Author Topic: Jotain ihan muuta: hyvää luettavaa  (Read 20658 times)

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

Timo Anttila

  • Guest
Re: Jotain ihan muuta: hyvää luettavaa
« Reply #60 on: March 26, 2012, 13:01:19 »
Jälleen hyvää kamaa munkki Serafimilta: MISSÄ ON LIIKAA, SIELTÄ PUUTTUU JOTAKIN - Juutalaisen huumorin maailma, Kirjapaja.

Harri

  • Guest
Re: Jotain ihan muuta: hyvää luettavaa
« Reply #61 on: March 27, 2012, 15:17:12 »
Ei luettavaa, vaan katsottavaa. Bir zamanlar Anadolu'da (Once Upon a Time in Anatolia). En ole nähnyt, mutta ihastuin traileriin, pakko nähdä:
http://www.imdb.com/title/tt1827487/

Meillä on täällä myös tällainen Audiovisuaalinen tärppiketju.

Harri

  • Guest
Re: Jotain ihan muuta: hyvää luettavaa
« Reply #62 on: April 22, 2012, 03:42:08 »
Tupakkaoikeudenkäynneistä tutun oikeustieteen tohtorin Erkki Aurejärven tuore pamfletti Tupakkateollisuuden kuolemankauppiaat on kyllä säväyttävää luettavaa. Tupakkateollisuuden propagandakoneisto ja sen käyttämät keinot tuovat totisesti mielleyhtymiä myös palstallamme yleisemmin käsiteltyihin aiheisiin. Plussaa myös kotimaisesta näkökulmasta tähän valheiden vyyhtiin.

Offline Reija Härkönen

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 676
Re: Jotain ihan muuta: hyvää luettavaa
« Reply #63 on: April 24, 2012, 17:16:21 »
Kädessäni on Kevätpörriäinen, jokavuotinen kooste helsinkiläisten koululaisten kirjoituksista. Ajattelin jakaa kanssanne joitakin oppilaiden evästyksiä uudelle presidentille.

Quote
Presidentti, hoida tehtäväsi hyvin. Ole ahkera ja hymyile. Pidä Suomea tasapainossa. Ole vieraanvarainen. Kohtele Suomen lapsia hyvin.
Benjamin Cibulka 2. lk
Quote
Toivon presidentille että hän olisi hyvä presidentti, ja hänestä kaikki ihmiset olisivat tasa-arvoisia, ja haluankin että hän on Suomen paras presidentti.
Mohamed Ahmed 6 B

Quote
Viime aikoina on puhuttu paljon presidenttien mielipiteistä ja kommenteista. Presidentin pitäisi itse ymmärtää mikä on varmaa, mahdollista vai mahdotonta.
Presidentin tulisi myös miettiä, mitä koko Suomi ajattelee juuri tästä hänen kommentista.
Aino Alatupa 4 C

Quote
Otathan huomioon vanhukset, vammaiset ihmiset, lapset ja aikuiset. Älä anna liikenteen turmella heitä. Yritäthän selvittää kaiken ristiriidan muiden maiden kanssa.
Liikenteestä voisi tehdä vielä turvallisemman. Roskiksia voisi lisätä enemmän kaduille.
Sani Ahru 5 B

Offline Ilkka

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 805
Re: Jotain ihan muuta: hyvää luettavaa
« Reply #64 on: April 30, 2012, 16:36:30 »
Uskontoketjun innoittamana:

http://www.nettikirjakauppa.com/fin/tuotekategoriat/?id=33&selProduct=2915&selGroup=71

   
Autiotalo - William Paul Young

Offline Vongoethe

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 6074
Re: Jotain ihan muuta: hyvää luettavaa
« Reply #65 on: May 02, 2012, 14:57:21 »
Jah, Ilkka innostunut uskiskirjoista. Mikäpä siinä, itsekin luin aikoinani noita tuollakin esillä olevia Bodie ja Brock Thoenen kirjoja.

Umberto Econ Ruusun nimi oli aikoinaan lukuelämys, voisi olla vieläkin. Il cimitero di Praga, englanniksi The Prague Cemetery on nyt näköjään ilmestynyt myös suomeksi, liitänpä tähän Jukka Petäjän arvion Hesarin eilisestä digilehdestä.

Quote from: [url=http://www.hs.fi/verkkolehti/kulttuuri/20120501/artikkeli/Ennakkoluulojen+aave+kummittelee+Euroopassa/1329103952321]Helsingin Sanomat Tiistaina 1.5.2012[/url]

KIRJAT

Umberto Eco: Prahan kalmisto (Il cimitero di Praga). Suom. Helinä Kangas. WSOY. 521 s. 36 e.

Ennakkoluulojen aave kummittelee Euroopassa

Umberto Eco kuvaa 1800-luvun ideologista murrosta, joka ennakoi holokaustia 1900-luvulla.


Jukka Petäjä



Umberto Econ Prahan kalmisto -romaania on syytetty antisemitismistä.

On helppo nähdä, miksi Umberto Econ historiallinen romaani Prahan kalmistot on synnyttänyt kiivaita reaktioita ja kiukkuisia syytöksiä antisemitismistä. Jo 80 vuotta täyttänyt italialaiskirjailija nimittäin solvaa juutalaisia ja juutalaisuutta lähes suu vaahdossa ja paljastaa juutalaisten kieron salaliiton maailman valloittamiseksi.

Tai ollakseni tarkempi: äänessä ei ole tietenkään Eco vaan hänen kuudennen romaaninsa päähenkilö kapteeni Simone Simonini, viekas ja kiero notaari, antikvariaatin pitäjä, vakoilija, väärentäjä ja ilmiantaja. Italian yhdistymisen jälkimainingeissa Italiasta Pariisiin emigroitunut Simonini ei tosin paljastu kovin ronkeliksi mieheksi, sillä rahasta hän on valmis mustamaalaamaan kaikki ikään, sukupuoleen tai rotuun katsomatta.

Siksi todellisia ja keksittyjä salaliittoja vilisevässä romaanissa saavat kuulla kunniansa vähän kaikki.

Simonini sukkuloi Euroopan hullun vuoden, nousevan nationalismin, sosialismin, väkivallan, kapinoiden, terrorin ja poliittisen kuohunnan myllertämässä aateilmastossa. Siinä tuiverruksessa hän yrittää säilyä hengissä salaisen poliisin kätyrinä. Pakka on sen verran sekaisin, että eilispäivän ystävät ovat vihollisia jo huomenna.

Parhaimmillaan Prahan kalmisto on hauska ja leikittelevä romaani, mutta varsin usein sen lukeminen muuttuu työlääksi, koska proosa kadottaa sisään menevän mielensä ja kerronta hiipuu historiallisen ja filosofisen aineiston latteaksi esittelyksi. Tällöin Simoninista tulee pikemminkin ideologinen ja narratiivinen käsinukke kuin ajan virtaan sukeltava henkilöhahmo, joka eläisi omillaan.

Oman - paikoin viehkonkin - pintavireen luo se, että Prahan kalmisto on sekä puhtaasti historiallinen että historialla leikittelevä romaani. Tämä näkyy myös kerronnallisessa rakenteessa. Vaikka tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun jälkimmäiselle puoliskolle, kerronta kutoutuu 1700-luvun metakirjalliseen perinteeseen. Dokumentoitua historiaa ponnahduslautana hyödyntävä tarina etenee Laurence Sternen ja Henry Fieldingin hengessä, vaikka Eco käyttääkin yhtenä pohjatekstinä Alexandre Dumasin romaania Josef Balsamo, joka tarjoaa omiin tarkoitusperiin taipuvan salaliittojen arkkimallin Simoninille.

Juuri todelliset mutta ennen kaikkea keksityt salaliitot ovat kapteeni Simoninin myyntiartikkeli, jolla hän rahastaa ja palvelee eri maiden salaista poliisia. Tärkeintä on ennakkoluulojen hyödyntäminen ja niiden vahvistaminen. Tässä pelissä salainen poliisi haluaa saada käsiinsä minkä tahansa keksitynkin raportin, jonka voi esittää hallitukselle aitona asiakirjana.

Myös temaattinen polttopiste on hajakeskitetty - kuten romaanin kerronnan malli. Romaani nimittäin kurottuu 1900-luvulle, vaikka se kuvaakin 1800-lukua.

Voisi väittää, että Eco haluaa osoittaa, että Prahan kalmiston raadollisesti ruumiillistama 1800-luvun ksenofobiaa hyödyntävä aatteellinen murros luo juuri sen maaperän, joka mahdollistaa 1900-luvulla Adolf Hitlerin valtaannousun ja juutalaisten joukkotuhon.

Kapteeni Simonini on mukana polveilevassa hankkeessa, joka lopulta synnyttää juutalaisten maailmanlaajuisen salaliiton paljastavan asiakirjan Siionin viisaiden pöytäkirjat. Tästä väärennetystä dokumentista tuli sekä natseille että arabinationalisteille väline oikeuttaa säälimätön antisemitismi.

Simonini ei askaroi yksinomaan juutalaisten vastaisen materiaalin kerääjänä, vaan hän käy samalla tarmolla myös vapaamuurarien ja Giuseppe Garibaldin punapaitojen kimppuun. Simonini paljastuu jopa Garibaldin kirjanpitäjän, kirjailija Ippolito Nievon murhaajaksi. Siinä mielessä lukijan täytyy seurata tarkasti Simoninin puheita, koska moraaliton kapteeni on myös moninkertainen murhaaja.

Hakeeko hän synninpäästöä puhutellessaan lukijaa?

Romaanina Prahan kalmisto on vähintäänkin ongelmallinen. Sen mekanistisuutta lisää sekin, että Eco on postmodernisti lyönyt rikki Simoninin kiinteän minän ja luonut hänelle toisenkin identiteetin apotti Dalla Piccolana.

Siinä mielessä mitään yllätystä ei tule, että pimeyden voimat kuljettavat molempia minuuksia historian hämärissä huoneissa.

Romaani kaatuu omaan yltäkylläisyyteensä. Se on liian ensyklopedistinen. Se ei hengitä.

Hyvä esimerkki haukotuttavaksi tylsyydeksi kääntyvästä epäonnistuneesta huipennuksesta on henkimaailman yhteyden saavan Dianan kohtalon täyttymys. Siihen verrattuna Thomas Mannin kuvaus spiritistisestä istunnosta Taikavuoressa on inspiroitunutta proosaa.

Mutta entä se tärkein? Puhuuko Umberto Eco myös omasta ajastamme? Voiko romaanin lukea myös siten, että korvaa juutalaiset arabeilla? Toivottavasti ei.

POIMINTA

Näin romaanissa ilkeillään


  "Saksalaisia olen tuntenut, ja olen jopa tehnyt heille töitä: alin kuviteltavissa oleva ihmislaji. Saksalainen tuottaa keskimäärin kaksi kertaa enemmän ulostetta kuin ranskalainen."

  "Saksalaisille on tyypillistä bromhidroosi, eli poikkeuksellisen epämiellyttävä hienhaju, ja heidän virtsansa sisältää todistetusti kaksikymmentä prosenttia typpeä, kun muilla roduilla sitä on ainoastaan viisitoista."

  "Ranskalaiset ovat pahoja. He tappavat silkasta ikävystymisestä. Ranska on ainoa maa, joka piti kansalaisensa vuosikausia työntouhussa katkaisuttamalla heillä toistensa kauloja, kunnes Napoleon keksi ohjata heidän vihansa muihin rotuihin."

  "Ranskalaiseksi päätin tulla siksi, että en enää kestänyt olla italialainen. Syntyjäni piemontelaisena koin olevani vain karikatyyri gallialaisesta, ja vielä ajatuksiltani rajoittuneempi. Mikä tahansa uusi asia lamaannuttaa piemontelaiset."

  "Italialainen on epäluotettava, valheellinen, alhainen, petollinen, hän tarttuu mieluummin tikariin kuin miekkaan, ennemmin myrkkyyn kuin lääkkeeseen."

  "Juutalainen. . . on turhamainen kuin espanjalainen, sivistymätön kuin kroaatti, ahne kuin levanttilainen, kiittämätön kuin mustalainen, likainen kuin englantilainen, lipevä kuin kalmukki, ylimielinen kuin preussilainen ja juoruileva kuin astilainen."


Simone Simoninin näkemyksiä Umberto Econ romaanissa Prahan kalmisto.


Benjamin Balintin arvio (englanniksi) Ha'aretz-lehdessä
« Last Edit: May 02, 2012, 15:17:21 by Vongoethe »
Solitudinem faciunt, pacem appellant.

Offline Vongoethe

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 6074
Re: Jotain ihan muuta: hyvää luettavaa
« Reply #66 on: May 02, 2012, 20:15:12 »
Solitudinem faciunt, pacem appellant.

Offline Username1

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 4383
  • Populismi = energiataloudellisin maailmankuva!
Re: Jotain ihan muuta: hyvää luettavaa
« Reply #67 on: June 26, 2012, 17:10:30 »
Euroopan häpeä, kirjoittanut Eva Bjurwald...

Rasistien voittokulku...

Ei ehkä mikään mullistava tietopaketti, mutta antaa kyytiä kaikenlaiselle rasismille ja kaikenlaisille rasisteille...

Eli kyytiä saavat niin oikeistolaiset että vasemmistolaiset islamfoobikot, radikaali islam, islamfobia, oikeistolaiset ja vasemmistolaiset antisemitistit, pro-palestiinaliikkeet vasemmalta kuin sitten pro-israel yms yms...

Kaikki siis saa tasapuolisesti turpiinsa!
Monikulttuurisuus on rikkaus.

Harri

  • Guest
Re: Jotain ihan muuta: hyvää luettavaa
« Reply #68 on: June 26, 2012, 17:16:33 »

Euroopan häpeä, kirjoittanut Eva Bjurwald...


Tästä oli jo edellisellä sivulla. Mutta ei se mitään, on siinä määrin suositeltava tapaus. Kirjalijan etunimi on muuten Lisa, ei Eva.


Offline Username1

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 4383
  • Populismi = energiataloudellisin maailmankuva!
Re: Jotain ihan muuta: hyvää luettavaa
« Reply #69 on: June 26, 2012, 17:18:34 »

Euroopan häpeä, kirjoittanut Eva Bjurwald...


Tästä oli jo edellisellä sivulla. Mutta ei se mitään, on siinä määrin suositeltava tapaus. Kirjalijan etunimi on muuten Lisa, ei Eva.



No niinpäs onkin. On mielenkiintoista, että kirja on tuossa vieressä ja silti kirjoitan "Eva"... Ei ihmisen mieli ole niin kummallinen, minun on...
Monikulttuurisuus on rikkaus.

Offline Username1

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 4383
  • Populismi = energiataloudellisin maailmankuva!
Re: Jotain ihan muuta: hyvää luettavaa
« Reply #70 on: June 28, 2012, 16:34:47 »
Onkos joku lukenut jo seuraavan opuksen? Minua on aihepiiri jo jonkun aikaa kiinnostanut, netin pimeä puoli...

http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Facebook+muuttaa+persoonaa/HS20110810SI1KU01sx8

Quote
Facebook-narsismi tuntuu harmittomalta nykyajan turhamaisuudelta.

Psykiatri ja lääketieteen tohtori Elias Aboujaoude Stanfordin yliopistosta Yhdysvalloista on eri mieltä. Hänen puheenvuoronsa teoksessa Virtually You. The Dangerous Powers of the E-Personality on vahvimpia niiden tuomiopäivänjulistajien joukossa, jotka katsovat, että teknologian tuoma uusi sosiaalinen media muuttaa ratkaisevasti ihmisten keskinäisen kanssakäymisen ehtoja.

Ja vielä enemmän: se muuttaa persoonallisuuttamme ja psykologiaamme, kenties lopulta myös biologiaamme, jos on niin, että sosiaalisen median käytännöt synnyttävät neurologisia muutoksia. Aboujaouden mukaan sellaiseen jotkut tutkimukset viittaavat. Yliopistotyönsä lisäksi Aboujaoude on toiminut psykiatrina Piilaaksossa eli Silicon Valleyssa Kaliforniassa.

Aboujaouden mukaan sosiaalinen media vahvistaa persoonallisuudessamme viittä sellaista piirrettä, jotka muutoinkin vievät helposti ongelmiin.

Yksi piirre, jota nettielämä vahvistaa, on mahtailu. Netin äärellä ei ole sellaisia rajoitteita, kuten läheisten ilmeitä ja eleitä, joiden tuoman välittömän palautteen avulla viestittäjä voisi suhteuttaa sanomisiaan tai tuntemuksiaan ja oppia palautteesta. Niinpä netti antaa helposti vallan välinpitämättömyydelle, tahdittomuudelle ja töykeyksille.

Aboujaouden mukaan tämä tulee ilmi myös siinä, kun johtajat komentelevat alaisiaan sähköposti- tai tekstiviestein, joista puuttuvat kaikki kohteliaisuudet ja inhimilliset eleet.

Toinen piirre, jota tutkija väittää nettielämän kärjistävän ylenmääräisesti, on narsismi. Netissä, ristiriitaisesti sen globaalin luonteen kanssa, itse kukin on sivujensa ja selaustensa keskipiste.

Sosiaalinen media on itsensä kauppaamista. Ivallisesti kirjoittaja huomauttaa sanan "I" (minä), ja "you" (sinä) esiintymisestä jo tuotenimissä, kuten iPad, iPhone tai MySpace ja YouTube.

Sosiaalisessa mediassa mainonnan säännöt koskevat myös yksilöä.

"Me objektisoimme itsemme, poimimme parhaat puolemme ja korostamme niitä, sitten kauppaamme niitä samalla tavalla kuin kaupataan autoja tai shampoota", kirjoittaa Aboujaoude. Ja jos emme saa tarpeeksi käyntejä tai ystäviä sivuillemme, korjaamme mainosta.

Aikaisemmin itsensä kehittäminen vaati kärsivällistä mieltä ja työtä. Nyt se onnistuu napinpainalluksella ja kuvankäsittelyohjelmalla. Internet tarjoaa oikotien täydellisyyteen. Facebook-narsismiin kuuluu, että esitämme aina parempaa ja tärkeämpää kuin pienen harkinnan jälkeen näyttäisi oikealta. On tietysti kiusallista, ja joskus vakava mielenterveydellinen ongelma, jos facebook-minän ja koulussa tai työpaikalla vastaantulevan minän välillä on suuri ero.

Kolmas internetin korostama piirre on jotakin sellaista, mitä voisi kuvata alhaisuuden laiksi. Tämä ei liity vain siihen, että jopa kolmannes hauista ja ladatuista sivuista on pornografisia tai siihen, että hallitsematon ostaminen tai pelaaminen lisääntyvät. Internet on paheellisten unelmien pelikenttä - jopa salasanoissa elävät salatut toiveet ja mieliteot.

Ilkeily on helpompaa kuin kasvotusten, puhelimessa tai kirjeissä, ja online-yhteisöissä törkeydet saavat suuren sijan viesteissä. Näin käy myös aikuisten kesken, vaikka itsehillinnän ja harkitsevaisuuden pitäisi kuulua aikuisuuteen.

Koulukiusaamisen ja herjaamisen välineenä internet on tehokas väline. Elias Aboujaoude selvittää pitkästi myös tietokonepelien väkivaltaisuutta. Hän pitää selvänä, että viihteen väkivaltaisuus lisää eritoten lasten väkivaltaisuutta.

Hetken mielijohteiden saama ylivalta on niin ikään internet-sosiaalisuuden piirteitä. Pikalainat ovat tästä esimerkki, sillä harkinta ei ole välineen antaman mahdollisuuden tasolla.

Impulsiivisuuden ylivaltaa on sekin, että nettikäyttäytymisessään aikuiset taantuvat lasten tasolle. Aikuiset oppivat sosiaalisen median kielen ja tyylin lapsiltaan ja ovat siksi kyvyttömiä ohjaamaan nuorisoa internetin käytössä.

Aboujaoude väittää, että e-persoonallisuutemme voi olla tuhoisa ei vain virtuaalisessa maailmassa vaan arkielämässä. Rakkaus ja seksi, molemmat internetin suurimpia aiheita, muuttuvat, kun kärsivällisen tutustumisen, viettelyn ja lähentymisen sijasta roolipelien hahmot leikkivät ja pettymys korjataan näpsäyttämällä punaista ristiä hiirellä. Aina voi luoda uuden hahmon.

Elias Abojaoude nimittäisi sosiaalista mediaa antisosiaaliseksi mediaksi. Hän korostaa monin kohdin ja paljon niitä etuja, mitä sosiaalinen media ja internet tuovat. Ongelmaksi on jäänyt se, että puuttuvat pelisäännöt ja kritiikittömyys vievät suuren osan välineen eduista.

Internet ei itsestään selvästi lisää mahdollisuuksia saada tietoa, sillä voimme muokata sivujemme tarjonnan toivotunlaiseksi. Kaikki erilainen suodattuu silmistämme ja vahvistamme vain jo omaksumiamme käsityksiä. Ja se, että huomaa olevansa jälleen oikeassa, tuo tyydytystä.

Internet-listaukset, joissa arvostellaan palvelualan yrityksiä, ovat usein huijausta. Hotellin omistaja kirjoittaa arvostelunsa itse tai tilaa ne kavereiltaan tai mainostoimistolta.

Yhtä hullua on, kun kasvissyöjä lukee madonluvut pihviravintolalle vain periaatteesta. Silti miljoonat ihmiset ottavat tällaiset kannanotot tosissaan ja ohjaavat käyttäytymistään niiden perusteella. Aboujaoude kutsuu tätä - tosin hiukan peitetysti - moukkien ylivallaksi.

Aboujaoude liioittelee paikoin, eivätkä hänen tietonsa kaikista tietokonepeleistä ole aivan tarkat. Niin ikään mikään hänen luettelemistaan huonoista piirteistämme ei ole uusi.

Mutta luultavasti hän on oikeassa siinä, että sosiaalisen median nykyiset käytännöt vahvistavat niitä vähemmän mairittelevia ominaisuuksiamme, joita sivistyksellä on koetettu korjata. Sosiaalinen media jopa palkitsee niistä.

Voimmeko kuvitella online-yhteisöä, jossa hiljaiset, mukavat ja harkitut puheenvuorot voittavat äänekkäät, vihaiset ja ilkeät?


EDIT_ Mielenkiintoinen ajatus samalta psykiatrilta, erilaisuutta voi olla yhä vaikeampi ymmärtää ja sietää, koska se suodattuu pois netin suurkäyttäjältä... Tuli vain tästä mieleen, minulla on kesäloma, ulkona on kaunis ilma... Pitäisiköhän sittenkin laittaa netti kiinni joksikin aikaa?
« Last Edit: June 28, 2012, 16:45:12 by Username1 »
Monikulttuurisuus on rikkaus.

Offline Vongoethe

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 6074
Re: Jotain ihan muuta: hyvää luettavaa
« Reply #71 on: June 28, 2012, 16:52:55 »
Onkos joku lukenut jo seuraavan opuksen? Minua on aihepiiri jo jonkun aikaa kiinnostanut, netin pimeä puoli...

***

No mitä? Tuohan oli vielä sitä valopuolta.
Solitudinem faciunt, pacem appellant.

Offline Username1

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 4383
  • Populismi = energiataloudellisin maailmankuva!
Re: Jotain ihan muuta: hyvää luettavaa
« Reply #72 on: June 28, 2012, 17:21:57 »
No entäs tämä...

http://www.tohtori.fi/?page=7236802&id=2451793

Quote
Tutkijat jakoivat narsistiset henkilöt kahteen eri luokkaan: niihin, jotka hakevat sosiaalisesta mediasta huomiota provosoimalla ja hyökkäävyydellä, ja niihin, jotka hakevat sosiaalisesta mediasta tukea ja empatiaa, mutta eivät anna niitä toisille.

Kröhöm Hallis...

Tosin Maivei tiesi kertoa...

Quote
Hallis onneksi vaikuttaa yhä keskuudessamme mutta vastakkainasettelusta hyötymisen sijasta näkisin hänen viime kädessä etsivän harmoniaa ja sopua eri ajatusmaailmaa edustavien välillä

Joten voipi olla ettei tuo kerro mitään...

Ja nyt pihalle tekemään lisää keittiödiagnooseja...
Monikulttuurisuus on rikkaus.

Offline Username1

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 4383
  • Populismi = energiataloudellisin maailmankuva!
Re: Jotain ihan muuta: hyvää luettavaa
« Reply #73 on: July 05, 2012, 11:19:19 »
Juha Valsteen kirjoittama Ihmislajin synty... Ihan mielenkiintoinen...

Lainaus kirjasta, sivulta 253...

Quote
Todellisuudessa eri väestöihin kuuluvien ihmisten väliset geenierot ovat pienempiä kuin juuri millään toisella suvullisesti lisääntyvällä ja kohtuullisenkaan runsaalla eläinlajilla. Suomalaisen maanviljelijän, melanesialaisen helmenpyytäjän, kongolaisen pygmin ja Perun Andeilla laamoja kasvattavan intiaanin geenit eroavat toisistaan vähemmän kuin esimerkiksi Helsingin Kruunuhaassa, Tukholman Bandhagenissa ja Hampurin satamassa elävien kotihiirten geenit toisistaan.

Kirjassa myös seisoo...

Quote
Rasismi perustuu ihmisten uskoon, jonka mukaan eri alueiden väestöjen tai samankin alueen eri väestönosien välillä on suuria synnynnäisiä eroja. Esimerkiksi monet suomalaiset uskovat, että alkuperäiset afrikkalaiset ja muidenkin kehitysmaiden ihmiset ovat tyhmempiä, laiskempia ja epärehellisempiä kuin alkuperäiset suomalaiset.

Rasismi voi esiintyä myös "hienostuneemmin" erilaisina tutkimuksina... "snips"

Tällaisille käsityksille ei ole biologisia perusteita. Pohjimmiltaan kyse on usein huonommuuden tunteesta ja pelosta, tarpeesta päteä ja päästä esittämään omaa paremmuuttaan johonkin tai joihinkin ihmisryhmiin nähden.
Monikulttuurisuus on rikkaus.

Offline Username1

  • Hero Member
  • *****
  • Posts: 4383
  • Populismi = energiataloudellisin maailmankuva!
Re: Jotain ihan muuta: hyvää luettavaa
« Reply #74 on: July 30, 2012, 23:01:46 »
Terry Eagleton - Miksi Marx oli oikeassa.

Mielenkiintoinen kirja ja jos siinä olevista jutuista edes puolet on totta, niin Marx oli harvinaisen kovan luokan ajattelija, jota harva Marx-kriitikko kykenee kaatamaan...

Kirjassa käsitellään mm. täälläkin esiintullutta kommunisminkritiikkiä (joka voi koskea Neuvostoliittoa, mutta ei aina Marxia..)

Kukapa olisi arvannut, että Marx itse on keksinyt joitain yleisimmistä kritiikeistä sosialismia vastaan?

Kurjuutta kaikille?
Monikulttuurisuus on rikkaus.