Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma

[Harri]

Pitäisi tukea sellaisia urheilijoita enemmän kuin nykyään kenellä tosiaan on mahdollisuuksia pärjätä ja poistaa tasapäistävä "kaikki pelaa" meininki kilpaurheilusta jo nuorella iällä. Kun kyse on tulosurheilusta tärkeintä ei ole reilu peli vaan voitto. Kuntoaan voi sitten hoitaa vaikka sauvakävelemällä.

Öö, mistä iästä? Mitä ylipäätään tarkoitat? Onko sulla jotain tietoa liikkuvista rahoista vai huvikseksiko haluat vähälahjaisempia kyykyttää?

Jos nyt liikuntapaikkoja ei lasketa, niin pääsääntöisesti tällaisen kilpatoiminnan kustantaa vanhemmat. Kaverini pelasi aikoinaan lätkää A-junioreiden SM-liigassa, eikä edes tämän tasoinen toiminta mitään valtionapuja saanut. Hemmetin kallista touhua, tosin kuulemma jonkun sosiaalitapauksen lahjakas lapsi vapautettiin maksuista, kun harrastus olisi loppunut muuten kuin seinään. Tämä oli tosin ihan muiden vanhempien solidaarisuutta, valtiolla tai kunnalla ei asiaan ollut osaa tai arpaa.

Jos sitä rahaa nyt junioriurheiluun nykyisin jaetaan, niin kakaroille on pirusti hauskempaa pelata vaikka sitä lätkää, kuin pistää sauvakävelemään. Ja kun on kivaa, niin sellaiseen toimintaan osallistutaan. Pysyvätpä lisäksi pois kaduilta kuin toiminta on organisoitua.

Toi sun argumenttis vaikuttaa siltä yhdeltä urheilutoimittajannilkiltä apinoidulta ja tarpeisiisi muokatulta. En nyt muista sen nimeä, mutta se tyyppi kannatti kaukaloväkivaltaa ja oli just sitä mieltä, että lahjattomat pitäisi karsia tyyliin 10-vuotiaana. Tosin ei puhunut mitään rahasta vaan ihan vain siitä, että Nuori Suomi-toiminta tuhoaa suomalaisen joukkueurheilun tason. No oli apinoitu tai ei, niin olet nimimerkkisi veroinen.

[Annushka]

Mitä taiteeseen ja urheiluun tulee, niin paha sanoa. Välillä tulee tosiaan turhautuneena ajatelleeksi, että taiteen ja huippu-urheilun tukemisessa on niin paljon pielessä, että olisi parempi pistää säleiksi koko systeemi. Ei muuta kuin reilu peli ja laissez-faire; sellainen taide ja urheilu, joka tulee toimeen omillaan, saa olla olemassa. Muulla ei ole niin väliksi.

Toisaalta aina kun pääsen siihen vaiheeseen, niin ne maltilliset ja vanhoilliset persoonallisuuteni osat nostavat päätään muistuttaen, että rajanveto on aina pulmallista, ja onhan se hyvä, että taiteelle ja urheilulle lohkaistaan jonkin verran.

Kyseessä on siis hankala asia.

Itse pidän kulttuuria tärkeänä ihmisille. Köyhyys ei ole pelkästään sitä, ettei ole tarpeeksi rahaa, vaan myös sitä ettei ole kulttuurisia ja sosiaalisia mahdollisuuksia. Kulttuuria Suomessa tuetaan kohtuullisen vähän, ja siitä ylipäänsä ollaan hyvin vähän kiinnostuneita politiikan tasolla. Kulttuuriministeriksi voidaan aina heittää joku tyhjäpää hymistelemään siitä kuinka kulttuuri on kivaa ja silleen, tiiäkkö, kulturellia. Eduskunnassa sali käytännössä tyhjentyy kun aiheeksi tulee kulttuuripolitiikka. Suomessa lienee ehkä jonkun tusinan verran ihmisiä, joita kulttuuripolitiikka a) kiinnostaa ja jotka b) tietävät siitä kunnolla jotain. Puolueilla ei Suomessa juurikaan ole kulttuuriin liittyviä ohjelmia tai linjauksia.

Poikkeuksena nyt tietysti Perussuomalaisten vaaliohjelma, jossa suositellaan arjalaista kansallista identiteettiä tukevia toissa ja viime vuosisadan ruotsinkielisiä eliittitaiteilijoita.

Itse näkisin niin, että yhteiskunnan olisi mielellään tuettava kulttuuria paljon nykyistä enemmän. Sillä erittäin tärkeällä erotuksella persujen aivoituksiin tietysti, että politiikan tehtävä ei tule eikä voi olla taiteen hyväksyttävän sisällön määrittely. Kulttuuri pitäisi ensisijaisesti nähdä ihmisistä itsestään lähtevänä, välttämättömänä ja elämää parantavana toimintana.

Se, että kulttuurin pitäisi tulla "toimeen omillaan" on aika hassu ajatus. Ilman yhteiskunnan tukea Suomessakaan ei päätoimisia kirjailijoita olisi olemassa kuin tyyliin Ilkka Remes. Eikä tälläkään hetkellä apurahoja käsittääkseni kyllä jaella mitenkään kaikille ja mille vaan -periaatteella.

[Vestbacka]

Poikkeuksena nyt tietysti Perussuomalaisten vaaliohjelma, jossa suositellaan arjalaista kansallista identiteettiä tukevia toissa ja viime vuosisadan ruotsinkielisiä eliittitaiteilijoita.

Laitatko linkin siihen kohtaan persujen vaaliohjelmaa, josta löysit sanan arjalainen? Tiedoksi sinulle, että suomalaiset eivät ole etnisesti arjalaisia eikä niin ollen myöskään suomalaisuus.

Se, että viime sodan aikaan Saksan SS-joukkoihin hyväksyttyjen suomalaisten katsottiin täyttävän ko. jengin rodulliset vaatimukset, oli puhtaasti poliittinen päätös. Itseasiassa SS-joukoissa palveli myös kaukasuksen muslimeja, jotka eivät ole arjaisia lähelläkään.

Syyllistyt itse täsmälleen samaan mistä syytät Halla-ahoa. Vääristelyyn. Sanaa arjalainen ET L–YDÄ persujen vaaliohjelmasta, joten pyydän sinua korjaamaan valhettasi.

[Annushka]

Laitatko linkin siihen kohtaan persujen vaaliohjelmaa, josta löysit sanan arjalainen? Tiedoksi sinulle, että suomalaiset eivät ole etnisesti arjalaisia eikä niin ollen myöskään suomalaisuus.

Se, että viime sodan aikaan Saksan SS-joukkoihin hyväksyttyjen suomalaisten katsottiin täyttävän ko. jengin rodulliset vaatimukset, oli puhtaasti poliittinen päätös. Itseasiassa SS-joukoissa palveli myös kaukasuksen muslimeja, jotka eivät ole arjaisia lähelläkään.

Syyllistyt itse täsmälleen samaan mistä syytät Halla-ahoa. Vääristelyyn. Sanaa arjalainen ET L–YDÄ persujen vaaliohjelmasta, joten pyydän sinua korjaamaan valhettasi.

Nyt täytyy pahoitella, ilmeisesti kävi niin että kun luin NSDAP:n ohjelman vuodelta 1920 heti Perussuomalaisten vaaliohjelman jälkeen, niin nämä tekstit menivät nyt minulla hieman sekaisin kun ne ovat niin samankaltaisia. Tosiaan, persujen tekstissä ei ole, korostan että ei ole, sanaa "arjalainen".

[Jussi Jalonen]

Itse näkisin niin, että yhteiskunnan olisi mielellään tuettava kulttuuria paljon nykyistä enemmän. Sillä erittäin tärkeällä erotuksella persujen aivoituksiin tietysti, että politiikan tehtävä ei tule eikä voi olla taiteen hyväksyttävän sisällön määrittely. Kulttuuri pitäisi ensisijaisesti nähdä ihmisistä itsestään lähtevänä, välttämättömänä ja elämää parantavana toimintana.

Hah! Viimeisessä virkkeessäsi ryhdyit heti määrittelemään taiteen ja kulttuurin hyväksyttävää sisältöä, aivan yhtä räikeästi kuin Perussuomalaiset konsanaan. Miten määritellään tuo näkemyksesi "elämää parantavasta toiminnasta"? Olisiko esimerkiksi taiteilija Kalervo Palsan ikimuistoinen "Missi paskantaa" tai "Eläkeläinen muistelee" koskaan saanut valtiontukea tuolla kriteerillä? [1]

Mutta tietysti, jos tälle tielle lähdetään, niin mallissasi myös Seppo Lehto saisi epäilemättä sen halajamansa taiteilija-apurahan. Mainitun kansantaiteilijan tuotokset totta vie lähtevät hänestä itsestään, välttämättöminä. Täysin varma en ole siitä, parantavatko ne kenenkään elämää, mutta tämän toteaminenhan olisi juuri sellainen subjektiivinen asia, mitä ei voi tehdä muuten kuin omaksumalla jonkinlainen valta-asema taiteeseen ja sen substanssiin nähden - eli siis määrittelemällä poliittisesti taiteen hyväksyttävä sisältö.

Se, että kulttuurin pitäisi tulla "toimeen omillaan" on aika hassu ajatus. Ilman yhteiskunnan tukea Suomessakaan ei päätoimisia kirjailijoita olisi olemassa kuin tyyliin Ilkka Remes.

Yksityiseen rahaan perustuvat säätiötuet eivät ole sama asia kuin yhteiskunnan tuki. Yhteiskunnan asia taas ei ole tukea jotakuta angstista kirjallisuustieteen loppututkinnon suorittanutta Jukka Nevanlinna-Hännikäistä, joka etsii tukea syvällisen esseekokoelmansa "Suvaitsematon vompatti ja muita kirjoituksia" julkaisemiselle. Etsiköön kustantajan joka on valmis moiseen täpäkkää pistämään.



Best,

J. J.


[1] Lisäys: ... tarkemmin ajatellen, tuskinpa ne saivat muutenkaan.

[Annushka]

Olisiko esimerkiksi taiteilija Kalervo Palsan ikimuistoinen "Missi paskantaa" tai "Eläkeläinen muistelee" koskaan saanut valtiontukea tuolla kriteerillä? [1]

Kalervo Palsan taidehan on ajatuksia herättävää, elävöittävää. Tottavia Palsa on rikastanut suomalaista yhteiskuntaa ja taide-elämää. Minä ehdotan Kalervo Palsalle postuumia elinikäistä apurahaa.

Mutta tietysti, jos tälle tielle lähdetään, niin mallissasi myös Seppo Lehto saisi epäilemättä sen halajamansa taiteilija-apurahan. Mainitun kansantaiteilijan tuotokset totta vie lähtevät hänestä itsestään, välttämättöminä.

Tahdon nyt sinulle, satakuntalainen kun olet, huomauttaa, että Visa Mäkinen on saanut elokuvasäätiön tukea useammalle filmilleen.

Täysin varma en ole siitä, parantavatko ne kenenkään elämää, mutta tämän toteaminenhan olisi juuri sellainen subjektiivinen asia, mitä ei voi tehdä muuten kuin omaksumalla jonkinlainen valta-asema taiteeseen ja sen substanssiin nähden - eli siis määrittelemällä poliittisesti taiteen hyväksyttävä sisältö.

Kaiketi pitäisi lisätä, että hyvä taidehan voi myös ahdistaa suunnattomasti, joten siinä mielessä se ei välttämättä paranna elämää. Kieli on niin rajallinen, se oli ehkä lähimpänä ajatustani se ilmaisu, mutta ei siihen tarvitse niin takertua. Määritteleehän toki nykyäänkin yhteiskunta tietyt rajat taiteelle, tokkopa se Teemu Mäen aikanaan kokeilema kissantappo menisi vieläkään läpi.

Yhteiskunnan asia taas ei ole tukea jotakuta angstista kirjallisuustieteen loppututkinnon suorittanutta Jukka Nevanlinna-Hännikäistä, joka etsii tukea syvällisen esseekokoelmansa "Suvaitsematon vompatti ja muita kirjoituksia" julkaisemiselle. Etsiköön kustantajan joka on valmis moiseen täpäkkää pistämään.

Se ei kyllä ilmeisesti ole nykypäivän Suomessa kauhean hankalaa, julkaisihan tuossa juuri Otava sen Milla Hannulan esikoisteoksen, joka käsittääkseni on aika pitkälti tyylilajiltaan jo moneen kertaan nähtyä ja pureskeltua naivismia ja fantasiaa.

[Kuuma peruna]

Mitä olen huomannut hommalaisten puhuvan kulttuurista, he eivät tiedä siitä muuta kuin että se ei ole syötävää.

[Jussi Jalonen]

Mutta tietysti, jos tälle tielle lähdetään, niin mallissasi myös Seppo Lehto saisi epäilemättä sen halajamansa taiteilija-apurahan. Mainitun kansantaiteilijan tuotokset totta vie lähtevät hänestä itsestään, välttämättöminä.

Tahdon nyt sinulle, satakuntalainen kun olet, huomauttaa, että Visa Mäkinen on saanut elokuvasäätiön tukea useammalle filmilleen.

Aivan oikein. Eikö tämä jos mikä ole hyvä peruste romuttaa moinen tukijärjestely? Rohkenisinpa jopa väittää, että Visa Mäkisen taiteelle myönnetty tuki, samalla kun Seppo Lehto on jäänyt osattomaksi, osoittaa tietynlaisesta kaksoisstandardista.

Muuten olen tuumiskellut, että "Totaalista sotaa"-kokoelmasta pitäisi muokata käsikirjoitus ja ohjata elokuva. Sepon roolin voisi näytellä vaikkapa Jaakko Saariluoma.

Se ei kyllä ilmeisesti ole nykypäivän Suomessa kauhean hankalaa, julkaisihan tuossa juuri Otava sen Milla Hannulan esikoisteoksen, joka käsittääkseni on aika pitkälti tyylilajiltaan jo moneen kertaan nähtyä ja pureskeltua naivismia ja fantasiaa.

Periaatteessa kyllä, mutta kustantamo on jostain syystä näemmä luokitellut sen tietokirjaksi, minkä seurauksena Hannula pyrkinee meidän yhdistykseemme. Vaikka mitäs tuosta, onhan siellä jäsenenä vanhastaan myös dosentti B*ckman, jonka yhteystiedot voi onkia tuolla "etsi asiantuntijaa"-toiminnolla, syötämällä asiasanahakuun vaikkapa "mafia".



Best,

J. J.

[Kourumies]

Mutta tietysti, jos tälle tielle lähdetään, niin mallissasi myös Seppo Lehto saisi epäilemättä sen halajamansa taiteilija-apurahan. Mainitun kansantaiteilijan tuotokset totta vie lähtevät hänestä itsestään, välttämättöminä.

Tahdon nyt sinulle, satakuntalainen kun olet, huomauttaa, että Visa Mäkinen on saanut elokuvasäätiön tukea useammalle filmilleen.

Aivan oikein. Eikö tämä jos mikä ole hyvä peruste romuttaa moinen tukijärjestely? Rohkenisinpa jopa väittää, että Visa Mäkisen taiteelle myönnetty tuki, samalla kun Seppo Lehto on jäänyt osattomaksi, osoittaa tietynlaisesta kaksoisstandardista.

Muuten olen tuumiskellut, että "Totaalista sotaa"-kokoelmasta pitäisi muokata käsikirjoitus ja ohjata elokuva. Sepon roolin voisi näytellä vaikkapa Jaakko Saariluoma.

Se ei kyllä ilmeisesti ole nykypäivän Suomessa kauhean hankalaa, julkaisihan tuossa juuri Otava sen Milla Hannulan esikoisteoksen, joka käsittääkseni on aika pitkälti tyylilajiltaan jo moneen kertaan nähtyä ja pureskeltua naivismia ja fantasiaa.

Periaatteessa kyllä, mutta kustantamo on jostain syystä näemmä luokitellut sen tietokirjaksi, minkä seurauksena Hannula pyrkinee meidän yhdistykseemme. Vaikka mitäs tuosta, onhan siellä jäsenenä vanhastaan myös dosentti B*ckman, jonka yhteystiedot voi onkia tuolla "etsi asiantuntijaa"-toiminnolla, syötämällä asiasanahakuun vaikkapa "mafia".



Best,

J. J.

Asiasta kymmenenteen, joko Agricola-sivuilla on pian arvostelusi sen äärioikeiston juoksutytön hengentuotteesta?

[Annushka]

Köyry jättää ulkonäön kommentoimisen muille foorumeille. Kyseisestä kirjasta kun varmaan saa revittyä sitä asiallistakin kritiikkiä.

[Jussi Jalonen]

Asiasta kymmenenteen, joko Agricola-sivuilla on pian arvostelusi siitä hengentuotteesta?

Postitin sen tänään, niin että kaipa se viikon aikana sinne historiaverkon kirja-arvosteluihin ilmaantuu. Ala-arvoiset habituskommentit voi jättää sille yhdelle filologille, ja valvojat voinevat leikata tuota edellistä viestiä asianmukaisesti.

Odotellessa voi vilkaista vaikka tämän Heikki Kerkkäsen arvostelun, missä on paljon asiaa. Kirjakin on varmasti lukemisen arvoinen.


Best,

J. J.

[Kourumies]

Asiasta kymmenenteen, joko Agricola-sivuilla on pian arvostelusi siitä hengentuotteesta?

Postitin sen tänään, niin että kaipa se viikon aikana sinne historiaverkon kirja-arvosteluihin ilmaantuu. Ala-arvoiset habituskommentit voi jättää sille yhdelle filologille, ja valvojat voinevat leikata tuota edellistä viestiä asianmukaisesti.

Kaikella muotoa. Voinhan poistaa habituskommentit itsekin. Kuten Annushka sanoi, myös asiallisesti voi kritisoida.

Odotellessa voi vilkaista vaikka tämän Heikki Kerkkäsen arvostelun, missä on paljon asiaa. Kirjakin on varmasti lukemisen arvoinen.

Kiitos. Kerkkänen on moneen otteeseen osoittautunut asiantuntevaksi ja fiksuksi kaveriksi, vaikka se kuunteleekin kamalan huonoa musiikkia.

[Annushka]

Aivan oikein. Eikö tämä jos mikä ole hyvä peruste romuttaa moinen tukijärjestely? Rohkenisinpa jopa väittää, että Visa Mäkisen taiteelle myönnetty tuki, samalla kun Seppo Lehto on jäänyt osattomaksi, osoittaa tietynlaisesta kaksoisstandardista.

Muuten olen tuumiskellut, että "Totaalista sotaa"-kokoelmasta pitäisi muokata käsikirjoitus ja ohjata elokuva. Sepon roolin voisi näytellä vaikkapa Jaakko Saariluoma.

En minä tiedä, minusta suomalaisen elokuvakulttuurin evoluutiosta puuttuisi jonkin linkki, mikäli Visa ei olisi ohjannut sellaisia kalkkunaklassikoita kuten "Yön saalistajat" tai "Vapaa duunari Ville-Kalle". Olen tässä pohdiskellut hankkivani Visan koko tuotannon, se on nimittäin julkaistu boksina. Joskus aikoinaan opiskellessani Oulussa meillä oli yliopiston science fiction -kerhossa käytössä sellainen Visa Mäkinen -initiaatioriitti, eli siis uuden jäsenen oli katsottava vapaavalintainen Mäkisen elokuva, alusta loppuun ja ilman taukoja.

Lienet oikeassa siinä, että tässä kontekstissa tosiaan vaikuttaisi siltä, että Seppo Lehdon apurahattomuus todellakin on merkki jonkinlaisesta kaksoisstandardista. Tosin luulen, että se johtuu eniten oikeastaan siitä, ettei Lehto ole koskaan suostunut määrittelemään tuotoksiaan taiteeksi.

[Annushka]

Hehei, tänään on muuten suomalaisen kulttuurin päivä! Kuinka osuvaa että vietämme sitä keskustelemalla Mäkisestä ja Lehdosta.

[Kourumies]

Aivan oikein. Eikö tämä jos mikä ole hyvä peruste romuttaa moinen tukijärjestely? Rohkenisinpa jopa väittää, että Visa Mäkisen taiteelle myönnetty tuki, samalla kun Seppo Lehto on jäänyt osattomaksi, osoittaa tietynlaisesta kaksoisstandardista.

Muuten olen tuumiskellut, että "Totaalista sotaa"-kokoelmasta pitäisi muokata käsikirjoitus ja ohjata elokuva. Sepon roolin voisi näytellä vaikkapa Jaakko Saariluoma.

En minä tiedä, minusta suomalaisen elokuvakulttuurin evoluutiosta puuttuisi jonkin linkki, mikäli Visa ei olisi ohjannut sellaisia kalkkunaklassikoita kuten "Yön saalistajat" tai "Vapaa duunari Ville-Kalle". Olen tässä pohdiskellut hankkivani Visan koko tuotannon, se on nimittäin julkaistu boksina. Joskus aikoinaan opiskellessani Oulussa meillä oli yliopiston science fiction -kerhossa käytössä sellainen Visa Mäkinen -initiaatioriitti, eli siis uuden jäsenen oli katsottava vapaavalintainen Mäkisen elokuva, alusta loppuun ja ilman taukoja.

Visa Mäkisen kunniaksi on sanottava, että hän ei ole ohjannut Ponterosaa (joka sivumennen sanoen on myös Tony Halmeen filmiuran huipennus).