  • tunnustuksellinen rusinapullasynkretisti
Re: Vellommeko ennakkoluuloissamme loputtomiin?
« Reply #1 on: April 09, 2010, 00:45:06 »
ENNAKKOLUULON JA VÄÄRINKÄSITYKSEN ERO

Tässä siteeraukset, jotka mielestäni koskevat meitä aivan kaikkia tällä palstalla:

Kaikki liioittelevat yleistykset eivät kuitenkaan ole ennakkoluuloja. Jotkut ovat vain yksinkertaisesti väärinkäsityksiä, jotka saattavat väärien olettamusten tultua julki hävitä.

Jos ennakkoluuloa uhataan vastaväitteellä, niin ennakkoluuloinen ihminen käy usein tunteelliseksi. Ennakko-olettamusten ja arvioiden ja ennakkoluulojen ero onkin siinä, että tavallisia ennakko-olettamuksia voidaan arvioida, punnita ja oikaista ilman tunteellista vastusta. (Allport mt., 9).

Ihminen, johon suhtaudutaan ennakkoluuloisesti, asetetaan epäedulliseen asemaan jonkin muun kuin hänen oman käyttäytymisensä takia. (Allport mt., 9).


Ennakkoluulon määritelmä sisältää kaksi välttämätöntä puolta: asenteet ja uskomukset. Jotta ihmisellä voisi olla ennakkoluulo hänellä täytyy olla asenne - joko jotakin vastaan tai puolesta - ja kyseisellä asenteella täytyy olla yhteys virheelliseen yleistykseen eli uskomukseen.

On tärkeätä tehdä ero asenteellisten ja uskomuksiin perustuvien ennakkoluulojen välille, sillä asenteellista ennakkoluuloa on paljon vaikeampi murtaa kuin uskomuksiin perustuvaa ennakkoluuloa, joka saattaa kadota kun uskomuksia selvennetään ja asetetaan tosiasioita vastaan. (mt., 13).

Kuitenkin uskomuksiinkin perustuvien ennakkoluulojen muuttaminen on vaikeaa sillä rationalisointiprosessissa ihminen sopeuttaa uskomuksiaan asenteisiinsa.

Vaikka jotkut negatiiviset uskomukset osoitettaisiinkin vääriksi ei negatiivinen perusasenne silti välttämättä muutu. Negatiivisen ennakkoluulon voidaan katsoa nousevan yksilön omista arvoista. Omia arvosysteemejä uhkaavat asiat aiheuttavat ennakkoluuloja tai  ennakkoluuloista käyttäytymistä.


Allport, Gordon A. 1985. The Nature of Prejudice. 25th Anniversary Edition. Addison-Wesley Publishing Company Inc. Reading.

"Jos Volvo-Markkanen perustaa nettiforumin, jossa hänen seuraajansa keskustelevat pankkien turvajärjestelmien kiertämisestä, kyllä sitäkin sanottaisiin pankkirosvoforumiksi, vaikka millaisella mölinällä sinne kirjoittavat sen kieltäisivät."
- Rasistikortti ja rikostuomiokortti yhdessä! Luuseri!

Offline Pro Bono

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 672
  • Maahanmuuttajakriittinen- kriittinenkriittinen
Re: Vellommeko ennakkoluuloissamme loputtomiin?
« Reply #2 on: April 09, 2010, 14:29:24 »
Kaikki liioittelevat yleistykset eivät kuitenkaan ole ennakkoluuloja. Jotkut ovat vain yksinkertaisesti väärinkäsityksiä, jotka saattavat väärien olettamusten tultua julki hävitä.
Kokeillaanpa taas kirjoittaamista, jos vaikka viesti pysyisi täällä.

Mitä sitten ajattelet siitä, että liioittelevia yleistyksiä jostain tietystä ilmiöstä/ryhmästä lienee pakko käyttää yhteiskunnallisen suunnittelun pohjana. Ei ole mahdollista joka käänteessä ottaa huomioon sen viimeisenkin ilmiön/yksilön henkilökohtaisia piirteitä.

Esim. humalassa ajamisen kieltäminen. Uskon vakaasti (ilman omakohtaista kokemusta) että vain pieni osa humalassa ajavista aiheuttaa onnettomuuksia, mutta kuitenkin suhteellisesti enemmän kuin selvin päin ajavat. Tällä perusteella valtiovalta on katsonut aiheelliseksi liioitellen yleistää kaikki humalassa ajavat onnettomuusalttiiksi henkilöiksi kriminalisoimalla moisen toiminnan. Tuossa on siis tilastoja analysoimalla tehty liioitteleva yleistys, että tiettyyn ryhmään (rattijuoppoihin) kuuluminen tekee henkilöstä riskialttiin, ottamatta kantaa yksittäistapauksiin. Ratkaisevaa on sen ryhmän toiminta, jota käytetään raskauttavana myös yksilön suuntaan.

Onko tuo mielestäsi oikein vai väärin? Vai olemmeko kuitenkin kaikki yksilöitä ja yksittäistapauksia, eikä meidän toimintaamme pitäisi arvioida sen perusteella että kuulumme johonkin ryhmään? Siten ajamistani humalassa ei pitäisi suoraan tuomita, vaan toimintaani yksilönä humalassa auton ratissa, eli käytännössä toimintaani voisi puuttua vasta kun aiheutan ongelmia? Toimisiko malli, jossa ei yleistetä ja jokaista tapausta arvioidaan henkilökohtaisesti mielestäsi yhteiskunnan tasolla paremmin, ts. olisiko se yhteiskunnan näkökulmasta tehokkaampi ja kustannuksiltaan edullisempi tapa toimia?
« Last Edit: April 09, 2010, 14:38:17 by Simo Hovari »
Onko faktan esiintuominen leimaamista?

- Kuuma peruna, 3.2.2011 -

Offline Sam Karvonen

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1416
Re: Vellommeko ennakkoluuloissamme loputtomiin?
« Reply #3 on: April 09, 2010, 15:31:43 »
Warda tarttui oivallisesti koko maahanmuuttokeskustelun ydinkysymykseen - ennakkoluuloihin. Ennakkoluuloja on nähdäkseni kahdenlaisia - puhtaasti tietämättömyyteen (ml. aivopesuun) perustuvia ja asenteellisia. Edelliset ovat tiedolla, kohtaamisilla ja kokemuksilla enemmän tai vähemmän korjattavissa. Jälkimmäiset ennakkoluulot edellyttävät myös rehellistä itseensä katsomista, mikä ei aina ole helppoa. Jälkimmäisiin liittyy omat päähänpinttymät ja vaikeus luopua niistä, koska ne tarjoavat tuttuutta ja turvaa. Meissä kaikissa on varmasti molempia ennakkoluuloja vaihtelevissa mittasuhteissa.

Yhdessä ääripäässä ovat superidealistit, jotka pitävät ihmiskunnassa vallitsevien ennakkoluulojen voittamista kaikkien ihanteiden kuninkaana ja jotka vilpittömästi uskovat ennakkoluulojen lopulliseen hälvenemiseen ihmiskunnan eri ryhmittymien väliltä jollain aikavälillä. Toinen ääripää muodostuu asenteellisesti ennakkoluuloisista kiihkoilijoista l. fanaatikoista, joille yhden ryhmän ylemmyys ja paremmuus toisiin nähden on sinänsä tavoiteltava ja puolustamisen arvoinen asia. Suurin osa meistä (luulisin, että suurin osa täälläkin keskustelevista) sijoittuu jonnekin näiden kahden välille. Itsensä tutkiskelun helpottamiseksi lienee hyvä kuitenkin tunnistaa sillanrakentajaidealistin ja riidankylväjäfanaatikon karkeimmat peruspiirteet, koska meissä kaikissa on eriasteisesti molempia ääripäitä. Itse asiassa fanaatikoiksi (harmittomiksi sellaisiksi) alla lasketaan myös suvaitsevaisuushömpöttäjät, jotka kaipaavat helliä halauksia enemmän kuin aitoa, arkipuurtamista vaativaa ja tuskallistakin päivittäistä kanssakäymistä räikeästi erilaisten ja kulttuurisesti ristiriitaisten ryhmien välillä. On sanomattakin selvää, että seuraava paatos on vain henkilökohtainen ja subjektiivinen havainto, olkoonkin että se on ilmaistu tietyn asteisella vakuuttuneisuudella. Lisäksi se on tajunnanvirtaa, eli pahoittelut loogisen rakenteen epämääräisyydestä.

Fanaatikko ja idealisti jakavat tiettyjä ulkoisia tunnuspiirteitä, mutta niitä ei kannata sekoittaa toisiinsa. Molemmat etsivät tarkoitusta.

Sisällämme olevalle idealistille tärkeämpää on oikeus, fanaatikolle oikeassa oleminen. Idealisti-minä tavoittelee ihanteita, koska näkee niissä itseisarvoa, fanaatikko-minä etsii lääkettä turhautumilleen yksinkertaistuksista ja pahimmillaan ääriopeista.

Jos idealistin kärsivällisyys pettää oikean tiedon etsinnän mutkikkaalla ja vaikeakulkuisella tiellä, idealisti voi degeneroitua fanaatikoksi. Tarkoituksen ’tunne’ elämässä alkaakin muodostua kärsimättömälle etsijälle tärkeämmäksi kuin tarkoitus itse.

Fanaatikko onkin pohjimmiltaan emotionaalisen lohdun etsijä tarkoituksettomuuden tai turhautuneisuuden tunteeseen - eräänlainen henkinen hedonisti tai ideologinen huumetrippailija. Fanaatikko on tietyllä tasolla myös idealisti, mutta yrittää tyydyttää tarkoitusvajettaan ulkoisilla elämyksillä ja pahimmillaan fundamentalistisella hurmoksella. Todelliselle idealistille tunne ja kokemus merkitsee vähemmän kuin asia. Tämä erottaa todellisen idealistin mm. maailmaa syleilevistä puunhalaajahipeistä, jotka tavoittelevat rakkauden ja hellyyden kokemusta enemmän kuin aitoa rakkautta, joka toisinaan on jopa raadollista.

Tilapäistä täyttymystä ja merkitystä luovat tunteet voivat olla vihan tunteita, rakkauden tunteita, lohdun tunteita, armahdetuksi tulemisen tunteita, levollisuuden tunteita, maailmaa syleilevää rakkautta tai
silmitöntä raivoa. Mitä äärimmäisempi opinkappale, sitä tehokkaammin se tuottaa tunnustajalleen joitakin edellä mainituista tunteista. Fanaatikon etsimisprosessia toisinaan kuvastaakin emotionaalinen shoppailu aatteesta toiseen, ennen kuin löytää juuri sen aatteen, joka tuottaa tehokkaimmin henkilökohtaisen täyttymyksen tunteen. Koska kokemus ja tunteet ovat luonteeltaan kovin häilyväisiä ja ailahtelevia, niitä pitää jatkuvasti ruokkia hurmoksellisilla saarnoilla ja elämyksellisillä tempauksilla. Yksinkertaistuksiin perustuvien ajattelutapojen selitysvoiman puutetta ja niiden mukanaan tuomaa epävarmuutta fanaatikko suojelee sulkemalla silmät kaikelta vaihtoehtoiselta ajattelutavalta.

Aito idealismi on puolestaan tarkoituksen etsintää tarkoituksettomuuden tunteen liikkeelle panemana - ei sen ruokkimiseksi. Tarkoituksen tunteen kokeminen ei itsessään muodostu päämääräksi, vaikka seuraakin luonnollisesti tarkoituksen vähittäin avautuessa rationaalisesti etsivälle yksilölle. Todellista idealistia kiinnostaa vähemmän hömpötys, enemmän substanssi. Todellinen idealisti innostuu kerta toisensa jälkeen uusista puhuttelevista ajatuksista ja huomioista, ja on pohjimmiltaan valmis korjaamaan vanhoja olettamuksiaan huomatessaan vaihtoehtojen olevan selitysvoimaisempia kuin vallitsevan käsityksensä.

Aito idealisti on kärsivällinen etsijä, ei elämysmatkailija.
« Last Edit: April 09, 2010, 15:38:40 by Isontalon Antti »
"Ihmiskunnan hyvinvointia, sen rauhaa ja turvallisuutta, ei voida saavuttaa ennen kuin sen ykseys on lujasti vakiinnutettu." - Bahá'u'lláh(1817-1892)

Kesis

  • Guest
Re: Vellommeko ennakkoluuloissamme loputtomiin?
« Reply #4 on: April 09, 2010, 15:44:14 »
... Siten ajamistani humalassa ei pitäisi suoraan tuomita, vaan toimintaani yksilönä humalassa auton ratissa, eli käytännössä toimintaani voisi puuttua vasta kun aiheutan ongelmia? Toimisiko malli, jossa ei yleistetä ja jokaista tapausta arvioidaan henkilökohtaisesti mielestäsi yhteiskunnan tasolla paremmin, ts. olisiko se yhteiskunnan näkökulmasta tehokkaampi ja kustannuksiltaan edullisempi tapa toimia?

Japanin malli: Ei määriteltyä promillerajaa. Onnettomuuden jälkeen on lääkärin asia määritellä alkoholin mahdollinen vaikutus osapuolten ajokykyyn. En tunne maan tilannetta, kuinka tehokas tuo malli on. Enkä tiedä onko tähän lakiin päädytty sen kustannustehokkuuden vai jonkin muun syyn vuoksi (esim kulttuuriin liittyvät).

Mutta siis tässä rattijuoppoustapauksessa on mahdollisuus jättää yleistykset pois.

Offline Pro Bono

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 672
  • Maahanmuuttajakriittinen- kriittinenkriittinen
Re: Vellommeko ennakkoluuloissamme loputtomiin?
« Reply #5 on: April 09, 2010, 16:03:22 »
Warda tarttui oivallisesti koko maahanmuuttokeskustelun ydinkysymykseen - ennakkoluuloihin. Ennakkoluuloja on nähdäkseni kahdenlaisia - puhtaasti tietämättömyyteen (ml. aivopesuun) perustuvia ja asenteellisia. Edelliset ovat tiedolla, kohtaamisilla ja kokemuksilla enemmän tai vähemmän korjattavissa. Jälkimmäiset ennakkoluulot edellyttävät myös rehellistä itseensä katsomista, mikä ei aina ole helppoa.
Voi kai sitä olla myös tietoon perustuvia ennakkoluuloja. Jos historian tilastojen valossa tiedetään, että vähemmistöryhmän y edustajan x tullessa vastaan on 50% mahdollisuus, että tämä hyökkää kimppuun. Silloin henkilö tekee tietoonsa perustuvan arvion vähemmistöryhmän y edustajasta x ja laskee itsekseen mitä tilanteessa kannattaa tehdä, väistää vai jatkaa matkaa. Henkilö on tietoinen että hänen asenteensa x:ää kohtaan ei perustu itse henkilöön x, vaan tiedon pohjalta muodostettuun ennakkoluuloon. Siten kyllä, hän on ennakkoluuloinen x:ää kohtaan, mutta tietoon perustuen, ei ylemmyyden tunteeseen, tietämättömyyteen taikka muuhun vastaavaan perustuen.

Tuota voisi kutsua ehkä selviytymisvaistoksi. Samalla tavalla kuin harva lähtisi herättämään nukkuvaa karhua, perustuen siihen tietoon (?) perustuvaan ennakkoluuloon että se saattaa olla vihainen, vaikka jokainen karhu onkin yksittäistapaus.
Onko faktan esiintuominen leimaamista?

- Kuuma peruna, 3.2.2011 -

Kesis

  • Guest
Re: Vellommeko ennakkoluuloissamme loputtomiin?
« Reply #6 on: April 09, 2010, 16:20:58 »
Jos historian tilastojen valossa tiedetään, että vähemmistöryhmän y edustajan x tullessa vastaan on 50% mahdollisuus, että tämä hyökkää kimppuun. Silloin henkilö tekee tietoonsa perustuvan arvion vähemmistöryhmän y edustajasta x ja laskee itsekseen mitä tilanteessa kannattaa tehdä, väistää vai jatkaa matkaa. Henkilö on tietoinen että hänen asenteensa x:ää kohtaan ei perustu itse henkilöön x, vaan tiedon pohjalta muodostettuun ennakkoluuloon. Siten kyllä, hän on ennakkoluuloinen x:ää kohtaan, mutta tietoon perustuen, ei ylemmyyden tunteeseen, tietämättömyyteen taikka muuhun vastaavaan perustuen.

Se sivistynyt nimi tuolle on kai profilointi  ;)

Hyvä avaus muuten, virallisemmatkaan tahot eivät ole oikein päässeet yhteisymmärrykseen saako tilastoihin perustuen riskienhallinnassa kohdella eri etnisyyksiä eri tavalla. Tuntuu vähän siltä että viranomainen saa, mutta portsari ei, riippumatta hallussaolevan tilastotiedon pätevyydestä.

Offline Sam Karvonen

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1416
Re: Vellommeko ennakkoluuloissamme loputtomiin?
« Reply #7 on: April 09, 2010, 17:36:09 »
Jos historian tilastojen valossa tiedetään, että vähemmistöryhmän y edustajan x tullessa vastaan on 50% mahdollisuus, että tämä hyökkää kimppuun. Silloin henkilö tekee tietoonsa perustuvan arvion vähemmistöryhmän y edustajasta x ja laskee itsekseen mitä tilanteessa kannattaa tehdä, väistää vai jatkaa matkaa. Henkilö on tietoinen että hänen asenteensa x:ää kohtaan ei perustu itse henkilöön x, vaan tiedon pohjalta muodostettuun ennakkoluuloon. Siten kyllä, hän on ennakkoluuloinen x:ää kohtaan, mutta tietoon perustuen, ei ylemmyyden tunteeseen, tietämättömyyteen taikka muuhun vastaavaan perustuen.

Se sivistynyt nimi tuolle on kai profilointi  ;)

Hyvä avaus muuten, virallisemmatkaan tahot eivät ole oikein päässeet yhteisymmärrykseen saako tilastoihin perustuen riskienhallinnassa kohdella eri etnisyyksiä eri tavalla. Tuntuu vähän siltä että viranomainen saa, mutta portsari ei, riippumatta hallussaolevan tilastotiedon pätevyydestä.

Ammattimainen profilointi tosin edellyttää siihen koulutettua ammattilaista, joka hyödyntää jonkinnäköisiä tieteellisen metodologian kriteerejä täyttäviä tilastoja.

Tämä "historian tilasto" ja 50 % kuulostaa kuitenkin kaltoin kohdellun diletantin vuodatukselta, eikä vakavasti otettavalta ammattiprofiloinnilta. Määrittelisin sittenkin tämänkin tapauksen tietämättömyyteen perustuvan ennakkoluuloisuuden piiriin. Kuka tahansa harmiton suomalainen rivijannu on tietysti jo äidinmaidossa välittyneen yleissuomalaisen muukalaisepäluulon tuote (vierasmaalaisten toiminta kun Suomessa ei ole viimeisen 1000:n vuoden aikana ollut keskimäärin järin mairittelevaa) ja kun vielä joutuu henkilökohtaisesti muukalaisen mukiloimaksi niin tieteellinen johtopäätös on eheällä loogisellä päättelyllä saavutettu.  ;)



« Last Edit: April 09, 2010, 18:32:31 by Isontalon Antti »
"Ihmiskunnan hyvinvointia, sen rauhaa ja turvallisuutta, ei voida saavuttaa ennen kuin sen ykseys on lujasti vakiinnutettu." - Bahá'u'lláh(1817-1892)

Kesis

  • Guest
Re: Vellommeko ennakkoluuloissamme loputtomiin?
« Reply #8 on: April 09, 2010, 22:46:09 »
Jos historian tilastojen valossa tiedetään, että vähemmistöryhmän y edustajan x tullessa vastaan on 50% mahdollisuus, että tämä hyökkää kimppuun. Silloin henkilö tekee tietoonsa perustuvan arvion vähemmistöryhmän y edustajasta x ja laskee itsekseen mitä tilanteessa kannattaa tehdä, väistää vai jatkaa matkaa. Henkilö on tietoinen että hänen asenteensa x:ää kohtaan ei perustu itse henkilöön x, vaan tiedon pohjalta muodostettuun ennakkoluuloon. Siten kyllä, hän on ennakkoluuloinen x:ää kohtaan, mutta tietoon perustuen, ei ylemmyyden tunteeseen, tietämättömyyteen taikka muuhun vastaavaan perustuen.

Se sivistynyt nimi tuolle on kai profilointi  ;)

Hyvä avaus muuten, virallisemmatkaan tahot eivät ole oikein päässeet yhteisymmärrykseen saako tilastoihin perustuen riskienhallinnassa kohdella eri etnisyyksiä eri tavalla. Tuntuu vähän siltä että viranomainen saa, mutta portsari ei, riippumatta hallussaolevan tilastotiedon pätevyydestä.

Ammattimainen profilointi tosin edellyttää siihen koulutettua ammattilaista, joka hyödyntää jonkinnäköisiä tieteellisen metodologian kriteerejä täyttäviä tilastoja.

Tämä "historian tilasto" ja 50 % kuulostaa kuitenkin kaltoin kohdellun diletantin vuodatukselta, eikä vakavasti otettavalta ammattiprofiloinnilta. Määrittelisin sittenkin tämänkin tapauksen tietämättömyyteen perustuvan ennakkoluuloisuuden piiriin. Kuka tahansa harmiton suomalainen rivijannu on tietysti jo äidinmaidossa välittyneen yleissuomalaisen muukalaisepäluulon tuote (vierasmaalaisten toiminta kun Suomessa ei ole viimeisen 1000:n vuoden aikana ollut keskimäärin järin mairittelevaa) ja kun vielä joutuu henkilökohtaisesti muukalaisen mukiloimaksi niin tieteellinen johtopäätös on eheällä loogisellä päättelyllä saavutettu.  ;)





No tuo Simo Hovarin heittohan olikin vain esimerkki "jos... tiedetään..."

Minun kysymykseni on nyt voiko tilastoihin perustuva etninen profilointi olla hyväksyttävää ja jos voi niin millä ehdoilla. Ja toisinpäin, jos se voidaan osoittaa toimivaksi riskienarviointimenetelmäksi, niin voidaanko se silti tuomita ja jos niin millä perusteilla.

Tämä on mielestäni oleellinen kysymys juuri tässä ketjussa. Otsikkohan saattaa olla syytä muuttaa muotoon "Tulevaisuuden turvallisuusajattelu perustuu tehokkaaseen etniseen profilointiin?"

Vai meneeköhän tämä kysymys taas kategoriaan "ei voida keskustella, jos tässä antaa pirulle pikkusormen niin kohta joku ehdottaa piikkilanka-aitauksia"

Offline Sam Karvonen

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1416
Re: Vellommeko ennakkoluuloissamme loputtomiin?
« Reply #9 on: April 10, 2010, 00:00:30 »
Quote
No tuo Simo Hovarin heittohan olikin vain esimerkki "jos... tiedetään..."

Minun kysymykseni on nyt voiko tilastoihin perustuva etninen profilointi olla hyväksyttävää ja jos voi niin millä ehdoilla. Ja toisinpäin, jos se voidaan osoittaa toimivaksi riskienarviointimenetelmäksi, niin voidaanko se silti tuomita ja jos niin millä perusteilla.

Etninen profilointi on ongelmallista kahdessa mielessä: (1) etnisyys on kovin epäselvärajaista ja tieteellisesti vaikeasti hahmoteltava kokonaisuus; (2) jokaista turvallisuusuhaksi määriteltävää etnisen ryhmän jäsentä kohtaan löytyy tuhanseja aivan normaaleja ja rauhanomaisia samaisen ryhmän jäseniä.

Todellinen turvallisuusprofilointi (aihe liippaa läheltä omaa työsarkaani) etenkin terrorismin kohdalla perustuu yksilöllisiin psykologisiin oireiluihin ja toiminnallisiin viitteisiin, jotka puolestaan eivät rajaudu tai painotu etnisesti vaan ovat mahdollisia ihmisellä kuin ihmisellä tietynlaiseen mielentilaan ajautuessaan.
"Ihmiskunnan hyvinvointia, sen rauhaa ja turvallisuutta, ei voida saavuttaa ennen kuin sen ykseys on lujasti vakiinnutettu." - Bahá'u'lláh(1817-1892)

Kesis

  • Guest
Re: Vellommeko ennakkoluuloissamme loputtomiin?
« Reply #10 on: April 10, 2010, 11:42:45 »
Quote
No tuo Simo Hovarin heittohan olikin vain esimerkki "jos... tiedetään..."

Minun kysymykseni on nyt voiko tilastoihin perustuva etninen profilointi olla hyväksyttävää ja jos voi niin millä ehdoilla. Ja toisinpäin, jos se voidaan osoittaa toimivaksi riskienarviointimenetelmäksi, niin voidaanko se silti tuomita ja jos niin millä perusteilla.

Etninen profilointi on ongelmallista kahdessa mielessä: (1) etnisyys on kovin epäselvärajaista ja tieteellisesti vaikeasti hahmoteltava kokonaisuus; (2) jokaista turvallisuusuhaksi määriteltävää etnisen ryhmän jäsentä kohtaan löytyy tuhanseja aivan normaaleja ja rauhanomaisia samaisen ryhmän jäseniä.

Todellinen turvallisuusprofilointi (aihe liippaa läheltä omaa työsarkaani) etenkin terrorismin kohdalla perustuu yksilöllisiin psykologisiin oireiluihin ja toiminnallisiin viitteisiin, jotka puolestaan eivät rajaudu tai painotu etnisesti vaan ovat mahdollisia ihmisellä kuin ihmisellä tietynlaiseen mielentilaan ajautuessaan.

Olen samaa mieltä kaikesta mitä kirjoitat. Mutta tarkennuksena mainittakoon että et vastannut kysymyksiini.

Profilointi mihin tahansa asiaan perustuu joukkoon check pointteja, joiden tuloksien yhdistelmää analysoidaan. Minut on joskus profiloitu sopimattomaksi saamaan luottokorttia vaikka ikinä en ollut maksujani maksamatta jättänyt, koska täyttyivät ehdot "asuu vuokralla", "pääkaupunkiseudulla", "alle 30v", "yksinasuva" ja "mieshenkilö". Uskon että minun lisäkseni siihen aikaan oli tuhansia muitakin jotka kokivat moisen kohtelun epäoikeudenmukaiseksi, mutta laillista se ilmeisesti oli kun luottokunnan toimitusjohtaja kerran esitteli menetelmää julkisuudessa.

En äkkiseltään keksi miksei mahdollisesti todettu jonkun etnisen ryhmän käyttäytymistodennäköisyys antaisi vähintään yhtäläisiä laskennallisia/teoreettisia perusteita lisätä sitäkin tekijää tuohon listaan, mutta ilmeisesti silloin toiminta muuttuisi laittomaksi. Miksi näin? Helposti mieleentuleva vastaus on että etniseen ryhmään kuulumiselleen ei voi mitään, joten sen perusteella ei saa syrjiä. Mutta olisi tuo sukupuolen muuttaminenkin melkoinen operaatio ja sen vaatiminen luottokortin saamisen ehtona on mielestäni hieman yliampuvaa, mutta näinhän minulle käytännössä tapahtui  ;D

Offline Sam Karvonen

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1416
Re: Vellommeko ennakkoluuloissamme loputtomiin?
« Reply #11 on: April 10, 2010, 12:03:31 »
Ymmärrän huomiosi ja osin vastasinkin siihen jo. Etninen profilointi ei ole mielestäni mielekästä sen tähden, koska otanta ja kirjo yhdenkin etnisen ryhmän sisällä on liian suuri hyvän ennustettavuuden takaamiseksi. Turvallisuusuhkaa vastaavat oireiluprofiilit ovat vääjäämättä kaikissa etnisissä ryhmissä murto-osan murto-osia. Muuttujia on yksinkertaisesti liikaa, varsinkin kuin yksi muuttuja on yksilön kyky lopulta valita itse omat tekosensa. Germaine Lindsay oli jamaikalaistaustainen kristitty, joka päätti kääntyä ääri-islamismiin ja ryhtyä itsemurhapommittajaksi. Lähdepä sitten ennustamaan etnisin ja uskonnollisin kriteerein.

Toisaalta Germaine Lindsay oli jo ennen kääntymistään ajatellut seuraavasti "all white people are trash, I'm going to get them all on drugs and kill them off." Nämä henkilökohtaiset psykologiset indikaattorit ovat niitä kriittisiä oireita. Joskus ne liittyvät "päähänpotkituksi" tulemisen ja "saamattomuuden" kokemuksiin, mutta psykologisetkin indikaattorit ovat tietysti monimutkaisempia.
"Ihmiskunnan hyvinvointia, sen rauhaa ja turvallisuutta, ei voida saavuttaa ennen kuin sen ykseys on lujasti vakiinnutettu." - Bahá'u'lláh(1817-1892)

Kesis

  • Guest
Re: Vellommeko ennakkoluuloissamme loputtomiin?
« Reply #12 on: April 10, 2010, 12:39:36 »
Nyt toinen puhuu aidasta, toinen aidanseipäistä  :)

Uskon ymmärtäväni pointtisi, miksi etnistä profilointia ei KÄYTÄNN–SSÄ kannata ainakaan TURVALLISUUSRISKIEN hallintaan käyttää.

Minä yritän pohtia olisiko etninen profilointi PERIAATTEESSA väärin, jos se TEORIASSA toimisi MISSÄ TAHANSA asiassa.

Ja siitä sitten jatkokysymykset jos se on periaatteessa väärin, niin mikä se on se tekijä joka tekee sitä "pahan" ja erottaa sen muista profiloinneista. Tai jos se ei ole periaatteessa väärin, niin millä ehdoilla sitä voisi tehdä (niin että se olisi hyväksyttävää).

Offline Sam Karvonen

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1416
Re: Vellommeko ennakkoluuloissamme loputtomiin?
« Reply #13 on: April 10, 2010, 12:57:26 »
Nyt toinen puhuu aidasta, toinen aidanseipäistä  :)

Uskon ymmärtäväni pointtisi, miksi etnistä profilointia ei KÄYTÄNN–SSÄ kannata ainakaan TURVALLISUUSRISKIEN hallintaan käyttää.

Minä yritän pohtia olisiko etninen profilointi PERIAATTEESSA väärin, jos se TEORIASSA toimisi MISSÄ TAHANSA asiassa.

Ja siitä sitten jatkokysymykset jos se on periaatteessa väärin, niin mikä se on se tekijä joka tekee sitä "pahan" ja erottaa sen muista profiloinneista. Tai jos se ei ole periaatteessa väärin, niin millä ehdoilla sitä voisi tehdä (niin että se olisi hyväksyttävää).


Eihän MIKÄÄN asia ole PERIAATTESSA väärin, jos se oikeasti TOIMISI. Tämä on truismi.  ;) Toisaalta "teoriassa toimimista" ei ole vaan vain käytännössä toimimista, ellei teoriassa toimimisella tarkoita teoreettista johdonmukaisuutta. Tällöin johdonmukaisuus on parempi termi, koska käytännön toimivuus on viime kädessä jokaisen teorian toimivuuden testi. Ja käytännön toimivuutta nimenomaan kyseenalaistin.
« Last Edit: April 10, 2010, 12:59:38 by Isontalon Antti »
"Ihmiskunnan hyvinvointia, sen rauhaa ja turvallisuutta, ei voida saavuttaa ennen kuin sen ykseys on lujasti vakiinnutettu." - Bahá'u'lláh(1817-1892)

Jussi Jalonen

  • Guest
Re: Vellommeko ennakkoluuloissamme loputtomiin?
« Reply #14 on: April 10, 2010, 12:59:51 »
Minä yritän pohtia olisiko etninen profilointi PERIAATTEESSA väärin, jos se TEORIASSA toimisi MISSÄ TAHANSA asiassa.

"Jos".

"Marge, I agree with you -- in theory. In theory, communism works. In theory."
- Homer Simpson.



Cheers,

J. J.