Author Topic: Ei sittenkään maahanmuuttovaalit, Nokian kriisi  (Read 4607 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Offline Julmuri

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3920
  • Pienimunainen fasisti
Re: Ei sittenkään maahanmuuttovaalit, Nokian kriisi
« Reply #15 on: February 15, 2011, 09:47:31 »
Ei suomalaisissa IT-osaajissa ole mitään vikaa. Koodareiden osaaminen kyllä syntyy suurimmaksi osaksi muualla kuin koulussa ja töissähän nuo ovat vuosikaupalla opiskelujen laahatessa, jos valmistuminen edes kiinnostaa. Nokian ongelmana ovat ne lukuisat managerit, jotka tekevät powerpoint esityksiä ties mistä tietämättä toisistaan ja sitten isompi manageri valitsee parhaimman powerpointin minkä lähettää jonnekin ylöspäin.

Tämä on totta ja Elop on tuohon kyllä tarttunut mielestäni ihan oikein ottein. Esimerkiksi aikaisemmin kehittäjät ovat joutuneet olemaan tekemisissä usean eri osaston kanssa ja nyt näitä yhdenmukaistetaan. On tietysti sinänsä aivan luonnollista, että hyvinä aikoina kaikkiin yhtiöihin kertyy ylimääräistä läskiä, jota sitten joudutaan kuorimaan pois. Windows phone vaikuttaa mielenkiintoiselta tuotteelta. Tuskin maltan odottaa, että pääsee kokeilemaan sitä Nokian raudalla.
"Jos Suomi olisi esim. Latvian kaltainen persereikä, meillä ei olisi mitään ongelmaa turvapaikkaturismista" - nimimerkki "kami" Hommaforumilla

Offline M.K.Korpela

  • Full Member
  • ***
  • Posts: 129
Re: Ei sittenkään maahanmuuttovaalit, Nokian kriisi
« Reply #16 on: February 15, 2011, 10:54:03 »
Er wat. Ainakin omassa lafkassa suurin rekrytointiongelma on se että se yo-tasoinen IT-koulutus on niin totaalisen perseestä, ja vaikka paperit yliopistolta olisikin, ei koodaustaito silti ole välttämättä kummoinen. Näkisin että ne paperit saa käteen aivan liian pienellä määrällä sitä konkreettista koodausta jos tarkoitus on oikeasti kouluttaa koodereita. Töitä olisi tarjota mutta hyviä hakijoita ei juuri avoimilta markkinoilta löydy.

Olen itse aikuisopiskelija IT-alalle. Aika hyvä valinta sikäli, että sitten on koneteknikon paperi jo ennestään surkastuvalle alalle ja sitten tietotekniikkainsinöörin paperi uudelle surkastuvalle alalle, eli siis kaksinkertainen tyriminen mitä ammatinvalintaan tulee. Tuohon koodaamiseen voi todeta, että tietysti AMK:ssa pääsee minkä tahansa koodauskurssin läpi 1:llä ilman että vaatimustaso on kovin korkea. Itse pääsin ohjelmoinnin peruskurssin läpi 3:lla ja graafisen ohjelmoinnin 4:lla. Ihan äskettäin alkoi Java-kurssi ja ensi syksynä on C-oliokurssi. Todennäköisesti lisäkurssina - valinnaisena - tulee SQL joskus ensi vuoden loppupuolella. Oma tarkoitus on päästä läpi kaikki koodauskurssit vähintää 4:lla ja korottaa myöhemmin jos joku jää alle, mieluiten tietysti 5 ettei jää epäselvää.

En sanoisi, että opetus ihan P-stä olisi, tietysti suurin osa jää oppilaan omille harteille. Hankkia komealta kalskahtava pahvi jostain laitoksesta ei tietysti ole mikään tae sille että tyyppi (jota ei ole oikein kiinnostanut) osaisi koodata, mutta jos kaverin kaikki koodauskurssit ovat luokkaa 4-5 niin siinä tapauksessa voisi olettaa, että tyyppi on ainakin ollut kiinnostunut, ja että on vähintään hajulla siitä koodista mitä lafka vääntää. Oma lukunsa ovat sitten päättötyöt, joista niistäkin pääsee kyllä läpi nimenomaan läpilaskuna, jos niin haluaa ja ala ei hirveästi kiinnosta. Mutta mikään ei estä kiinnostunutta tyyppiä hankkimasta itselleen päättötyöksi nimenomaan koodaukseen liittyvää aihetta, joka aivan oikeasti on sitten jotain. En vielä tiedä, kuinka hyvin sellaisia päättötöitä sitten on tarjolla. Oikeastaan päättötöiden pitäisikin olla nimeltään näyttötöitä, joissa ainakin kohtalaiset taidot osoitetaan. Jahka koodauskurssit on ensi vuoden alussa pulkassa, yritän saada aiheen joka ei olisi ihan pilipali.

Tämän ketjun aiheeseen liittyen tosin ihan lähiaikoina on sitten todennäköisesti Noksulta ja sen alihankkijoilta purettu pihalle x tuhatta naamaa, joten työmarkkinoilla koodareita taitaa siinä vaiheessa olla tarjolla niin että päät yhteen kolisee. Saattaa siis olla niin, että valmistumisen jälkeen  ensi vuonna käy vain niin, että nykyinen osa-aikainen alaan liittymätön työni vakinaistuu.

EDIT: Tietysti työmarkkinoihin liittyy sitten sellainenkin yksityiskohta, että ensi vuoden alkupuolella olen työnhakijana kahdella AMK-tasoisella todistuksella, mutta samoista (vähistä) paikoista kilpailee hakijoita joilla on yksi yliopistotasoinen todistus.
« Last Edit: February 15, 2011, 11:52:46 by M.K.Korpela »

Offline Username1

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 4383
  • Populismi = energiataloudellisin maailmankuva!
Re: Ei sittenkään maahanmuuttovaalit, Nokian kriisi
« Reply #17 on: February 15, 2011, 11:23:47 »
Ilmeisesti tältäkin palstalta saisi saisi pystyyn uuden Rovio gamesin, joten pystyyn vain. Ensimmäinen peli voisi olla "maahanmuuttokysymys" Nintendo Wiille. Se olisi perinteinen seikkailupeli, jossa pääosissa olisi Jussi Halla-aho, joka tarinan lopussa muuttuu vihervasemmistolaiseksi mokuttajaksi ja maailma pelastuu.
Monikulttuurisuus on rikkaus.

Offline Pro Bono

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 672
  • Maahanmuuttajakriittinen- kriittinenkriittinen
Re: Ei sittenkään maahanmuuttovaalit, Nokian kriisi
« Reply #18 on: February 15, 2011, 12:34:53 »
Ilmeisesti tältäkin palstalta saisi saisi pystyyn uuden Rovio gamesin, joten pystyyn vain. Ensimmäinen peli voisi olla "maahanmuuttokysymys" Nintendo Wiille. Se olisi perinteinen seikkailupeli, jossa pääosissa olisi Jussi Halla-aho, joka tarinan lopussa muuttuu vihervasemmistolaiseksi mokuttajaksi ja maailma pelastuu.
Enemmän kuvittelisin, että se olisi sellainen Angry Birds -tyyppinen, tosin kahteen suuntaan toimiva peli, jossa heiteltäisiin toista leiriä erilaisilla loukkauksilla. Erityisesti saa bonusta siitä, jos teilaa vastapuolen sovittelija-hahmon omalla seksuaalinen patoutuma -kivellä. Vastapuolen rakennelman tuhoaminen onnistuu parhaiten voimakkaimmilla todistettu fakta -kivillä, joskin niiden vähäinen saatavuus pakottaa osapuolet käyttämään teholtaan huomattavasti vähäisempä mielikuvituksellinen loukkaus -kiviä ja tuleen sytytettyjä olkiukkoja. Mielikuvituksellinen loukkaus -kivet voivat olla mitä tahansa natsi- ja kukkahattukivistä jo mainittuun seksuaalinen patoutuma -kiveen tai pelko-, me vie meijän naiset-, ne vie meijän työpaikat -kiviin. Näitä on lukuisia erilaisia ja uusia voi ottaa käyttöön sitä mukaan, kun vanhat loppuvat. Ylemmän tason pelaajilla olisi käytössää jo trollit, jotka lähetetään vastustajan leiriin herättämään hämmennystä, sekä false flag -iskut, joissa kiven heittäminen omaan rakennukseen huijaa pelin luulemaan, että vastustaja on pelannut väärällä vuorolla ja rangaistukseksi antaa alkuperäisen false flag -kiven heittäjälle kolme peräkkäistä heittoa vastustajan niskaan.
« Last Edit: February 15, 2011, 13:38:02 by Pro Bono »
Onko faktan esiintuominen leimaamista?

- Kuuma peruna, 3.2.2011 -

Cls

  • Guest
Re: Ei sittenkään maahanmuuttovaalit, Nokian kriisi
« Reply #19 on: February 15, 2011, 14:09:43 »
Lukion fysiikka antaa mielestäni kohtuullisen hyvän kuvan jo yliopiston fysiikasta, samoin matematiikka. Teorian, johtamisen ja vaikean matematiikan määrä tuskin tulee yhtä puskista fysiikassa ja matematiikassa, kuin tietotekniikassa koodaus ja matematiikka. Monet tietotekniikan aloittavat siis eivät edes tienneet, että tietotekniikassa tarvitsee niin paljon matematiikkaa ja että kurssit ovat lähes pelkästään koodausta.

Er wat. Ainakin omassa lafkassa suurin rekrytointiongelma on se että se yo-tasoinen IT-koulutus on niin totaalisen perseestä, ja vaikka paperit yliopistolta olisikin, ei koodaustaito silti ole välttämättä kummoinen. Näkisin että ne paperit saa käteen aivan liian pienellä määrällä sitä konkreettista koodausta jos tarkoitus on oikeasti kouluttaa koodereita. Töitä olisi tarjota mutta hyviä hakijoita ei juuri avoimilta markkinoilta löydy.

Ja yo-tasoinen IT-koulutus on perseestä, koska pedagogisesti epäpätevät opettajat joutuvat opettamaan alkeita. Alkeiden opetus on kuitenkin se kaikista vaativin osa, jatkoa sitten voikin opettaa jo paljon helpommin ja siihen pedagogisesti epäpätevät luennoitsijat kelpaavat.

Tuota koodauksen määrää tuskin voidaan järkevästi kasvattaa. Yliopisto on suurimmalle osalle liian lyhyt aika kouluttautua alkeista osaajaksi. Ei se työmäärä IT-laitoksella juurikaan eronnut muista koulutusohjelmista. Ongelma on siinä, että aika kuluu perusteiden opettamiseen, kun esim. matematiikassa ja fysiikassa voidaan keskittyä alusta alkaen siihen korkeamman tason asiaan. Jos yliopistoon tulleiden oletettaisiin koodanneen olio-ohjelmointia vaikka pari kurssia lukiossa, niin lähtötasosta päästäisiin aivan eri lopputasolle ja valmistuneiden voitaisiin ehkäpä olettaa osaavankin jotain muutenkin kuin teoriassa.

Näen siis ongelman syynä sen, että peruskoulussa ja lukiossa on liian vähän tietotekniikkaa ja todella harvoin päteviä tietotekniikan opettajia. Aikaisempi kokemus oikeasta tietotekniikasta voisi myös karsia alalle sopimattomia ja ehkä innostaa useampaa alalle.

Tietenkin aivan utopistinen idea, mutta jos pakkoruotsille antaisi vaihtoehdoksi tietotekniikan, niin se voisi olla erityisen suosittu valinta luonnontieteilijöiden keskuudessa ja muuttaa tilannetta paljonkin haittaamatta juuri ollenkaan.

Offline Kylmä

  • Full Member
  • ***
  • Posts: 240
Re: Ei sittenkään maahanmuuttovaalit, Nokian kriisi
« Reply #20 on: February 15, 2011, 14:36:58 »
Mutta onko jossain sitten IT-koulutus yo-tasolla jotenkin erityisesti laadukkaampaa? Koodareille noi "alkeiden opetukset" nyt on yleensä tyystin turhia ja hallussa jo valmiiksi. En usko, että ulkomaillakaan kovat tekijät missään yliopistossa oppivat ohjelmoimaan. Eri asia sitten on tietty esim. intialaiset javaa liukuhihnatyönä työstävät tyypit.

Offline Username1

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 4383
  • Populismi = energiataloudellisin maailmankuva!
Re: Ei sittenkään maahanmuuttovaalit, Nokian kriisi
« Reply #21 on: February 15, 2011, 15:11:14 »
Pro.

No jotain tuohon suuntaan. Siinä yhdistyisi monen palstalaisen kaksi ydinosaamisaluetta, maahanmuuttopolitiikka ja c++ ohjelmointikieli.
Monikulttuurisuus on rikkaus.

Offline evil clown

  • Sr. Member
  • ****
  • Posts: 261
Re: Ei sittenkään maahanmuuttovaalit, Nokian kriisi
« Reply #22 on: February 15, 2011, 15:20:29 »
Kyllä Symbianin suurin ongelma on aina ollut juurikin se että Nokian ulkopuolisten kehittäjien näkökulmasta Symbian on kasa höyryävää paskaa jolle kukaan ei kehitä jossei aivan pakko ole. Vaihtoehdot ovat niin paljon mukavampia, ja kun tähän lisätään Ovi Storen nimellä kulkeva fiasko, ei kolmansia osapuolia juurikaan kiinnosta kehittää sovelluksia Nokian puhelimille. Kuten Apple on näyttänyt, ihmisiä todellakin kiinnostaa muutkin sovellukset kuin ne mitä puhelimen mukana tulee, ja kun App Storessa on vielä ihan oikea mahdollisuus myydä softaa, johtopäätös on selkeä. Uusien julkistuksien puuttuminen taas lienee aika simppeli juttu, tämän tasoisen strategisen suunnan muutoksen jälkeen on kovin vähän työtä tehtynä jota näyttää.

Totta, mutta minusta juuri näistä vaikeuksista oltiin jo pääsemässä ylitse. Aika moni kehittäjä oli kuitenkin investoinut Qt:hen, jolla Nokian uuteen järjestelmään olisi saatu samat sovellukset kuin vanhaankin. Olen tässä viime päivinä lukenut aika sapekkaita kommentteja näiltä kehittäjiltä, koska he tuntevat Nokian vetäneen maton jalkojen alta. Ovi storekin oli viime aikoina alkanut oikeasti kasvamaan.

Valoa tunnelin päässä varmastikin jo näkyi, mutta QTkin on vielä melkoisessa vaiheessa. Ovi Storen kasvusta voin vain sanoa että näin varmasti on, jos puhutaan asennuksista. Rahanteko sitä kautta on edelleenkin erittäin kivuliasta (vrt App Store).

.Net-devauksesta sen verran että työkalut ovat aivan toiselta planeetalta verrattuna Nokian tarjontaan, ja työkalujen mukavuus on tälläkin alalla erittäin tärkeää. Kysele huviksesi asiaa tuntevilta kummallako mielummin koodaisi, Carbidella (so. Eclipsellä) vai Visual Studiolla.. Tähän päälle kun lisätään Microsoftin (myönnettäköön omintakeinen) dokumentaatio ja Symbianin vastaava, niin voittaja on erittäin helppo valita.

Quote
Androidista olen kanssasi samaa mieltä. Ei ole järkeä lähteä jo valmiiksi erittäin kilpailulle alustalle, jossa erottuminen olisi vaikeaa. WP:täkin toki tekevät muut, mutta Nokia saanee muita paremman diilin siihen esim. saa brandata puhelimensa itse, jolloin on tulevaisuudessa mahdollista saada tuo ekosysteemi haltuun lähes yksinoikeudella. Tältä kantilta katsottuna WP:hen siirtymiseen tietysti sisältyy valtavaa potentiaalia. Kuten jo monta kertaa sanottu, en minä ole mikään MS vihaaja ja odotan uusia malleja varovaisen innostuneesti. Samalla se, mitä sanoin nykyisistä asiakkaista ja kehittäjistä sekä heidän tunteestaan, että heidät unohdettiin pitää paikkansa. Windowsiin siirtyminen olisi voinut yhtä hyvin tarkoittaa vain Symbianin vähentämistä, mutta ei lopettamista. Sillä on kuitenkin miljoonia lojaaleita asiakkaita, en käsitä miksi heille ei haluta enää tehdä mitään tämän ja seuraavan neljänneksen jälkeen?
Tilannehan olisi sama vaikka nykyisellä tavalla olisi jatkettu - Symbian^3 muodostaa erittäin pienen osan nykyisin käytössä olevista puhelimista ja QT:n tie eteenpäinkin aukeaa (käytännössä) vasta S3:n myötä.

Quote
Mikäli ei kehitä Nokialle eikä ole investoinut isolla rahalla heidän nykyiseen tuotesukupolveensa, asia on varmasti helpompi niellä. Jokainen tietää, että nykyiseen tuotesukupolveen tulee nyt vähemmän, mitä vaihtoehtoisesa strategiassa olisi tullut. Työpaikat ovat sitten kokonaan oma ikävä juttunsa.

Itse juurikin Nokialle ja Nokian alustoille kehittäneenä (ja sattumalta myöskin WP7lle jonkun verran kehittäneenä), pidän tätä taivaan lahjana.

Er wat. Ainakin omassa lafkassa suurin rekrytointiongelma on se että se yo-tasoinen IT-koulutus on niin totaalisen perseestä, ja vaikka paperit yliopistolta olisikin, ei koodaustaito silti ole välttämättä kummoinen. Näkisin että ne paperit saa käteen aivan liian pienellä määrällä sitä konkreettista koodausta jos tarkoitus on oikeasti kouluttaa koodereita. Töitä olisi tarjota mutta hyviä hakijoita ei juuri avoimilta markkinoilta löydy.

Olen itse aikuisopiskelija IT-alalle. Aika hyvä valinta sikäli, että sitten on koneteknikon paperi jo ennestään surkastuvalle alalle ja sitten tietotekniikkainsinöörin paperi uudelle surkastuvalle alalle, eli siis kaksinkertainen tyriminen mitä ammatinvalintaan tulee. Tuohon koodaamiseen voi todeta, että tietysti AMK:ssa pääsee minkä tahansa koodauskurssin läpi 1:llä ilman että vaatimustaso on kovin korkea. Itse pääsin ohjelmoinnin peruskurssin läpi 3:lla ja graafisen ohjelmoinnin 4:lla. Ihan äskettäin alkoi Java-kurssi ja ensi syksynä on C-oliokurssi. Todennäköisesti lisäkurssina - valinnaisena - tulee SQL joskus ensi vuoden loppupuolella. Oma tarkoitus on päästä läpi kaikki koodauskurssit vähintää 4:lla ja korottaa myöhemmin jos joku jää alle, mieluiten tietysti 5 ettei jää epäselvää.

Ihan mielenkiinnosta, kuinka monta näitä koodauskursseja on ja kuinka paljon (vaikkapa tunneissa) näet että AMK-opiskelija joutuu näissä koodaamaan?

Ja yo-tasoinen IT-koulutus on perseestä, koska pedagogisesti epäpätevät opettajat joutuvat opettamaan alkeita. Alkeiden opetus on kuitenkin se kaikista vaativin osa, jatkoa sitten voikin opettaa jo paljon helpommin ja siihen pedagogisesti epäpätevät luennoitsijat kelpaavat.

Tuota koodauksen määrää tuskin voidaan järkevästi kasvattaa. Yliopisto on suurimmalle osalle liian lyhyt aika kouluttautua alkeista osaajaksi. Ei se työmäärä IT-laitoksella juurikaan eronnut muista koulutusohjelmista. Ongelma on siinä, että aika kuluu perusteiden opettamiseen, kun esim. matematiikassa ja fysiikassa voidaan keskittyä alusta alkaen siihen korkeamman tason asiaan. Jos yliopistoon tulleiden oletettaisiin koodanneen olio-ohjelmointia vaikka pari kurssia lukiossa, niin lähtötasosta päästäisiin aivan eri lopputasolle ja valmistuneiden voitaisiin ehkäpä olettaa osaavankin jotain muutenkin kuin teoriassa.

Kyllä käsittääkseni ainakin TKTL:llä edelleen opetellaan kaiken maailman tekoäly- rinnakkaisohjelmointi- ja käyttöjärjestelmäteoriaa joiden konkreettinen hyöty työuralla kooderina on enemmän tai vähemmän 0. Tutkimuksen kannalta toki mielenkiintoisia, ja esim. käyttöjärjestelmät ovat toki asioita jotka vaikuttavat aivan jokaisen tietoteknologian(:-D) käyttäjän elämään, mutta loppujen lopuksi näiden asioiden kanssa työkseen paiskiii vain murto-osa maailman koodereista.

Omassa lukiossani oli kyllä ohjelmointikurssi, mutta ongelma sielläkin oli ehdottomasti se että nollasta lähtevä innokas opiskelija ei vaan voi olla samalla viivalla asiaa harrastaneiden kanssa. Itselleni nämä olivat lähinnä vitsejä ja tunnit menivätkin usein aivan muissa merkeissä kun opetusta seuraten - opettajan hiljaisella hyväksynnällä.

Itse pidän koodausta käsityönä, jota ei vaan opi tekemättä sitä paljon - kielestä viis. Yksi ohjelmistotuotantoprojekti yliopistossa ja muutama ohjelmointikurssi jossa jonkun ohjelman joutuu tekemään on vähän kuin RSO-tason viulistien opetusohjelma sisältäisi Ukko Nooan ja Pachelbelin Kaanonin ulkoaopettelun, ja lisäksi useita teoriakursseja viulun valmistuksesta ja akustiikasta. Näkökulmani saattaa olla melko elitistinen, kun oma koulutuspohjani on alalta käytännössä 0 ja kaikki oppi on tullut harrastuspohjalta. Kun pääsin lukiosta, koodaustunteja oli alla varmasti yli tuhat.

Yksi ongelma joka itselleni on tullut usein vastaan on se että 80-luvulla koodaus oli yksinkertaisesti helpompi aloittaa kun nykypäivänä. Enää ei kone käynnisty suoraan BASIC-tulkkiin (c-64-tyyliin) ja suorastaan houkuttele tutkimaan asiaa pidemmälle. Siihen aikaan myös asioiden saaminen ruudulle (so. onnistumisen tunteen saaminen) oli kertaluokkaa helpompaa kuin nyt -
10 print "evil clown on paras!!!"
20 goto 10
on täysin eri asia kuin Visual Studio Expressin löytäminen, haku, asennus, omaksuminen ja helpin selailu kunnes jotain vastaavaa ruudulle saa. Toivon että HTML/javascript-maailma alentaisi tätä kynnystä, mutta siinäkin on melkoisia hyppyjä tehtävä ennenkuin ohjelmallisesti sama onnistuu.

Ceterum censeo, Brandöt delenda est.

Offline M.K.Korpela

  • Full Member
  • ***
  • Posts: 129
Re: Ei sittenkään maahanmuuttovaalit, Nokian kriisi
« Reply #23 on: February 15, 2011, 15:24:23 »
Kirjoituksista päätellen taitaa olla aika kova homma edessä AMK-insinöörin saada työpaikka ensi keväänä, varsinkin kun yliopistotasoisia hakijoita on pilvin pimein. Joten tämä käsillä oleva osa-aikainenkin työ saattaa osoittautua tyhjää paremmaksi ...

Joka tapauksessa:

Ongelma on siinä, että aika kuluu perusteiden opettamiseen, kun esim. matematiikassa ja fysiikassa voidaan keskittyä alusta alkaen siihen korkeamman tason asiaan.

Tuota probleemaa voidaan yrittää raadollistaa siten, että koska opintojen aikana pitäisi yrittää saada läpi x määrä kursseja opettajat pyrkivät oikomaan perusteiden opetuksessa tyyliin "mutta tämähän on kaikille selvä" - aivan kuin oppilaat olisivat kaikesta huolimatta jonkinasteisia nörttejä. Tavallaan alkeita yritetään opettaa siten kuin niitä olisi jo sivuttu peruskoulussa/lukiossa.

Asiaa voisi ajatella niin, että kulkuneuvotekniikkaa alettaisiin opettaa siten, että oletuksena on että "no mutta teillä kaikillahan on ollut mopo ja peltoauto, kyllähän te tiedätte että ..."

Offline M.K.Korpela

  • Full Member
  • ***
  • Posts: 129
Re: Ei sittenkään maahanmuuttovaalit, Nokian kriisi
« Reply #24 on: February 15, 2011, 15:55:40 »
Ihan mielenkiinnosta, kuinka monta näitä koodauskursseja on ja kuinka paljon (vaikkapa tunneissa) näet että AMK-opiskelija joutuu näissä koodaamaan?

Tässä pakolliset:

Ohjelmoinnin perusteet C++ (läpi, 3)
Ohjelmointi C++ (läpi, 3)
Java
Ohjelmistotekniikka (läpi, 3)
Olio-ohjelmointi C++
Graafinen ohjelmointi (läpi, 4)
--------------------------------------

Valinnaisia en ole sillä tavalla vielä katsonut, koska ei vielä ihan ajankohtaisia, mutta ainakin nämä (pakko valita vähintään 2 kurssia):

Graafinen ohjelmointi II (otan todennäköisesti)
SQL (ehkä)
Mobiili-Java (ei tietoo)
Symbian (ei kiitti ...)
TCP/IP-ohjelmointi
+ 1-3 vaihtoehtoa joita en juuri nyt muista
-------------------------------------

Paljonko nämä vievät aikaa - voin tietysti puhua vain omasta puolestani. Tarkoitat kenties, että paljonko aikaa opiskelija tarvitsee kouluajan ulkopuolella saadakseen kurssin läpi. Tähän saakka

C++ perusteet, arvosana 3 noin 20 tunnin yrittämällä.
C++ II, arvosana 3 30 tuntia.
Graafinen I, arvosana 4 saatiin noin 20 tunnin työllä.

Nämä ovat siis toistaiseksi aika kevyitä läpisaatavia. Olen itse varannut aikaa seuraaville kursseille siten että

Java 60 tuntia
Oliot 60 tuntia

Näillä tuntimäärillä uskoakseni irtoaa arvosana 4. Jos ihan ballpark-arvioita heittää vaadittavista tuntimääristä, sanotaanko että 20 tuntia (kouluopetuksen lisäksi) riittänee ykköseen, ja sen jälkeen 10-20 tuntia per arvosana. Ei mikään tarkka arvio, tiedän, mutta se on ballpark eikä sen kummempi.

Kaikkiaan, jos ajattelet että pelkästään läpi pääsee noin 20 tunnin työllä per kurssi luentojen lisäksi niin siitähän se summa syntyy, eikä se mikään kummoinen ole jos tyytyy pelkkään läpipääsyyn.

EDIT: Hetkinen, minullahan on ohjelmistotekniikka jo valmis.
« Last Edit: February 15, 2011, 15:58:38 by M.K.Korpela »

Offline evil clown

  • Sr. Member
  • ****
  • Posts: 261
Re: Ei sittenkään maahanmuuttovaalit, Nokian kriisi
« Reply #25 on: February 15, 2011, 17:33:00 »
Paljonko nämä vievät aikaa - voin tietysti puhua vain omasta puolestani. Tarkoitat kenties, että paljonko aikaa opiskelija tarvitsee kouluajan ulkopuolella saadakseen kurssin läpi.

Tarkoitin lähinnä sitä kuinka monta tuntia joutuu istumaan IDEn ääressä - so koodaamaan. Yhteistuntimäärä lienee siis valmistuneella opiskelijalla luokkaa 100-200, joka on mielestäni naurettavan vähän.

Vinkkinä voisin heittää että SQL-kurssi on ehdottomasti kaiken ajan arvoinen jota siihen upotat, aivan järjettömän moni kooderi tekee töitä lähinnä tietokantojen kanssa ja sillä taidolla varmasti irtoaa helpommin töitä kuin mobiili-javalla (joka lienee j2me-settiä eikä androidia?) Mobiili-java kannattanee skipata täysin jossei kurssi tosiaan ole puhtaasti android-maailmaa ja ala kiinnostaa. TCP/IP:kin kuulostaa siltä että nykymaailmassa ei juuri tarvetta ole, kirjastot hoitavan likaisen työn paremmin kuin mihin moni pystyy. OSI-mallin ja TCP/IP:n perusteet on toki hyvä tietää, mutta sen ehtii vapaa-ajallakin jos asia kiinnostaa.

Suosittelisin kyllä tuon 100-200tuntia arvion pohjalta sitä että tekisit jotain ihan harrastuspohjaltakin, monet opensource-projektit ovat erittäin hyviä ponnahduslautoja oikeisiin töihin. Työnantajankin on helpompi bongata asiansa tunteva kooderi jos on jotain konkreettista näyttääkin harjoitustöiden lisäksi.

Yksi koulutusongelma lienee myös alan erittäin nopea muutostahti - kuten Nokiakeissistäkin voidaan havaita, ei Symbian-koodaajille tule olemaan minkäänlaista kysyntää ja tuonkin kurssin on varmaan moni suorittanut..
« Last Edit: February 15, 2011, 17:34:42 by evil clown »
Ceterum censeo, Brandöt delenda est.

Offline Julmuri

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3920
  • Pienimunainen fasisti
Re: Ei sittenkään maahanmuuttovaalit, Nokian kriisi
« Reply #26 on: February 15, 2011, 17:49:39 »
Kyllä Symbianin suurin ongelma on aina ollut juurikin se että Nokian ulkopuolisten kehittäjien näkökulmasta Symbian on kasa höyryävää paskaa jolle kukaan ei kehitä jossei aivan pakko ole. Vaihtoehdot ovat niin paljon mukavampia, ja kun tähän lisätään Ovi Storen nimellä kulkeva fiasko, ei kolmansia osapuolia juurikaan kiinnosta kehittää sovelluksia Nokian puhelimille. Kuten Apple on näyttänyt, ihmisiä todellakin kiinnostaa muutkin sovellukset kuin ne mitä puhelimen mukana tulee, ja kun App Storessa on vielä ihan oikea mahdollisuus myydä softaa, johtopäätös on selkeä. Uusien julkistuksien puuttuminen taas lienee aika simppeli juttu, tämän tasoisen strategisen suunnan muutoksen jälkeen on kovin vähän työtä tehtynä jota näyttää.

Totta, mutta minusta juuri näistä vaikeuksista oltiin jo pääsemässä ylitse. Aika moni kehittäjä oli kuitenkin investoinut Qt:hen, jolla Nokian uuteen järjestelmään olisi saatu samat sovellukset kuin vanhaankin. Olen tässä viime päivinä lukenut aika sapekkaita kommentteja näiltä kehittäjiltä, koska he tuntevat Nokian vetäneen maton jalkojen alta. Ovi storekin oli viime aikoina alkanut oikeasti kasvamaan.

Valoa tunnelin päässä varmastikin jo näkyi, mutta QTkin on vielä melkoisessa vaiheessa. Ovi Storen kasvusta voin vain sanoa että näin varmasti on, jos puhutaan asennuksista. Rahanteko sitä kautta on edelleenkin erittäin kivuliasta (vrt App Store).

Rahanteko tietysti Microsoftin alustalla on helpompaa, koska se tunnetusti rahastaa aivan kaikesta erikseen. Vähän kyllä harmittaa, että tännekin on luultavasti tulossa jossain vaiheessa jenkkityylinen malli, jossa vielä operaattoritkin sitten lukitsevat joitain puhelimen normaaleja ominaisuuksia ja rahastavat niillä erikseen.

QT:n ongelma on ilmeisesti siinäkin, että monelle alustalle porttaus vaatii aina kompromisseja eikä taida olla hirveästi onnistuneita esimerkkejä historiassakaan. Itse en edes yritä väittää tietäväni jotain koodauksesta, koska oma ATK-osaaminen on aika rajoittunutta. Joskus 2000-luvun alussa osasin kohtuullisesti Flashia kun se tuli, mutta sen jälkeen olen ajautunut ihan eri alan töihin, joten sekin vähä on unohtunut.

Quote
.Net-devauksesta sen verran että työkalut ovat aivan toiselta planeetalta verrattuna Nokian tarjontaan, ja työkalujen mukavuus on tälläkin alalla erittäin tärkeää. Kysele huviksesi asiaa tuntevilta kummallako mielummin koodaisi, Carbidella (so. Eclipsellä) vai Visual Studiolla.. Tähän päälle kun lisätään Microsoftin (myönnettäköön omintakeinen) dokumentaatio ja Symbianin vastaava, niin voittaja on erittäin helppo valita.

Oman tietämättömyyteni vuoksi on vaikea ottaa kantaa, mutta kovin erilaisia mielipiteitä asiasta on myös olemassa.

Quote
Mikäli ei kehitä Nokialle eikä ole investoinut isolla rahalla heidän nykyiseen tuotesukupolveensa, asia on varmasti helpompi niellä. Jokainen tietää, että nykyiseen tuotesukupolveen tulee nyt vähemmän, mitä vaihtoehtoisesa strategiassa olisi tullut. Työpaikat ovat sitten kokonaan oma ikävä juttunsa.

Quote
Itse juurikin Nokialle ja Nokian alustoille kehittäneenä (ja sattumalta myöskin WP7lle jonkun verran kehittäneenä), pidän tätä taivaan lahjana.


No, ehkä se on taivaan lahja sinulle, mutta monelle muulle ei. Riippuu siitä mihin on investoinut kuluttajana tai kehittäjänä. Itse päivitin puhelimet tässä pari kuukautta sitten ja vaikka toki katsoin muitakin vaihtoehtoja päädyin Nokiaan kuitenkin monestakin syystä. Se täytyy sanoa, että olin erityisesti N8:n suhteen aika skeptinen, mutta se on erittäin positiviisesti yllättänyt. Vielä kun ilmiselvimmät bugit saadaa korjattua päivityksillä on paketti ainakin minulle se sopivin. Eiköhän se nyt ole aika luonnollista, että jokainen haluaa maksimaalisen tuen sille alustalle mihin on investoinut.
"Jos Suomi olisi esim. Latvian kaltainen persereikä, meillä ei olisi mitään ongelmaa turvapaikkaturismista" - nimimerkki "kami" Hommaforumilla

Offline Schwa

  • Sr. Member
  • ****
  • Posts: 324
Re: Ei sittenkään maahanmuuttovaalit, Nokian kriisi
« Reply #27 on: February 15, 2011, 22:55:17 »
Itseäni huvitti Nokia-jutun ensireaktioissa juuri se, että Symbianista tehtiin jotenkin järvimaisemaan ja Väinö Linnaan verrattava kansallisomaisuutemme rakas osa, jota ulkomaanpelle Elop oli ryhtynyt järkyttävästi pettämään ja häpäisemään. Tämä on varmaan raivopäisin ja asenteellisin koskaan lukemani STT:n uutinen.

Se on mukavaa, että tuhansien ihmisten jääminen työttömäksi on sinusta huvittavaa. Kun mietit asiaa siinä valossa reaktio on ihan oikeutettu, vaikka Elop ei toki siinä ole kuin toteuttajan roolissa. Tosin lähes ensimmäisenä tullessaan Nokialle Elop peruutti Symbian^4:n ja se alennettiin "päivitykseksi". Ei kai se käyttis modernisoidu, jollei sitä tehdä.

Ketjussa onkin jo seikkaperäisesti perusteltu, miksi WP7:aan siirtyminen saattoi olla Nokian vaihtoehdoista paras.

Mitä tulee työpaikkojen menetykseen, niin se on tietenkin ikävää, mutta monet reaktiot ampuivat kyllä melkoisesti yli tässäkin suhteessa. Nokian ja sen alihankkijoiden tulevaisuudessa mahdollisesti/todennäköisesti irtisanomilla softamiehillä on huomattavasti paremmat työllistymismahdollisuudet kuin vaikkapa perusteollisuudesta irtisanotuilla.

Offline Julmuri

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3920
  • Pienimunainen fasisti
Re: Ei sittenkään maahanmuuttovaalit, Nokian kriisi
« Reply #28 on: February 16, 2011, 07:44:00 »
Itseäni huvitti Nokia-jutun ensireaktioissa juuri se, että Symbianista tehtiin jotenkin järvimaisemaan ja Väinö Linnaan verrattava kansallisomaisuutemme rakas osa, jota ulkomaanpelle Elop oli ryhtynyt järkyttävästi pettämään ja häpäisemään. Tämä on varmaan raivopäisin ja asenteellisin koskaan lukemani STT:n uutinen.

Se on mukavaa, että tuhansien ihmisten jääminen työttömäksi on sinusta huvittavaa. Kun mietit asiaa siinä valossa reaktio on ihan oikeutettu, vaikka Elop ei toki siinä ole kuin toteuttajan roolissa. Tosin lähes ensimmäisenä tullessaan Nokialle Elop peruutti Symbian^4:n ja se alennettiin "päivitykseksi". Ei kai se käyttis modernisoidu, jollei sitä tehdä.

Ketjussa onkin jo seikkaperäisesti perusteltu, miksi WP7:aan siirtyminen saattoi olla Nokian vaihtoehdoista paras.

Kaikki eivät ole aivan samaa mieltä:
http://us.mobile.reuters.com/article/idUSLDE71E18N20110215?ca=rdt
http://nokiaplanb.com/

We are a group of nine young Nokia shareholders. All of us have worked with Nokia in different capacities in the past. We plan to challenge the company’s strategy and partnership with Microsoft in the next Annual General Meeting scheduled for May 3, 2011.

Itse olenkin jo seikkaperäisesti selittänyt kuinka minusta nykyisten järjestelmien tulevaisuus pitäisi ratkaista asiakkaiden halujen kautta eikä pakotettuna vaihtona. Olen koettanut nyt eri tavoin selittää, että ei ainakaan minulle ongelma ole se WP (Elop ei puhunut WP seiskasta) itsessään. On ihan mahdollista, että hankin sellaisen joskus.

Quote
Mitä tulee työpaikkojen menetykseen, niin se on tietenkin ikävää, mutta monet reaktiot ampuivat kyllä melkoisesti yli tässäkin suhteessa. Nokian ja sen alihankkijoiden tulevaisuudessa mahdollisesti/todennäköisesti irtisanomilla softamiehillä on huomattavasti paremmat työllistymismahdollisuudet kuin vaikkapa perusteollisuudesta irtisanotuilla.

Vanha konna Eldar Murtazin väittää, että Nokia alkaa julkaisemaan myös Android-puhelimia. No, huhuja riittää.

Olet oikeassa siinä, ettei nämä irtisanottavat insinöörit eivät ole mitään paperimiehiä.
"Jos Suomi olisi esim. Latvian kaltainen persereikä, meillä ei olisi mitään ongelmaa turvapaikkaturismista" - nimimerkki "kami" Hommaforumilla

Offline M.K.Korpela

  • Full Member
  • ***
  • Posts: 129
Re: Ei sittenkään maahanmuuttovaalit, Nokian kriisi
« Reply #29 on: February 16, 2011, 11:17:37 »
Tarkoitin lähinnä sitä kuinka monta tuntia joutuu istumaan IDEn ääressä - so koodaamaan. Yhteistuntimäärä lienee siis valmistuneella opiskelijalla luokkaa 100-200, joka on mielestäni naurettavan vähän.

Vinkkinä voisin heittää että SQL-kurssi on ehdottomasti kaiken ajan arvoinen jota siihen upotat, aivan järjettömän moni kooderi tekee töitä lähinnä tietokantojen kanssa ja sillä taidolla varmasti irtoaa helpommin töitä kuin mobiili-javalla (joka lienee j2me-settiä eikä androidia?) Mobiili-java kannattanee skipata täysin jossei kurssi tosiaan ole puhtaasti android-maailmaa ja ala kiinnostaa. TCP/IP:kin kuulostaa siltä että nykymaailmassa ei juuri tarvetta ole, kirjastot hoitavan likaisen työn paremmin kuin mihin moni pystyy. OSI-mallin ja TCP/IP:n perusteet on toki hyvä tietää, mutta sen ehtii vapaa-ajallakin jos asia kiinnostaa.

Suosittelisin kyllä tuon 100-200tuntia arvion pohjalta sitä että tekisit jotain ihan harrastuspohjaltakin, monet opensource-projektit ovat erittäin hyviä ponnahduslautoja oikeisiin töihin. Työnantajankin on helpompi bongata asiansa tunteva kooderi jos on jotain konkreettista näyttääkin harjoitustöiden lisäksi.

Yksi koulutusongelma lienee myös alan erittäin nopea muutostahti - kuten Nokiakeissistäkin voidaan havaita, ei Symbian-koodaajille tule olemaan minkäänlaista kysyntää ja tuonkin kurssin on varmaan moni suorittanut..

Pitää paikkansa että tuollainen noin 150 tunnin tai noin yhden miestyökuukauden setti on mahdollinen, mutta se on vain worst case- skenaario, jonka voi päätellä arvosanoista. Tietysti voidaan sanoa, että ei niillä todistuksilla koodata eikä arvosanoillakaan, mutta kyllä ne silti jotain kuvastavat. Ja elleivät kuvasta, miksi niitä ollenkaan annettaisiin. Tässä on luonnehdintani siitä, mitä työmäärää arvosanat kuvastavat. Oletuksena on, että hakijalla on todistuksessaan 7-8 varsinaisen koodauksen kurssia, joiden keskiarvosana on:

1-2: Worst case- skenaario, jossa tyyppiä ei ole kiinnostanut. Ykkönen ja kakkonen ovat sama arvosana, kumpikaan ei osaa koodata. Ero ykkösen ja kakkosen välillä on, että jostain kurssista ykkösen saanut tyyppi on laiskan lisäksi myös tyhmä: ei ole viitsinyt nähdä sitä 10 tunnin vaivaa saadakseen kosmeettisen parannuksen 1 -> 2 per kurssi. Tällä keskiarvovälillä hakijan voi olettaa tehneen työtä noin 150 tunnin arvosta.

3: On oletettavaa, että hakija on saanut opintonsa alkuun ja poikkeaa jo 1-2 keskiarvosta jonkin verran. Mutta on otettava huomioon varsin alhainen vaatimustaso - koulutuksessa on mahdollista saada kohtalaisen hyviä arvosanoja melko pienin panostuksin, ja tässä mielessä AMK:n koodauskurssin arvosana 3 kuvastaa aloitettua mutta kesken jätettyä panostusta. Oletettavasti voidaan luokan 1-2 työmäärään panna nokkiin 50-100 tuntia jolloin työmäärä todennäköisesti on ollut tuollaista 200-250 tunnin luokkaa. Kolmonen on meriselitysten arvosana.

4: Vasta nyt pitäisi alkaa keskustella, sikäli kun oletuksena ovat "normaalit" työmarkkinat jolloin sisään otetaan uusia työntekijöitä otsakkeella nuorempi ohjelmistosuunnittelija. 4 vaatii jo hieman enemmän kuin edelliset arvosanat, ja hakijan voidaan olettaa jo tuntevan perusasiat ei ainoastaan paperilla. Ei suinkaan mikään valmis kaveri, mutta työtuntimääränä hakijan voidaan olettaa panostaneen edellisiä noin reilut 100 tuntia enemmän noin 300-400 tunnin arvosta.

Sitten 5:n tyyppi osaa todella jo jotain ja on panostanut opintoihinsa vakavasti otettavan määrän aikaa. Kokonaisuutena AMK:n koodauskurssin "perusarvosanan" pitäisi olla 4, ottaen huomioon alhainen vaatimustaso. Jos kursseja on 7-8, yksi tai kaksi kurssia ehkä voi meriselittää miksi ne ovat 3, muttei enempää. Sitten erikseen tulee vielä päättötyö joka sekin vie aikaa tyyppiä 100 tuntia, mutta on aika epätodennäköistä että 1-2 tyyppi on lähtenyt tekemään koodausaiheista päättötyötä, ja kaukaa haettua se on myös sellaiselle kaverille jonka hallitseva arvosana on 3 eikä 4. Selitys on yksinkertainen: ellei osaa koodata, on mahdotonta tehdä koodausaiheista päättötyötä. Ei koodausaiheisen päättötyön tekeminen ole mahdollista kaverille, jonka hallitseva arvosana on alle 4.

En usko että omani jää ainakaan alle 400, ja on ehkä korjattava edellistä postausta siten että minulle pari kurssia ei lähtenyt ihan nollasta. Teollisuudessa ehdin kyllä tutustua erilaisiin graafisiin systeemeihin, vaikken mikään käyntiinajaja ollutkaan. Graafinen puoli on tyyppiä "pumppu A lähtee käyntiin ja sen virtaus näkyy mittarissa B, ja lämpötila näytöllä C" ja sitä rataa. Graafinen ohjelmointi itse asiassa jäikin vähän kaivelemaan, koska ottaen huomioon että minulla oli jo kohtalaisesti taustaa siitä olisi pitänyt saada 5, se jäänee korotettavaksi, tosin on sanottava että graafinen puoli ei ole samanlaista koodiriviä kuin C++, vaan graafisessa laitetaan valmiita kuvakkeita haluttuun järjestykseen ja yhdistellään niitä. SQL:stä tiedän teollisuuden kautta sen verran, että SQL ei ole mikään "koodausjulkkis" mutta se on kaikkialla. Olipa sitten kyseessä teräs- tai lasitehdas, tuotanto menee SQL-taustaisiin tietokantoihin ihan online ilman että Kauppalehti repii lööppejä, joten korotetaan tuo äsköisen postauksen "ehkä" luokkaan varmasti. SQL:stä ei puhuta kovin paljon, joten se jää monelta varjoon.


« Last Edit: February 16, 2011, 11:26:50 by M.K.Korpela »