Author Topic: Etninen erottelu koulussa  (Read 18139 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Offline Kourumies

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 3094
Re: Etninen erottelu koulussa
« Reply #120 on: April 29, 2012, 21:58:21 »
En mä ihan pääse perille Iamhumanin tekstistä. Vertaatko maahanmuuttajataustaisia oppilaita vanhoihin rassattaviin Ladoihin?


Lapset ovat luonnostaan oppimiskykyisiä ja uteliaita, ja esimerkiksi somalilapsella on juuri lapseutensa vuoksi erittäin paljon kykyä sosiaalistua joksikin muuksi kuin kämykliseen mukaiseksi kamelipaimensomaliksi. Lapsen vertaaminen rassattavaan Ladaan olisi epäinhimillistävää rasismia, jos se ei olisi vertauskuvana niin läpeensä idioottimainen. Tosin kämyillä tämä ihmisten vertaaminen erilaisiin elottomiin ja sieluttomiin esineisiin on aika tavallinen tapa.
Aiemmin nimellä Köyry Väyränen tunnettu artisti.

Offline Vongoethe

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 6074
Re: Maahanmuuttaja- ynnä muut kiintiöt
« Reply #121 on: May 02, 2012, 11:28:27 »
Husein Muhammed: Maahanmuuttajaoppilaille pikemminkin minimikiintiöt

Quote from: [url=http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/104808-maahanmuuttajaoppilaille-pikemminkin-minimikiinti%C3%B6t]Husein Muhammed, Uusi Suomi - Puheenvuoro, 2.5.2012 10:52[/url]

Helsingin Sanomat kertoi kaupunkisivuilla 29.4. siitä, että osa opettajista harkitsisi enimmäiskiintiöitä maahanmuuttajaoppilaille. Aiemman tutkimuksen mukaan enemmistö vanhemmista pääkaupunkiseudulla kannattaa tällaisia kiintiöitä. Kiintiöitä perustellaan sillä, että monen maahanmuuttajataustaisen oppilaan suomen kielen taito on koulua aloittaessa usein heikko. Liian monen heikosti suomea osaavan läsnäolo samassa luokassa vaatii opettajalta erityistä huomiota, mikä voi vähentää muiden oppilaiden mahdollisuutta saada riittävää ja tehokasta opetusta.

Jos taas koulussa on vain vähän suomenkielisiä oppilaita, maahanmuuttajalapsilla on huonommat mahdollisuudet oppia suomen kieltä. Myös kontaktit valtaväestöön voivat jäädä vähäisiksi.

 

Maahanmuuttajatausta ei kuitenkaan ole oikea kriteeri koulujen kohtaamien haasteiden ratkomiseen. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Osa on syntynyt Suomessa ja osaa kieltä yhtä hyvin kuin kantaväestöön kuuluvat koululaiset. Osa taas on vasta muuttanut maahan eikä juurikaan osaa kieltä.

Aiemmin Suomessa lapsen koulu määräytyi sen mukaan, millä alueella hän asui. Nyt valinnanvapautta on lisätty niin, että vanhemmat voivat päättää periaatteessa vapaasti, mihin kouluun lapsensa panevat. Samaan aikaan jotkut haluavat rajoittaa maahanmuuttajataustaisten vanhempien mahdollisuutta valita edes lähikoulu lapselleen.

Oppilaiden sulkeminen pois koulusta siksi, "että koulussa on liikaa maahanmuuttajia" olisi yhtä väärin kuin jos suomalaissyntyisiltä koululaisilta evättäisiin mahdollisuus päästä lähikouluun sillä perusteella, että sen "suomalaissyntyisten kiintiö" on täynnä. Käytännössä kaikissa Länsi-Euroopan maissa on suhteellisesti Suomea enemmän maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Muissa maissa ei kuitenkaan tiettävästi ole vastaavia kiintiöitä.

 

Jos kiintiöiden uskotaan olevan ainoa oikea ratkaisu, toisenlaiset kiintiöt toimisivat todennäköisesti paljon tehokkaammin: asetetaan maksimikiintiöiden sijaan minimikiintiöt. Jokaisen koulun tulisi ottaa vastaan esimerkiksi viisi prosenttia maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Oppilailta ei saisi evätä koulupaikkaa lähikoulusta, mutta heitä pitäisi houkutella myös niihin kouluihin, joissa ei ole paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita.

Kiintiöt eivät siis koskisi suoraan oppilaita vaan oppilaitoksia. Kouluille tavoitteeksi asetettu maahanmuuttajaoppilaiden minimikiintiö yhtäältä vähentäisi riskiä maahanmuuttajaoppilaiden kasautumisesta tiettyihin kouluihin. Toisaalta ne koulut, joissa on vähän maahanmuuttajataustaisia oppilaita, monipuolistuisivat ja niiden oppilaat saisivat kasvaa yhdessä erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa.

Onhan tuossa tietysti se juttu, että maahanmuuttajia nyt ei aivan joka kunnassa asu. Kovin Helsinki-keskeistä kirjoittelu yleensäkin.
« Last Edit: May 02, 2012, 11:31:54 by Vongoethe »
Solitudinem faciunt, pacem appellant.

Offline Maivei

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 1776
Re: Maahanmuuttaja- ynnä muut kiintiöt
« Reply #122 on: May 02, 2012, 18:29:12 »
Husein Muhammed: Maahanmuuttajaoppilaille pikemminkin minimikiintiöt

Quote from: [url=http://huseinmuhammed.puheenvuoro.uusisuomi.fi/104808-maahanmuuttajaoppilaille-pikemminkin-minimikiinti%C3%B6t]Husein Muhammed, Uusi Suomi - Puheenvuoro, 2.5.2012 10:52[/url]

Helsingin Sanomat kertoi kaupunkisivuilla 29.4. siitä, että osa opettajista harkitsisi enimmäiskiintiöitä maahanmuuttajaoppilaille. Aiemman tutkimuksen mukaan enemmistö vanhemmista pääkaupunkiseudulla kannattaa tällaisia kiintiöitä. Kiintiöitä perustellaan sillä, että monen maahanmuuttajataustaisen oppilaan suomen kielen taito on koulua aloittaessa usein heikko. Liian monen heikosti suomea osaavan läsnäolo samassa luokassa vaatii opettajalta erityistä huomiota, mikä voi vähentää muiden oppilaiden mahdollisuutta saada riittävää ja tehokasta opetusta.

Jos taas koulussa on vain vähän suomenkielisiä oppilaita, maahanmuuttajalapsilla on huonommat mahdollisuudet oppia suomen kieltä. Myös kontaktit valtaväestöön voivat jäädä vähäisiksi.

 

Maahanmuuttajatausta ei kuitenkaan ole oikea kriteeri koulujen kohtaamien haasteiden ratkomiseen. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Osa on syntynyt Suomessa ja osaa kieltä yhtä hyvin kuin kantaväestöön kuuluvat koululaiset. Osa taas on vasta muuttanut maahan eikä juurikaan osaa kieltä.

Aiemmin Suomessa lapsen koulu määräytyi sen mukaan, millä alueella hän asui. Nyt valinnanvapautta on lisätty niin, että vanhemmat voivat päättää periaatteessa vapaasti, mihin kouluun lapsensa panevat. Samaan aikaan jotkut haluavat rajoittaa maahanmuuttajataustaisten vanhempien mahdollisuutta valita edes lähikoulu lapselleen.

Oppilaiden sulkeminen pois koulusta siksi, "että koulussa on liikaa maahanmuuttajia" olisi yhtä väärin kuin jos suomalaissyntyisiltä koululaisilta evättäisiin mahdollisuus päästä lähikouluun sillä perusteella, että sen "suomalaissyntyisten kiintiö" on täynnä. Käytännössä kaikissa Länsi-Euroopan maissa on suhteellisesti Suomea enemmän maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Muissa maissa ei kuitenkaan tiettävästi ole vastaavia kiintiöitä.

 

Jos kiintiöiden uskotaan olevan ainoa oikea ratkaisu, toisenlaiset kiintiöt toimisivat todennäköisesti paljon tehokkaammin: asetetaan maksimikiintiöiden sijaan minimikiintiöt. Jokaisen koulun tulisi ottaa vastaan esimerkiksi viisi prosenttia maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Oppilailta ei saisi evätä koulupaikkaa lähikoulusta, mutta heitä pitäisi houkutella myös niihin kouluihin, joissa ei ole paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita.

Kiintiöt eivät siis koskisi suoraan oppilaita vaan oppilaitoksia. Kouluille tavoitteeksi asetettu maahanmuuttajaoppilaiden minimikiintiö yhtäältä vähentäisi riskiä maahanmuuttajaoppilaiden kasautumisesta tiettyihin kouluihin. Toisaalta ne koulut, joissa on vähän maahanmuuttajataustaisia oppilaita, monipuolistuisivat ja niiden oppilaat saisivat kasvaa yhdessä erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa.

Onhan tuossa tietysti se juttu, että maahanmuuttajia nyt ei aivan joka kunnassa asu. Kovin Helsinki-keskeistä kirjoittelu yleensäkin.


Kuinkahan moni koulua aloitttava lapsukainen jostain itäkeskuksen lähiöstä haluaa tuttujen kaverien sijasta mennä johonkin hevonkuuseen kiintiömamuksi valkoiseen kouluun.
Vähän realismia toivoisin tuohon ihmismielen insiröintiin.